Olen viime vuosina halunnut ymmärtää Eurooppaa ja eurooppalaisuutta paremmin. Siksi myös olen pyrkinyt matkustamaan jonkin verran Euroopassa ja lukemaan Eurooppaa koskevia kirjoituksia ja kirjallisuutta. Menneenä kesänä matkustin junalla Euroopassa, joten oli aikaa enkä voinut olla miettimättä maanosamme menneisyyttä ja tulevaisuutta.
Olen tullut johtopäätökseen, että seuraavat kuusi kysymystä ovat olennaisia Euroopan tulevaisuuden kannalta ja ratkaistava jo lähitulevaisuudessa.
Ilmastomuutos
Ensinnäkin ilmastomuutosta ei voi enää varsinaisesti torjua, mutta seuraavan 10–20 vuoden aikana ilmaston lämpeneminen on saatava pysäytettyä siedettävälle tasolle. Voi olla, että 20 vuoden tavoiteaikataulu on liian pitkä. Mikäli ilmastomuutosta ei saada hallintaan, Euroopan taloudelliset rakenteet, ruoantuotanto, työnteko ja elinolosuhteet muuttuvat niin radikaalisti, että olemme kyvyttömiä sopeutumaan niihin. On hyvä verrata tätä muutosta esimerkiksi suomalaiseen eläkejärjestelmään ja keskusteluun sen kestävyydestä. Kaikkien olisi syytä hahmottaa tämä aikajana: ilmasto ja ympäristö tarvitsevat nopeampia korjausliikkeitä kuin suomalainen eläkejärjestelmä. Eläkejärjestelmä on ympäristöä vakaammalla pohjalla. Mutta jos käy niin, että emme hallitse ilmastomuutosta, menee eläkejärjestelmältäkin pohja.
Talouskasvun irroittaminen luonnonvarojen ylikulutuksesta
Meidän tulee muokata talousjärjestelmämme ja tuotantotapamme sellaiseksi, että ne eivät perustu luonnonvarojen ylikulutukseen. Eli talouskasvu on niin sanotusti saatava irti luonnonvarojen ylikulutuksesta ja meidän on pystyttävä luomaan talouskasvulle olosuhteet, joissa se syntyy ilman lisääntyvää kulutusta. Ja loppujen lopuksi tämäkin koskee koko maapalloa, mutta meidän eurooppalaisten on tämä ratkaistava omalta osaltamme, koska meillä on siihen nähdäkseni parhaat mahdollisuudet. Tämä johtuu mm. meidän kehittyneistä yhteiskunnista, infrastruktuurista ja tieteellisteknologisesta kyvystä.
Hyvä työllisyys maltillisen tai vähäisen talouskasvun aikana
Joka tapauksessa Euroopalla ja laajemminkin länsimailla / OECD-mailla on edessä paljon maltillisemman talouskasvun aika kuin se, mihin olemme viimeisen 50 tai 100 vuoden aikana tottuneet. Hyvä työllisyys on toisen maailmansodan jälkeisen ajan ollut riippuvaista korkeasta talouskasvusta. Näin ei kuitenkaan tule jatkumaan. Näissä oloissa meidän on pohdittava ja sovittava ne keinot, kuinka joka tapauksessa työllisyysaste kehittyisi hyvin ja työttömyys pysyisi mahdollisimman alhaisena. Tämä on ehto eurooppalaisen kulttuurin ja yhteiskuntien vakaudelle. Kovaa talouskasvua meidän on turha kuvitella saavuttavamme ja että siitä löytäisimme ratkaisun hyvään työllisyystasoon. Uskon, että hyvän työllisyyden ja vakaan talouden kannalta eurooppalainen finanssijärjestelmä pitää uusia kokonaan ja osana tätä mm. pankkien rooli ja valta miettiä uudelleen.
Automatisaation ja robotisaation hyötyjen tasapuolinen jakaminen
Automatisaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työpaikkoja ja työelämää sekä tuotantotapoja radikaalisti. Periaatteessa tässä ei ole mitään uutta. Tämä on samaa kehitystä, joka alkoi 1800-luvulla teollisen vallankumouksen myötä. Nyt edessä voi kuitenkin olla uusi harppaus työn tuottavuuden kasvussa. Ammatteja ja työpaikkoja kuolee, joltain osin uusia ammatteja ja työpaikkoja syntyy. Ydinkysymys tällöin kuitenkin on, kuka ja millä perusteella saa hyödyn tästä teknologisen kehityksen myötä tapahtuvasta tuottavuuden kasvusta? Jos nämä hyödyt jakaantuvat epätasaisesti, se aiheuttaa aikaisempaa suurempaa köyhyyttä, kurjistumista sekä isompia tulo- ja varallisuuseroja. Vakaa Eurooppa ei kestä sitä, jos näin käy.
Maahanmuutto ja siirtolaisuus
Suurella todennäköisyydellä globaali siirtolaisuus ja pakolaisuus tulevat lisääntymään. Tätä aiheuttavat mm. ilmastomuutos, sotilaalliset konfliktit ja siedettävien elinolosuhteiden epätasainen jakautuminen globaalilla tasolla. Euroopan kannalta olennaisin kysymys lienee Afrikan kehitys ja erityisesti Pohjois-Afrikan tilanne. Mikäli ilmastomuutos, sotilaalliset konfliktit, yhteiskunnallinen epävakaus ja heikko demokratian tila jatkuvat entisellään, siirtolaisuus ja pakolaisuus Afrikasta ja Lähi-idästä tulee jatkumaan tai kasvavat. Euroopan tulee ratkaista, kuinka uudet eurooppalaiset integroituisivat mahdollisimman hyvin ja samalla tukea globaalilla tasolla oikeudenmukaista talous- ja kauppapolitiikkaa, vaurauden tasaisempaa jakaantumista sekä ihmisoikeuksien ja demokratian kehitystä.
Demokraattinen Eurooppa
Näiden kaikkien edellä mainittujen seikkojen lisäksi meidän täytyy puolustaa demokratiaamme. Se ei ole ollut näin uhattuna vuosikymmeniin. Ihmisten on voitava elää vapaina nauttien perusoikeuksista, jotka sisältävät myös taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia. Ilman demokraattista, ihmisiä ja heidän tasavertaisuutta kunnioittavaa yhteiskuntaa maanosan vakaus heikkenee, emmekä kykene ratkaisemaan erityisesti meitä koskevia ongelmia tai olemaan osa globaaleja ratkaisuja. Tämä edellyttää Euroopan unionin rakenteiden kehittämistä, sekä politiikan kaikilla tasoilla perus- ja ihmisoikeuksista tinkimätöntä kiinnipitämistä.