Koulutus ehkäisee parhaiten syrjäytymistä!
Koulutukseen kannattaa panostaa ja pitää kaikki mukana, vaikka kynsin ja hampain.
Hallituksen into tukea korkeakouluvalintoja ylioppilaskirjoitusten arvosanoja korostamalla lisää lukioikäisten paineita entistä enemmän. Huonolla ylioppilastodistuksella ei pääse jatkamaan korkeakouluihin. Elämäntilanne ja opiskelumotivaatio lukioikäisenä vaikuttaa tällöin liikaa loppuelämän opiskeluihin. Ylioppilaskirjoituksia tullaan jatkossa uusimaan enemmän ja opiskelemaan pääsy hidastuu.
Korkeakouluilta halutaan viedä mahdollisuus päättää opiskelijavalintojen kriteereistä pisteyttämällä valtakunnallisesti pitkän matematiikan laudatur jopa 10 pistettä ylitse muiden aineiden laudaturin. Tämä vähentää tehokkaasti muiden kuin matemaattisten aineiden kirjoittamista ja lukion ainevalintoja ja kaventaa lukiota yleissivistävänä kouluna. Lisäksi opiskelijoiden pitäisi varmasti tietää jo lukion alussa mihin aikovat jatkossa.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden on käytännössä hyvin vaikeaa päästä jatkossa korkeakouluihin, jos mahdolliset pääsykokeetkin perustuvat tiettyihin lukiokursseihin. Näin opinto-ohjaajien Aluehallintoviraston tilaisuudessa messukeskuksessa muutama viikko sitten ennakoitiin. Tällaista eriarvoistavaa kehitystä ei pidä tukea.
Ammatillisessa koulutuksen haussa suunnitellaan taito- ja taideaineiden arvosanoista tulevien pisteiden poistamista yhteishausta, jolloin lukuaineiden painoarvo kasvaa entisestään myös ammatilliseen perustutkintoon yhteisvalinnassa hakeutuessa. Tätäkö halutaan?
Ammatillisen koulutuksen reformi tuottaa pitkiä, jopa puolen vuoden palkattomia harjoitteluja koulutussopimuksen nimissä. Palkallisen oppisopimuskoulutuksen käyttö varmasti vähenee, kun samat nuoret saa ilmaiseksi työpaikoille. Helsingissä Stadin ammattiopistossa on lähes 15 000 opiskelijaa. Koulutussopimuspaikkoja tuskin löytyy kaikille, kun samalla lähiopetus vähenee. Ei voida olettaa, että kunta järjestää vaikka lähihoitajakoulutukseen minimimitoituksella olevaan SOTE-sektoriin tuhansia uusia koulutussopimuspaikkoja – ainakaan ilman lisäresurssia.
Kävin Tanskassa tutustumassa joku vuosi mm. lähihoitajakoulutukseen, johon otettiin 6x vuodessa ja alussa aina ryhmäytettiin hyvin, jotta pääsi porukkaan mukaan. Opiskelijoiden piti kuitenkin löytää itse harjoittelupaikkansa. Jos ei löytänyt harjoittelupaikkaa, niin opinnot keskeytyivät. Tämä on ammatillisen reformin myötä edessä Suomessakin heikommin menestyneillä ja heikommalla kielitaidolla opiskelemaan päässeillä.
Helsingissä jo 1. luokkalaisilla alkaa vieras kieli ensi syksystä alkaen. Vieras kieli voi olla eri eri kouluissa. Sääliksi käy jo nyt niitä, jotka muuttavat Helsingin sisällä tai muualta Suomesta Helsinkiin vaikkapa kolmannella luokalla ja lähikouluna on koulu jossa on opiskeltu jo 2 vuotta kieltä, jota lapsi ei ole opiskellut lainkaan. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat voivat myös tuottaa eriarvoistumista.
Maksuton 2. asteen koulutus on tärkeä tavoite, johon Vasemmistoliitto on ilokseni sitoutunut. Vasemmisto on elämänsuojelun puolue. Toimivien sote-palveluiden lisäksi nyt pitää suojella lasten ja nuorten tasa-arvoa lisäävää koulutusta. Myös niiden, joiden oppiminen ei aina suju kuin Strömsössä.