Ole hyvä valtio olet juuri vienyt taas jonkun viimeiset toivon rippeet ahdistavilla päätöksilläsi. Ole hyvä valtio, olet juuri viimeiset kaksi vuotta murentanut luottamusta sinuun, jonka seurauksena oikeistoporvarihallituksen sotkujen korjaaminen tulee viemään aikaa ja toisaalta pahimpaan jamaan ajetut ihmiset eivät edes luota enää, että kukaan haluaisi auttaa tai tukea heitä. Hyvinvointivaltion ongelmina luetellaan ihmisiä, jotka sairastuvat halvalla välinpitämättömyydellä rakennetuista rakennuksista, pysyvät kaukana työpaikkakiusaavista pomoistaan, välttelevät hajottavia töitä ja seisovat tunteja leipäjonossa odottaen ruokaa. Ole hyvä porvari voimme pahoin.

Ihmisten toimeentuloa ja pärjäämistä mittaillaan ja merkittävät tulokset, joista puhutaan on keskiverrot. Keskimääräisesti tullaan toimeen. Kun tarkastellaan keskimääräistä unohdetaan yhä syvemmälle heikkoon tilanteeseen ajetut ihmiset. Tulo, omaisuus-ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet ja samaan aikaan valmiiksi heikossa asemassa olevien asemaa kuten työttömien tilannetta kiristetään entisestään ja hyvätuloisille annetaan helpotuksia omaisuuksiensa kartuttamiseen.

Ammattiyhdistysliike on eräs suurimmista kansalaisjärjestöistä Suomessa  ja se tekee poliittista vaikuttamistyötä. Ammattiyhdistysliike neuvottelee parannuksia ja toisaalta jättää neuvottelematta parannuksia ihmisten toimeentuloon. Ammattiyhdistysliike neuvottelee valtion palvelujen rahoituksesta kuten viimeksi KIKY-neuvotteluissa julkisen talouden veroratkaisuista ja palvelujen rahoituspohjan leikkauksista tai niiden torjumisesta.

Toimeentuloturva on jäänyt jälkeen niin, että hintojen noustessa se ei ole pysynyt mukana. Kuntavaalikampanjani aikana Helsingissä tuli samaan aikaan voimaan muutos siirtää toimeentulotuen perusosa kunnilta KELAlle. Siirto oli heikosti valmisteltu ja johti merkittäviin ongelmiin ihmisten arkielämässä. Vuokrat, ruuat ja lääkkeet jäivät monella ostamatta. Ongelmat näkyivät välittömästi ihmisten reaktioina vaalikentillä. Oli hätääntyneitä, ahdistuneita, surullisia, itkeviä ja
lannistettuja. Tällaisen siirron tekeminen näin huolettomasti ja onnistumista kunnolla varmistamatta kertoo kovista asenteista köyhiä kohtaan. Yhteiskuntaa pyörittävät ihmiset, joilla ei ole kosketuspintaa näihin kysymyksiin. Sosiaalitoimen työntekijät nostivat metelin nopeasti siitä, että heidän työnsä tehdään mahdottomaksi ja hommaan pitää saada joku tolkku. On jo pitkään ollut täysin selvä, että kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohtia hyvän elämän rakentamiseen ja hyvinvointivaltio on hyvä vain osalle meistä.

Köyhyyttä ei nähdä. Köyhyys keskittyy yhä enemmän tietyille alueille. Samaan aikaan kun pitäisi vastustaa segregaatiota tekee mieli pyrkiä juuri niille köyhien alueille asumaan, joissa ei ole todellinen kummajainen rikkinäisten vaatteiden kanssa. Jossa köyhyyden synnyttämä solidaarisuus auttaa pahimmista tilanteista yli. Syödään ehkä jo vanhentunutta ruokaa punasilla lapuilla. Istutaan reidet kiinni, jottei farkkujen haaroissa olevat repeymät näy muille. Ei ole henkilöllisyystodistusta, koska se maksaa. Kärsitään päänsärystä koska ei ole varaa uusiin oikean vahvuisiin silmälaseihin. Seisotaan työpäivän päätteeksi leipäjonossa. Olemme saaneet riesaksemme epävarmat ja hävettävän huonosti palkatut työsuhteet. Nollasopimuksella tai määräaikaisella työsuhteella työskentelevä ei ota lainaa pankista koska sellaista ei hänelle myönnetä. Hän maksaa ylikorkeaa vuokraa ja ei kasvata säästötilin saldoa.

