Joulukalenteri 14.12.: Keittokirjavinkkejä pukinkonttiin

Kymmenen päivää jouluaattoon ja lahjat vielä hakusessa? Syyskaudella on ilmestynyt monta hyvää keittokirjaa, jotka voi kääräistä lahjaksi ruuasta innostuneelle ihmiselle. Mukana on ilahduttavan monta kotimaista kirjaa, joissa on ruokakulttuurin ohella yleisempääkin asiaa saunakulttuurista terveyden edistämiseen. Moninaisuus kertoo siitä, että ruoka liittyy elämässämme moneen asiaan, se ei ole vain ravintoa. Joulun aika on hyvä esimerkki siitä, kuinka ruoka ja juhlaperinteet kutoutuvat yhteen. Idän ja lännen välissä suomalaiseen ruokakulttuuriin on sekoittunut vaikutteita molemmista ilmansuunnista. Joulun tuoksuksi tunnistettavat mausteet ovat lähtöisin arabikeittiöstä, niin kuin meille rakas kahvikin.

Katariina Vuori, Janne Pekkala, Vesa Ranta: Saunakeittokirja (Tammi 2014)

saunakeittokirja on kurkistus suomalaiseen saunakulttuuriin sen mitä moninaisimmissa muodoissa. Vesa Rannan kuvat kuljettavat tarinaa elävästi paikkakunnalta toiselle, niissä on melkein tuoksukin mukana. Ruokaohjeet osoittavat mielikuvituksen voittoa yksinkertaisissa kokkausoloissa, saunassa voi valmistaa todellista gourmetruokaa. Jos mielii viettää keskitalven juhlaa mökkisaunan rauhassa, niin tämän kirjan ohjeilla se onnistuu.

Åsa Swanberg: Talven makuja (valokuvat Malou Holm, suomentanut Jaana Iso-Markku, Otava 2014)

”Lehdet putoavat, pakkaset tulevat, maa jäätyy, kylmyys levittäytyy, lumihiutaleet leijailevat ja tulee huikean valkeaa, hyytävän kylmää.

En voi sanoa olevani talven ja sen kylmyyden suuri ystävä. Palelen kovin helposti. Mitä siis teen? Otan tietenkin esiin suuren patani ja valmistan jotain ihanan kuumaa ja mausteista, joka pitää minut lämpimänä siihen saakka, kunnes saan muuta ajateltavaa. Kunnes on aika suunnitella ja valmistaa itse tehtyjä joululahjoja, leipoa sahramipullaa, valmistaa joulukaramelleja ja päättää, minkä makuista joulusilliä tänä vuonna tehdään. _ _ _ Kylläpä hyvä ruoka voikin tehdä talvesta hohdokkaan!”

Olisin itse voinut kirjoittaa aivan samoin, niin hyvin Swanberg kuvaa keittiön lämmittävää taikapiiriä talven kylmyyden ja pimeyden keskellä. Talven makuja on tämän syyskauden keittokirjoista parhaita, siihen on kerätty perinteisten reseptien ohella myös mielenkiintoisia uusia viritelmiä.

Sekametelisopan sijaan houkuttelevilta vaihtoehdoilta joulun jälkiruuiksi kuulostavat sahramipannacotta, joulujuustokakku ja maltan riisi mausteisten appelsiinien kera.

Herkuttelua riittää yli talven selän, kirjan ohjeet päättyvät laskiaiseen, laskiaispullien valmistukseenkin on tarjolla kymmenen erilaista vaihtoehtoa, perinteisten lisäksi tryffelitäytteellä, hasselpähkinätahnalla, vadelmakermalla ja kuudella muulla.

Teresa Välimäki, Johanna Lindholm, Laura Riihelä: Hyvää joulua (WSOY 2014)

Tämä jouluinen keittokirja on mainio päivitys joulun ruokaperinteelle, tekijöiden sanoin: ”Kädessäsi on siis kirjan verran joulua, jossa on jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain yllättävää. Tuoksua, lämpöä, hämyä, ripaus perinteitä ja lapsuuden jouluja sekä iloa.”

Joulun ruokalahjoiksi kirjassa on monta hyvää ohjetta: glögimaustesekoitus, sienirisottosekoitus, jouluinen mysli, joulucookie-sekoitus purkissa ja monta muuta.

Joulukalenterissa onkin jo vilahdellut muutamia tämän kirjan ohjeita. Silakoita pilkataan pieniksi joulukaloiksi, mutta tällä kirjan ohjeella ne ovat herkkua:

Valkosipuli-rosépippurisilakat

500 g silakkafileitä

Liemi: 2 dl vettä, 2 dl väkiviinaetikkaa, 2 rkl suolaa ja 2 tl sokeria mitataan kulhoon ja lisätään huuhdotut, lävikössä valutetut silakat. Peitä kulho ja anna kypsyä jääkaapissa kolme tuntia.

Sekoita kastikkeeksi 1 prk ranskankermaa, 4 hienonnettua valkosipulinkynttä, 1 hienonnettu punasipuli, 2 tl rosépippureita murskattuina, 1 tl suolaa ja 0,5 tl sokeria.

Kaada silakoista etikkaliemi pois ja lado tiiviiseen kannelliseen purkkiin kerroksittain silakkafileitä ja kastiketta. Lopuklsi sulje purkki ja kääntele sitä niin, että kastike maustaa kaikki fileet. Anna tekeytyä jääkaapissa yli yön ennen nauttimista.

