Teen töitä tänään kahvilassa. Freelancerina työskentelen usein kotona, mutta välillä kahvilassa tai kirjastossa. Olenpa kerran tehnyt kiireelliset käännökset erääseen sosiaalisen median sovellukseen rautakaupan parkkiksellakin käyttäen heidän ilmaista interneyhteyttään, kun olimme ajamassa Louisianasta Kaliforniaan.
Starbucksissa on aina jännää nähdä, miten nimeni kirjoitetaan kuppiin. Tänään jopa tavasin sen: S – I – R – P – A. Tuloksena Silba. Juon kahvilassa aina Americanon mustana eli espresson, johon lisätään kuumaa vettä. Unohdin tänään pyytää jättämään maitovaran. Ei sillä että lisäisin kahviin maitoa, mutta jos he täyttävät sen täyteen kuumalla vedellä, kahvista tulee liian laihaa. Opin tämän vinkin kekseliäältä aviomieheltäni.
Huomaa kuvassa kahvini takana näkyvä kodittoman miehen ostoskärry. Mies oli itse kahvilassa juomassa kahvia. On kiva, että koditonkin saa tulla kahvilaan, vaikka pesemättömänä vähän tuoksahtaisikin. Nykyään on aika suosittua sellainen, että kun ostaa kahvin kahvilassa, maksaa myös toisesta valmiiksi jollekin, joka sitä tarvitsee. Jos on vähissä varoissa, voi käydä kahvilassa kysymässä, onko heillä tällaisia valmiiksi maksettuja kahveja.