Jyväskylän seurakunnan uunituoreessa metsäohjelmassa on luontoarvoiltaan merkittävien metsäalueiden suojelutavoitteena 30%. Siitä on syytä olla ylpeä. EU-tasolla 30%:n suojelutavoite, joka vaatii myös ennallistamisia tärkeimmissä luontokohteissa, on otettava vakavasti. Suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, joten kyseessä on toteutuessaan win-win tilanne metsänomistajan ja hiilinielujen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kanssa.
Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin vuonna 2018 valmistuneen metsäohjelman suojelutavoite on vain 17%, joka ei vaadi oikeastaan mitään toimia! Jyväskylässä on vielä paljon metsiä, joiden luontoarvot olisi tärkeää arvioida tarkasti, jotta turvataan luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevien lajien elinympäristöt ja suojellut luontotyypit sekä edistetään luonnonmetsien säilyminen. Nykyinen metsäohjelma on voimassa vuoteen 2030 saakka. Siksi sitä olisi oltava valmis päivittämään uutta ekologista tilannekuvaa vastaavaksi perustuen uusimpaan tutkimuksiin ja EU-tason päätöksiin. Jo olemassa olevien toimivien ekologisten verkostojen pitää säilyä Jyväskylän uutta yleiskaavaa valmisteltaessa. On tärkeää, että nyt ei kaavoiteta tai rakenneta metsäalueille, joissa luontoarvot ovat jatkossa todennäköisesti 30%:n suojelun piiriin kuuluvia. Räjäytettyä kalliota ei saa takaisin. Vanhat puut ovat reilusti yli 60, jopa yli 100 vuotta vanhoja. Metsä ei kasva päivässä eikä vuodessa.
Metsällä on itseisarvo
Metsillä on itseisarvo ei vain talousmetsäarvo tai vain virkistysarvo. Metsä on monen eläimen ja eliön koti. Monimuotoisuus edellyttää katkeamattomien metsäalueiden jatkumisen ongelmitta. On tärkeää erottaa metsä puilta. Tavoitteet Jyväskylän metsäohjelmassa pitäisi uudelleen asettaa vuoteen 2030 mennessä, jotta 30 % suojelu ja suojelualueiden pysyvyys turvataan. Metsien luontoarvojen kartoituksesta tulisi tehdä yleinen käytäntö.
Nyt on aika kehittää kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijajärjestöjen kannanottojen nykyistä parempi huomioiminen kaavojen valmistelussa ja näin toimimalla varmasti myös vähennettäisiin kaavavalituksia ja nopeutettaisiin kaavojen toteutumista. Kaadetaan kaava -ryhmä tekee valtakunnallisestikin tärkeää työtä metsien riittäväksi suojelemiseksi. Asuntorakentamiseen löytyy silti varmasti tarpeeksi maata. Onko tärkeiden luontokohteiden ja metsien kaataminen kohtuullista muutaman kymmenen pientalon takia? Mielestäni ei.
Jyväskylä haluaa kaupunkistrategiassaan olla metsien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen edelläkävijä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen koskettaa meitä kaikkia. Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali haaste, mutta suomalaista luontoa ja sen monimuotoisuutta voidaan suojella vain Suomessa.
Vahvistetaan ympäristödemokratiaa
Kuntalaisten todellinen osallisuusmahdollisuus yhteisen luontomme suojelemiseksi on jäänyt varsin ohueksi. Jyväskylän kaupunki voisi olla edelläkävijä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kansalaisyhteiskuntaa osallistavan ympäristödemokratian kehittämisessä. Kansalaisyhteiskunnan kannanotot huomioimalla voidaan vahvistaa luottamusta kunnalliseen demokratiaan, vähentää kaavavalituksia ja nopeuttaa kaavojen toteutumista.
Muut merkittävät kansalliset ja alueelliset tavoitteet vesittyvät, jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Jyväskylän kaltaiset kaupungit ovat suurina yhteisöllisinä maanomistajina avainasemassa luontokadon pysäyttämisessä, luonnon ennallistamisessa ja ilmastokriisin hillitsemisessä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys monien muiden tavoitteiden kuten ekosysteemipalvelujen, kuntalaisten terveyden, viihtyvyyden, maiseman kauneuden, virkistäytymisen ja turvallisuuden saavuttamiselle. Luonnonsuojelun halu syntyy lähiluonnosta ja lähimetsissä kulkemisesta useimmiten jo lapsuusiässä. 7-12-vuotiaan arkimaisemat muuttuvat helposti sielunmaisemaksi, jota haluaa suojella. ”Maapallo ja sen luonnonvarat eivät ole tämän sukupolven ansaitsema perintö, vaan laina lapsiltamme – ja vielä syntymättömiltä lapsilta.”