Vasemmistoliiton vahvuus on, että me tunnemme paitsi työelämäkysymykset, myös työmarkkinajärjestelmän, jossa työelämän pelisäännöistä sovitaan. Työntekijöiden puolustamisessa olemme paras puolue! Vasemmistoliitto ja ammattiliitot ovat toisilleen tärkeitä kumppaneita hyvinvointivaltion kehittämisessä. 


Yhteistyössä on kuitenkin mielestäni aukko. Vasemmistoliiton tulee nostaa yhteistyö liittoaktiivien ja ammattiliittojen kanssa sille tasolle, jolla sen kuuluisi olla. Ruohonjuuritasolla yhteistyö poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen – puolueen ja ammattiliittojen – välillä voisi olla vahvempaa. Tässä yhteistyön parantamisessa Vasemmistoliiton tulee ottaa vahva rooli.

On tärkeä lähtökohta, että niin puolue kuin ammattiliitotkin ovat itsenäisiä, ja päättävät itse kannoistaan ja toiminnastaan. Mutta yhteisiä tavoitteita on paljon, ja näiden tavoitteiden eteen on syytä tehdä työtä yhdessä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa toimii ay-klubi, ja Helsingissä ja Uudellamaalla yhteinen ay-työryhmä. Tällaista kevyellä hallinnolla toimivaa, paikallisten ammattiliitto- ja puolueaktiivien verkostojen toimintatapaa tulee levittää muuallekin Suomeen.

Näin voimme kerätä yhteen kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestön alaisissa ammattiliitoissa toimivia vasemmistolaisia. SAK:laisten liittojen lisäksi vasemmistoliittolaisia on paljon myös STTK:n ja Akavan jäsenliitoissa aktiivisina toimijoina. Heitä kaikkia yhdistää yhteinen vahva vasemmistolainen näkemys ja arvot.

Erityisen vahvaa kiinnostus äänestää vasemmistoliittoa on SAK:n jäsenten keskuudessa, mutta toimihenkilöissä eli STTK:laisten liittojen jäsenten keskuudessa potentiaalinen kannatus on käytännössä samalla tasolla. Eikä akavalaisten keskuudessakaan kannatus ole niin heikkoa kuin meistä monien mielikuvissa. Tulee muistaa, että eduskuntavaaleissa myös korkeakoulutettujen keskuudessa vasemmistoliiton kannatus oli noin 8%.

Olennaisinta on se, että pieni- ja keskituloiset työntekijät ovat puolueen ydinkannattajajoukkoa. Heidän keskuudessaan Vasemmistoliitolla on suurin potentiaali nostaa kannatustaan. Näiden ihmisten aseman parantaminen on vasemmistolaisen politiikan ytimessä, ja siten olennaisimpia keinoja myös kannatuksen nostamiseen. Tämä tarkoittaa heidän asioidensa ajamista niin työelämässä kuin muutenkin yhteiskunnassa. Näitä ovat toisaalta työelämässä esimerkiksi työsuhdeturvan, työntekijän neuvotteluaseman ja paranevan palkkakehityksen varmistaminen, ja toisaalta työelämän ulkopuolella esimerkiksi edullisesta asumisesta huolehtiminen, lasten päivähoidon ylläpitäminen ja kehittäminen, sekä esimerkiksi toimivasta  julkisesta liikenteestä huolehtiminen.


Paikallistason ay-työryhmien kautta vasemmistoliitto voi olla kaikkia eri liittojen vasemmistolaisia ay-aktiiveja yhdistävä taho. Verkostot toisivat ay-aktiiveja ja työelämäaiheista kiinnostuneita yhteen jakamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan työelämästä ja sen kehittämisestä. Sitä kautta myös puolueen ohjelmallisen työn kehittäminen sekä eduskuntaryhmä voisivat saada arvokasta tietoa työelämän ajankohtaisista ongelmista ja tunnelmista, mikä vahvistaisi Vasemmistoliiton asemaa työelämän parhaana asiantuntijana Suomessa.

Ay-verkostoissa toimimisen ei tarvitsisi edellyttää puolueen jäsenyyttä. Matala kynnys toimintaan mukaan lähtemisessä on tärkeää niin tässä kuin muussakin vasemmiston toiminnassa. Tällaisesta toiminnasta hyötyisi niin puolue kuin ammattiliitot, ja tärkeimpänä  itse työntekijät. Olisi mahtavaa, jos Vasemmistoliitto olisi se puolue, joka saattaa puolueista parhaiten yhteistyöhön niin sanotun perusduunarin ja akateemisen työläisen!