Yksikään nuori ei syrjäydy opiskelusta, työelämästä tai yhteisöstä yhdessä yössä. Huono-osaisuus kasautuu pikkuhiljaa jo varhaislapsuudesta alkaen. Siksi tärkeintä on vahvistaa peruspalveluita ja matalan kynnyksen apua. Erityisesti lasten ja nuorten osalta on syytä siirtää painopistettä korjaavista työstä ennaltaehkäiseviin toimiin matalan kynnyksen peruspalvelujen yhteyteen neuvolassa, päiväkodeissa ja peruskoulussa. Tarvitsemme tukea lapsiperheiden tavallisen arjen toteutumiseksi jo paljon ennen kuin ongelmat ovat riistäytyneet täysin käsistä.
Yksinhuoltajat poikineen ovat yliedustettu ryhmä lastensuojelun asiakkaina. Lapsiperheköyhyys on kasvanut eniten juuri yksinhuoltjaperheissä. Nyt tarvitaan panostusta lapsiperheiden köyhyyserojen tasoittamiseksi asumistuen ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen keinoin esimerkiksi harrastuksiin ja lomatoimintaan. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulisi turvata mahdollisuus harrastaa itselleen kiinnostavaa harrastusta.
Mitkään rahat eivät riitä, jos huonosti voivia lapsia ja kelkasta pudonneita nuoria autetaan vasta lastensuojelun työntekijöiden kautta. Korjaava työ ei saa syödä ennaltaehkäisyn voimavaroja kuten nykyään usein käy. Eriarvoistumiskehitystä voi parhaiten ehkäistä jo asuinalueiden kaavoitus vaiheessa.
Nuorten sivuunjäämiskehitystä voidaan ehkäistä parhaiten koulutuksen keinoin. On tärkeää saada lisää toisen asteen opiskelupaikkoja pääkaupunkiseudulle, niihin tarpeenmukaisesti lähiopetusta, erityisopetusta, oppilashuoltoa ja ryhmäytymisen tukea. Jokainen nuori tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja kuulumisen tunnettaoman yhteisönsä ja perheensä arvostettuna jäsenenä. Yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja mahdollisuutta tuoda oma kortensa kekoon.
Vanhemmuuden tuki neuvoloiden, perheneuvoloiden, päivähoidon, koulun ja järjestöjen vertaistoiminnan kautta on kullanarvoista. Investointina tulevaisuuteen pitää nähdä myös koulujen ryhmäkokojen pienentäminen, erityisopettajan tuen lisääminen, läksykerhot, vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, suomen kielen opetus, lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuus ilman lastensuojelukriteereitä ja eroperheiden selviämisen tuki. Positiivisen diskriminaation raha kouluissa ja päiväkodeissa voi tuoda lisää aikuisia lasten ja nuorten arkeen alueilla, joissa aikuisen nälkä on suurin.
Suomessa ihannoidaan usein lasten yksin pärjäämistä. Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on samaan aikaan työssä tai opiskelemassa. Joustavuus hoitoratkaisuissa on Suomessa iso haaste myös ilta- ja viikonlopputöitä tekevien yksinhuoltajien pienten koululaisten osalta.
Pelkkä lakisääteisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen neljän vuoden välein ei riitä, vaan on järkevää investoida vahvemmin lapsiin liittyviin peruspalveluihin ja tehdä strateginen lapsi- ja nuorisopoliittinen tavoiteohjelman joka ulottuisi vuoteen 2025 asti. Lapsivaikutuksen arviointi kannattaa ottaa heti mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.
Ihmisen vastuullisin tehtävä on omien lasten kasvattaminen. Sihen tarvitaan myös yhteiskunnan tuki ja arvonanto. Lapsuus on tärkein luonnonvara. Vaikka vanhusten määrä kasvaa ja teknologia kehittyy, niin ilman lapsia ei ole tulevaisuutta!