Missä kulkee laillisen yritystoiminnan ja petosten välinen raja? Tämä tuli mieleen, kun lueskeli Helsingin Sanomien huhtikuun Kuukausiliitteen juttua enkelialan pienyrittäjistä. Nämä yrittäjät järjestävät nettikursseja, joilla opiskellaan enkeli- ja yksisarvisasioita ja energiahoitoja. Yksisarvishoitaja yrittäjänä on suurin piirtein yhtä uskottava kuin ketjupolttaja syöpäyhdistyksen hallituksessa.

Kurssien ”arvo” voi olla yli 16 000 euroa, mutta niitä saa ale-hintaan ”vain” tonnillakin. Maksut hoituvat tarvittaessa osamaksulla tai lainantarjoajafirmojen avustuksella. Enkelihoitajan koulutuksen jälkeen on perehtynyt korkeamman värähtelytason valonolentoihin ja voi pistää pystyyn oman hoitolan. Arkkienkelit Rafael, Mikael ja Gabriel pistäytyvät enkeliviestijän välityksellä hoidoissa ja jakavat kirkkaanvalkoista energiaa mukavaa tuntitaksaa vastaan.

Enkeliyrittäjien lisäksi netissä toimii monenlaisia selvännäkijä- ja ennustajapalveluita. Puhelinpalveluihin voi soitella erilaisissa ahdinkotilanteissa kelpoon minuuttihintaan, ja puheluihin vastaavat työntekijät ovat jonkin alan firman palveluksessa. Firman liikevaihto voi liikkua miljoonassa eurossa. Kymmenen minuutin puhelu maksaa enemmän kuin terveyskeskuskäynti lääkärillä. Terveyskeskuspsykologilla käyminen olisi maksutonta.

Kuukausiliitteen jutusta ilmenee, että arkkienkeli Mikaelin kanssa käytyyn henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuvaa kirjaansa myy jopa yksi hoitotieteen dosentti ja sairaanhoitopiirin yliopettaja. Miten tämä on mahdollista? Onko sairaanhoitopiirillä tarvetta enkelialan pätevyyksiin? Asiallista ja tutkimukseen perustuvaa tiedekirjaa myydään hikisesti ja hyvällä tuurilla ehkä pari tuhatta kappaletta, mutta enkeleistä ja hengistä kirjoitettua teosta myydään kuin siimaa. Kustantajat ja kirjakaupat, jotka mainostavat ja myyvät humpuukia tietokirjana, pitäisi saattaa vakavaan edesvastuuseen.

Erilaisiin enkeli- ja energiahoitoihin hakeutuu psyykkisistä oireista ja vakavista sairauksistakin kärsiviä ihmisiä, koska mikään ei rajoita enkelialan toimintaa. Myös monilla alan yrittäjillä on psyykkisiä sairauksia tai vaikea elämäntilanne, joka houkuttelee pätevöitymään enkelihoitajaksi ja perustamaan yritykseen. Kaikkiahan kannustetaan nyt kasvuyrittäjyyteen, ja enkelialalla ei todellakaan mene huonosti.

Enkelialan ja selvänäön toimijoista osa on itsekin yliluonnolliseen uskovia, psyykkisesti traumatisoituneita ja harhoista kärsiviä ihmisiä ja liikkeellä niin sanotusti vilpittömin mielin, mutta joukossa on myös helppoa rahaa hyväuskoisten kustannuksella tavoittelevia huijareita. Psyykkisten häiriöidensä takia alalle ryhtyneitä voi olla vaikea erottaa huijareista, koska kyllä ihmisten tietoinen manipulointi ja huijaaminenkin edellyttää tietyntasoista persoonallisuuden häiriön astetta.