Edunvalvonnan vahvistaminen näille ihmisille olisi ensisijainen turvaa luova elementti, joka voisi kannustaa ihmisiä rohkaistumaan muiden työsuhteessa tapahtuvien laiminlyöntien esiin nostamiseen. Tarvitaan ammatiyhdistysliikkeeltä voimakas selkänoja näille työttömyyden ja työllisyyden välimaastossa roikotettavilla ihmisille. Työn tasaisempi jakaminen mahdollistaisi sen ettei ole vain ylikuormittuneita ja työttömiä. Neuvotteluvaltin tällaiseen asemaan sysätyille työläisille muodostaisi myös perustulo. Kun ihmisen ei olisi otettava minkä vain muotoista työsuhdetta olisi ammattiyhdistysliikkeen eli jäsenten aktiivisuus ihan toisenlaista luokkaa kuin nykyisin kun syrjäytetyt ovat käytännössä täysin ilman edustusta. Palkkatyöstä on tullut yhä useammin alistussuhde, jossa ollaan 8-14 tuntia päivässä ilman kunnollista korvausta ja saadaan huonoa kohtelua hyväosaiselta. Tämän pitää muuttua.

Köyhyys on lamauttavaa ja osallisuudesta etäännyttävää. Yhteiskunta huutaa olet epäkelpo ja laittaa sinut asemaan, jossa et voi pärjätä.

Syytät itseäsi ja voit yhä huonommin. Porvarihallitus teki sellaisen hallitusohjelman, jonka seuraukset ovat yhteiskuntarauhan järkkyminen. Tähän asti on valtiovalta vastannut voimalla, kontrollilla ja kurilla pahoinvointiin. Epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka, kilpailukykysopimus, mielenosoittajien putkaan heittäminen, erityisesti työttömille keppiä. Mitä epävarmempi yhteiskunnallinen tilanne sitä suurempaa kontrollia valtio alkaa usein käyttää, joka johtaa levottomuuksiin. Porvarihallituksen linja siis ruokkii epävarmuutta ja levottomuutta. Valtiomme tarvitsee rakentajiksi ihmisiä, jotka näkevät köyhien tilanteen ja joilla on tahtotila tasata varallisuuseroja. Työväenliike on siinä keskeisessä roolissa sillä työväenliikkeen neuvotteluasema on vahva. Lakon uhka on tehokas rakentaja. Suomen parhaan kansalaisjärjestön pitää ottaa se rakentajan rooli mikä sille kuuluu moraalisen velvollisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi. Meidän pitää rakentaa hyvinvoiva yhteiskunta ja luoda uusi järjestelmä, jossa perinnöllinen hyväosaisuus ei ole se jolla voi Suomessa pärjätä.

Porvarihallituksen toimet ja uhkailut ovat pelottavia mutta tiedän, että meillä on voimaa kamppailla sitä vastaan. Tarvitsemme siihen kaikkia. Tarvitsemme siihen ammattialojen keskinäistä solidaarisuutta. Solidaarisuutta yhteiskunnan marginaaliin sysätyille. Monet isot muutokset lähtevät yksilöiden aktiivisuudesta ja se on mitä tarvitsemme. Rohkeita yksilöitä, jotka tukevat toisiaan.

Ole hyvä valtio, työväenluokka palveluksessasi.

Mira-Veera Auer

auermir@gmail.com
http://miraveera.fi