Olin vuosia sitten Amerikassa ja kun tilasin pienen kahvin, sain 2 desilitran mukin. Kysyin, mikä sitten on iso kahvi? Minulle näytettiin kuuden desilitran mukia. Kun halusin ostaa yhden paketin keksejä, niin oli ostettava ExtraSuperMega -pakkaus eli 5 pakettia keksejä.
Mega-ajattelua toteutetaan nykyään Helsingissä koulujen ja päiväkotien suunnittelussa. Monet lukiot ovat jo yli 1000 oppilaan kouluja. Valinnaisaineet ovat monen lukion houkuttelevuuden tae, mutta tarvitaanko niiden turvaamisen lähemmä tuhatta oppilasta? Halutuissa erikoispainotetuissa suurlukioissa pärjäävät parhaiten kauniit ja rohkeat. Usean lukion sisäänpääsykeskisarvo on vähintään 9. Toisaalta lukiopaikkoja tarvitaan myös niille oppilaille, joiden keskiarvo on reilusti alle 8. Valtionrahoitusosuus on jäämässä kolmeen vuoteen, mikä ei välttämättä riitä heikosti menestyvälle tai suomea huonosti osaavalle nuorelle.
Nuorena olin itsekin suurlukiossa ja erosin lukion toiselta yli kasin keskiarvolla. Monet ystäväni jäivät luokalleen tai erosivat motivaation puutteen vuoksi. Suurlukiossa nähdyksi tuleminen ja usein opiskelun tueksi tarvittava myönteinen kontakti opettajien kanssa ei aina helposti toteutunut. Valinnaisuus ei korvannut nähdyksi tulemista. Kurssimuotoisessa lukiossa kelkasta putoamisen vaara on suuri, niiden kohdalla jotka ovat vähemmällä motivaatiolla tai ilman kodin tukea lukioon tulleet.
Osa haluaisi olla pienessä lukiossa, vaikka valinnaisuutta olisikin vain vähän. Varsinkin peruskouluista osa voisi nykyistä pienempiä. Neljän alimman luokan opetuksen tulisi olla mahdollisimman lähellä kotia turvallisien liikenneyhteyksien päässä. Nämä luokat voivat olla osa isompaa hallinnollista kokonaisuutta, mutta sijaita pienemmässä viihtyisässä yksikössä. Jättikoulussa yksittäinen oppilas hukkuu helposti massaan, eikä oppilaiden ja opettajien suhde silloin niin helposti tue oppimista. Sopivan kokoisessa koulussa lähes kaikki opettajat ja oppilaat tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuutta ja motivaatiota. Yhteisöllisyys ja kodin tuki on tärkeä osa opiskelun tukea. Riittävä ja ajoissa puuttuva oppilashuolto, erityisopetus sekä oppilaanohjaus ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Suurissa lukioissa riittämätön oppilaanohjaus hidastaa opintoja. Peruskoulussa riittämätön tuki altistaa koulupudokkuudelle ja syrjäytymiskehitykselle. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ei ole varaa pudokkaisiin.
Mistä on hyvät koulut tehty? Motivoituneistä ja pätevistä opettajista, joilla on aikaa oppilaille, inhimillisen kokoisesta koulurakennuksesta ja viihtyisästä monipuolisesta pihasta, jossa pienempikin oppilas tuntee olonsa turvalliseksi. Ja että yhteisöllisyys oppilaiden vanhempien, oppilaiden, opettajien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa mahdollistuu ihmisen kokoisessa mittakaavassa. Toivottavasti toiveet seinien säästöistä eivät ratkaise kouluyksikköjen kokoa. Ikävintä on kuulla Megakokoisten koulujen olevan liian monen poliitikon mielestä hyviä ratkaisuja. Ovatko käyttöasteet tulleet määrääviksi mittareiksi kouluihinkin?
Yksinäisyys on uutisten mukaan monen vanhuksen suurin ongelma. Tulevien vanhusten yksinäisyyttä ehkäistään parhaiten jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta tarvitaan niin kotona kuin koulussa.