Suomi on täynnä vaikeassa kriisissä olevia ja tästä syystä haavoittuvia ihmisiä, jotka ovat alttiita kääntymään erilaisten uskontojen ja uskomushoitajien puoleen. Jos mielenterveyspalvelut eivät vedä ja joka paikkaan joutuu jonottamaan, ihmiset voivat palveluja odottaessaan haksahtaa enkelihoitolan asiakkaaksi. Erilaisia reikihoitajia, Rosen-terapeutteja, chakratietäjiä ja vyöhyketerapeutteja kyllä löytyy joka kulman takaa.  Johdattelulle ja suggestioille herkkiä on helppo saada satimeen pelkällä karismaattisella vakuuttelulla siitä, että vihreänhoitava enkelienergia auttaa.

Enkelikurssin netissä käyneen hömppähoitajan hoito maksaa saman verran ja enemmänkin kuin vuosikausia yliopistokoulutuksia käyneen vaativan erityistason psykoterapeutin vastaanottokäynti. Osa kokee saavansa hömppähoidoista apua, mutta apu perustuu silloin suggestioihin ja lumevaikutukseen. No, kyllähän psykoterapiaankin voi tietysti sisältyä suggestiivisia elementtejä. Hyvä vuorovaikutus huijarihoitajan ja asiakkaan tai asiakkaan ja psykoterapeutin välillä parantaa, olipa menetelmä mikä hyvänsä. Kyse onkin siitä, että hömppähoitaja ei myy tutkimustietoon perustuvaa ammattitaitoa vaan löysiä uskomuksia.

On myönnettävä, että yliopistojen psykoterapiakoulutuksiakin on monentasoisia. Psykoterapiakoulutusten laatua pyrittiin näennäisesti parantamaan siirtämällä ne yliopistojen vastuulle, mutta yliopistoyhteys tai kouluttajien muodollinen pätevyys ei takaa kurssien laatua eikä halpaa hintaa. Rahansa menettää, jos koulutus maksaa useita kymmeniä tuhansia ja taso on heikko.

Itse kävin psykoterapiakoulutuksen, joka maksoi 24 000 euroa ja jossa kouluttajina toimi kaksi psykologia ja vaativan erityistason psykoterapeuttia. Luotin psykologikouluttajien mainoksiin enkä ymmärtänyt ajoissa, että kyse oli puhtaasta bisneksestä. En saanut sijoitukselleni vastinetta, ja kouluttajien pedagogiset taidot vaikuttivat heiveröisiltä. Koulutus oli iso pettymys, ja tunsin itseni nenästä vedetyksi. Olisin itse osannut vetää paremman kurssin mennen tullen koska tahansa. Kadutti, etten pistänyt rahojani esimerkiksi keittiöremonttiin. Mitään kuluttajansuojaa ei psykoterapiaopiskelijalla siis ole.

Enkeliyritykset ja heikot psykoterapiakoulutukset lähenevät demonista petosrikollisuutta, jossa ihmisiltä viedään rahat harhaanjohtavilla lupauksilla.  Rikoslain määrittelemän petoksen tunnusmerkistössä on kolme keskeistä asiaa: oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkiminen, erehdyttäminen ja taloudellisen vahingon aiheuttaminen toiselle ihmiselle. Kaikki nämä tunnusmerkit näyttävät täyttyvän, kun puhutaan ennustaja- ja selvännäköpuheluista ja enkeli- ja energiahoitojen tarjoamisesta maksua vastaan. Psykoterapiakouluttajien toimintaa sentään valvotaan.

Toisaalta jos enkeliyrittäjä tai selvännäkijä itse uskoo oppeihinsa ja energioihinsa, häntä ei kai voi pitää huijarina, vaikka yritystoiminnalta puuttuu asiallinen pohja. Yhteiskunnan velvollisuus olisi silloin puuttua enkelienergioihin uskovan ihmisen toimintaan säätämällä lainsäädäntöä, joka estää tämäntyyppisen yritteliäisyyden silloinkin, kun kyse on mielenterveydeltään järkkyneestä enkelihoitajasta tai ennustajasta. Haavoittuvia ihmisiä pitää suojella.

Lähde:

Pallaste, T. (2018). Bisnesenkelit. HS Kuukausiliite, huhtikuu, s. 40-51.