Syksy on alkanut hallituksen aikomuksella helpottaa työntekijöiden irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä ja eduskunnan syyskausikin alkoi siitä käytävällä kiivaalla keskustelulla. Ilmassa on ollut taas syytöksiä tahallisesta väärinymmärtämisestä ja epäilyksiä esitetyn muutoksen vaikutuksista työllisyyteen. Hallitus perustelee esitystään nimenomaan työllisyysvaikutuksilla. Ainoa tuotettu teksti asiasta on työ- ja elinkeinoministeriön muistio ja siihen liittyvät asiantuntija-arviot. Muistiota voi pitää pohjaesityksenä tulevalle hallituksen esitykselle katsotaanpa, mitä ministeriö ja hallitus itse sanoo esityksen työllisyysvaikutuksista. Seuraavat ovat suoria lainauksia. Valikointi luonnollisesti minun omaa.
”Katsauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että irtisanomiskynnyksen alentamisen jälkeen työntekijöiden vaihtuvuus yrityksissä lisääntyi, koska sekä irtisanomiset että rekrytoinnit lisääntyivät. Näin käynee tämänkin muutoksen seurauksena. Reaktion suuruudesta paras arvaus epäselvän tutkimuskirjallisuuden perusteella lienee se, että nettotyöllisyysreaktio lienee lähellä nollaa, mutta tuottavuus voi kasvaa silloin kun työsuhdeturvaan tehdään muutos.”
”Antti Kauhasen mukaan empiiriset tutkimukset osoittavat, että irtisanomissuojan heikentäminen kasvattaa sekä rekrytointiastetta että irtisanomisastetta. Nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti kuitenkin hyvin pieni.”
”Tiukempi työsuhdeturva vähentää siis työvoiman vaihtuvuutta, koska työsuhdeturva vähentää sekä työntekijöiden irtisanomisia että rekrytointeja. Vastaavasti myös työntekijöiden virta työttömyyteen ja toisaalta työttömyydestä takaisin työllisyyteen vähenee. Johtuen näistä vastakkaisista vaikutuksista irtisanomissuojan vaikutus työllisyyden ja työttömyyden nettomuutokseen on teorian mukaan epäselvä.”
”Merja Kauhasen selvityksen mukaan peruste pienten yritysten lievemmälle sääntelylle voi olla se, että ne ovat yleensä herkempiä työsuhdeturvan aiheuttamille kustannusten lisäyksille kuin suuret yritykset. Toisaalta tutkimustulokset osoittavat, että irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen lähestyttäessä sitä rajaa, jolloin irtisanomissuoja tiukkenee. Näin tapahtui mm. Saksassa, jossa työllisyyden kasvu pysähtyi yrityksissä, jotka jäivät juuri sen kynnyksen alle, jota suuremmilla yrityksillä irtisanomissuoja kiristyi. Toisaalta yritykset, jotka ovat juuri kynnyskokoa suurempia hyödyntävät määräaikaisia työsuhteita enemmän kuin juuri kynnyksen alapuolella olevat yritykset. Yrityksen kokoon perustuvalla irtisanomiskynnyksellä voi olla vaikutuksia myös työntekijöiden valikoitumiseen erikokoisiin yrityksiin sen mukaan, kuinka paljon he arvostavat työpaikan vakautta.”
”Valtiovarainministeriön mukaan empiiristen tutkimusten tulokset irtisanomissuojan nettovaikutuksesta työllisyyteen vaihtelevat. Metodologialtaan kehittyneemmät tutkimukset näyttävät painottavan rekrytointivaikutusta. Irtisanomissuojan heikentämisellä olisi siten potentiaalisesti positiivinen vaikutus työllisyyteen.”
”Valtiovarainministeriön mukaan yrityskoosta riippuvalla säännöksellä on vastakkaissuuntaisia vaikutuksia: i) irtisanomissuojan heikentäminen tietynkokoisissa yrityksissä lisää rekrytointeja näissä yrityksissä ja ii) irtisanomissuojan heikentäminen kyseisissä yrityksissä luo kannustimen olla kasvamatta yli kriittisen yritys-kokorajan. Tutkimuksia poikkeusten vaikutuksesta kokonaistyöllisyyteen tai tuottavuuteen on vähän, mutta valtiovarainministeriön selvityksen mukaan olemassa olevista tutkimuksista saa varovaista tukea irtisanomissuojan heikentämisen positiiviselle työllisyys- tai tuottavuusvaikutukselle.”
”Vaikka irtisanomiskynnykseen kohdistuvalla lainmuutoksella olisi jossakin määrin positiivinen vaikutus pienten yritysten työllistämiskynnykseen, taloustieteellisen tutkimuksen perustella toimet eivät nostaisi työllisyysastetta merkittävässä määrin.”
”Tutkimuksia poikkeusten vaikutuksesta kokonaistyöllisyyteen tai tuottavuuteen on vähän, mutta valtiovarainministeriön selvityksen mukaan olemassa olevista tutkimuksista saa varovaista tukea irtisanomissuojan heikentämisen positiiviselle työllisyys- tai tuottavuusvaikutukselle.”
Eli tiivistetysti. On hyvin epävarmaa, olisiko muutoksella vaikutuksia työllisyyteen. Jos on, niin hallitus ei itsekään usko niiden olevan kovin merkittäviä edes parhaassa mahdollisessa tilanteessa. Tutkimustiedosta on vaikea löytää todisteita esityksen positiivisista työllisyysvaikutuksista. Valtiovarainministeriö suhtautuu työllisyysvaikutuksiin positiivisimmin, mutta sekin hyvin varovaisesti.
Sen sijaan hallitus arvioi, että tehty esitys muodostaa yrityksille kynnyksen kasvaa yli 20 hengen yritykseksi. Tätä ei voi pitää positiivisena vaikutuksena.
Palkansaajien kannalta positiivinen vaikutus voi olla se, että määräaikaisten työsopimusten määrä vähentyy ja toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset lisääntyvät. Tulee kuitenkin muistaa, että irtisanomisen tapahtuessa työtöntä kohtaa yhä työttömyysturvan karenssi voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.