Olen taistellut oman työpaikkani ja lapseni koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kouluilla on ohjeet, miten toimia sisäilmaongelmaa epäiltäessä. Ihminen on kokonaisuus. Miten ihmiset reagoivat eri yhdisteille, on myös biologiaa. Oma altistumishistoria vaikuttaa. Jokin tila sopii toiselle, mutta ei toiselle.

Oireiden vähättely pitää lopettaa ja selvittää rakenteisin ja huollon laatuun liittyvät ongelmat. Lapsia, nuoria tai opettajia ei saa pitää koekaniineina odottaen, kuka sairastuu ja kuka ei. Sisäilmasta oireileville pitäisi aktiivisesti etsiä opetustila tai koulu, jossa oireilua ei esiinny. Ihminen on kokonaisuus. Sisäilmaoireita ei pitäisi koskaan vähätellä.  On tärkeää, että selvitetään kunnolla mistä johtuu. Onko taustalla rakennuksen tekninen ongelma. Ihmiset ovat biologisesti erilaisia, miten ihmiset reagoivat yhdisteille, on myös biologiaa. Kaikilla oma erilainen altistumishistoria. Mikä rakennus sopii jollekin ei välttämättä sovi toiselle henkilölle. Koko ajan tehdään tutkimusta.

Yksi oppilas kertoi, että ”tietyssä luokkatilassa on aina pää kipeä ja alkaa väsyttämään hirveästi, niin ettei jaksaisi tehdä mitään ja kuunnella ketään”. Toisessa luokassa samassa koulussa tilanne oli hänelle onneksi parempi.

Ongelmatiloissa myös opettaja saa helpommin flunssakierteen, johon antibiootitkaan eivät auta kuin hetkeksi. Sairaspoissaolot lisääntyvät ja vastustuskyky heikkenee.

Koulujen sisäilman laatua ja oppimista on tutkittu. Matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti oli parempi kouluissa, joissa ilmanvaihto täytti asetuksen vaatimukset.

Keski-Suomessa on rakennettu uusi hirsirunkoinen uusi koulu. Näin saatiin hengittävä seinärakenne, jossa ei tarvita lasivillaeristeitä. Riittävän tukeva hirsi on eriste ja hengittävä. Olisiko aika saada hirsirunkoisia kouluja myös Helsinkiin?

Oppilaan kommentti: tulee pää kipeeksi jatkuvat hengitystietulehdukset huonontavat oppimistuloksia, kun on poissa ei pysty keskittymään kun päänsärky tai ei voi ollenkaan opiskellut ko. luokassa, vaan täytyy siirtyä toiseen luokkaan kun on huonoilma.

Hyviä tuloksia on saatu väliaikaisesti myös, kun on hankittu ilmanpuhdistuslaitteet, jotka samalla vähentävät viiruksia ja bakteereita. Kaikissa ilma on parantunut ja ääni ongelmat helpottaneet. Ja lapset pystyvät opiskelemaan.

Lapset ja nuoret, opettajat ja muu henkilökunta viettävät vuosien aikana paljon aikaa kouluissa ja päiväkodeissa. Hyvästä sisäilmasta huolehtiminen on siksi ratkaisevan tärkeää. Koulut pitäisi rakentaa kestämään vähintään 100 vuotta ja peruskorjausta pitäisi tehdä säännöllisesti 30 vuoden välein.

Sisäilman huono laatu on aikapommi, joka pitää purkaa heti. Sille altistunut herkistyy huonossa sisäilmassa yhä herkemmin oireita saavaksi. Tämä kierre pitää pysäyttää. Remontin tai uudisrakennuksen valmistuttua sisäilman laatua kannattaisi seurata aktiivisesti. Oppilaiden tai henkilöstön oireiden jatkuessa ongelmatilat pitää tutkia kiireellisenä ja tarvittaessa korjataan nopealla aikataululla. Jokapäiväiseen kiinteistönhoitoon on myös panostettava: kosteusvaurioita ja muita sisäilmaongelmia on paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin korjata.

Koko Suomi haluaa nyt väistötiloja ja paviljonkeja koulujen ja päiväkotien remonttien ajaksi ja ruuhkahuippuja tasoittamaan. Paviljonkien vuokrat ovat nousseet korkeiksi. Olisiko nyt aika hankkia ja rakennuttaa Helsinkiin lisää omia rekkalavalla siirreltäviä väistötiloja, joita voisi luokkatilayksikkö kerrallaan liittää toisiinsa kuin legopaloja tarpeen mukaan? Näin on tehty Tukholmassa onnistuneesti. Myös Helsingin ammattiopetuksessa voisi rakentaa ja peruskorjata paviljonkeja, joita voisi käyttää väistötiloina.

Koulun vuokra ei saa nousta sisäilmaongelmien korjausten takia niin, että yksittäisissä taloissa joudutaan miettimään, palkataanko opettajia vai korjataanko koulua ja maksetaan väistötiloista lisävuokraa.  Päiväkodin tai koulun sisäilmaongelmista on kerrottava rehtorille tai yksikön johtajalle ja kouluterveydenhoitajalle. Ongelmana on, että terveydenhuollossa ei oireilevan sisäilmasairautta aina noteerata, jos ei ole astmadiagnoosia, joka voi tulla muustakin kuin huonosta sisäilmasta. Todistamisen taakka on ollut liiaksi oireilevilla itsellään. Sisäilmaongelma leimataan liian helposti yksilön ongelmaksi, vaikka yleensä kyse on myrkyllisestä sisäilmasta, jossa kenenkään ei pitäisi viettää aikaa.

Olisiko joukkovoiman aika sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi? Puhtaan ilman puolesta!