Sinikka Piippo: Mielen ruokaa (2014 Minerva)

Kasvitieteen professori Sinikka Piippo on kiinnostunut kasvien terveysvaikutuksista ihmiseen. Äidin sairastaman muistisairauden myötä hän alkoi selvittää aivojen ja hermoston toimintaa ravitsemuksen kannalta. Lohdullista on lukea, että pelottavan kohtalokkailta tuntuvien muistisairauksien ehkäiseminen on mahdollista omilla elämäntavoilla: ” Eteneville muistisairauksille ei ole yksiselitteistä syytä. Huonot ruokatottumukset ja ympäristötekijät altistavat meidät kokonaisvaltaisesti riskitekijöille ja sairauksille, joita perimämme pahentaa.”

Piippo kuvaa niitä mekanismeja, joihin sairastuminen perustuu. Jos lääketieteelliset selostukset vaikuttavat mutkikkailta, voi siirtyä suoraan toimenpideosastolle: mitä pitäisi välttää, mitä suosia. Vältettävien lista vaikuttaa tutulta: ylipaino, stressi, masennus, unettomuus, ympäristömyrkyt, korkea verenpaine ja LDL-kolesteroli, alkoholi ja tupakka.

Terveyttä edistävään ruokavalioon ei tarvita terveyskauppojen erikoistuotteita. Marjat, hedelmät, pähkinät ja siemenet, nokkonen, sienet, kasviöljyt. Mausteista erityisen hyviä aivojen terveydelle ovat basilika, inkivääri, kurkuma, mustapippuri, rosmariini, sahrami, salvia, kardemumma, vanilja – listalle mahtuu lähes koko maustevaraston sisältö.  Kurkumaa Piippo pitää erittäin tehokkaana Alzheimerin taudin ehkäisijänä.

Tomi Björk & Matti Wikberg: Gaijin. Modernia aasialaista (toimitus Mikko Takala, kuvat Tommi Anttonen, Readme.fi 2014)

Aasialaisen ruoan suosio on Suomessa kasvanut viime vuosina, hyvinkin paljon juuri Björkin ja Wikbergin ravintoloiden myötä. Gaijin on tyylikäs lahjakirja, jossa on mielenkiintoisella tavalla yhdistetty ravintoloiden reseptiikkaa ja kertomuksia vaikutteiden hakureissuilta maailmalta. Hyvä ruoka alkaa hyvistä raaka-aineista, niin myös aasialaisessa keittiössä. Suosion myötä aikaisemmin eksoottisista aineksista on tullut osa jokaisen lähikaupan perustarjontaa.

Satu Koivisto: Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin (kuvat Tommi Koivisto, Otava 2014)

Satu Koivisto kuvaa kasvamistaan pienellä maatilalla Etelä-Savossa: isä viljeli maata ja äiti hoiti lapset, eläimet ja hyötypuutarhan. Hän kertoo käyttävänsä niin hyvälaatuisia raaka-aineita, että ne voi käyttää kokonaan naatteineen, varsineen ja kuorineen. Kirjan ohjeet on omassa elämässä hyviksi koeteltuja, raaka-aineiden kunnioituksesta lähteviä. Kirjan johdantona on 15 teesiä, jotka on helppo allekirjoitta, etenkin niistä ensimmäinen ja viimeinen:

1. Kenenkään ei tarvitse olla oman elämänsä master chef – ihan ookoo ruoanlaittaja riittää. Hyvän kotiruoan valmistamiseen ei tarvita ihmeellisiä keittotaitoja tai erikoisvälineistöä, pelkästään halua käyttää siihen vähän aikaa.

15. Ruoka maistuu parhaalta läheisten seurassa. Ihan joka päivä.

Raaka-aineet ovat kotoisia, moni niistä kasvaa omalla kasvimaalla tai lähimetsässä. Koivisto kyllä kuvaa perheen isän kokeilunhalua 80-luvulla: saippuanmakuiseksi havaittua avokadoa, kitkerää munakoisoa, rautasahalla ja pikkukirveellä avattua kookospähkinää. Ensimmäiset kokeilut broilerilla eivät räjäyttäneet broilerinkulutusta vielä nykyisiin lukemiin. Kokeilunhalu on kehitystä eteenpäin vievä voima, myös keittiössä!

Petri Nieminen, Terho Puustinen: Kahvi – suuri suomalainen intohimo (kuvatoimitus Lauri Arvela ja Satu Kontinen, Tammi 2014)

Me suomalaiset juomme enemmän kahvia kuin ketkään muut maailmassa. Mystistä on, kuin mieltymys kahviin on täällä Pohjolan perillä juurtunut niin syvälle. Ja samaan aikaan olemme pitäneet kiinni hyvin omalaatuisesta makumieltymyksestä vaaleapaahtoiseen kahviin, jota itse kutsumme tavalliseksi kahviksi. Tavallisen kahvin rinnalle on alkanut ulkomaan matkoilta saatujen vaikutteiden myötä nousta uusia suosikkeja. Harva enää keittää kahviaan perinteisessä kahvipannussa. Perinteisen suodatinkeittimen kilpailijaksi on markkinoille ilmestynyt niin kapselikeittimiä kuin paineella toimivia erikoiskeittimiä.

Niemisen ja Puustisen kirjan avulla voit nostaa oman kahvinautintosi uudelle tasolle ja häikäistä ystäväsi uskomattomalla kahvitietoudella!

Kari Kaipainen: Speltillä luonnollisesti parempaa (Tammi 2014)

Speltti eli alkuvehnä on ravinnut ihmisiä yli 10 000 vuoden ajan, ennen nykyisiä jalostettuja viljoja. Speltti ei vaadi kummoisia kasvuoloja, se sopiikin hyvin luomuviljelyyn. Ravintoarvoltaan speltti on hyvä vilja niin proteiinin kuin vitamiinien ja kivennäisaineidenkin puolesta. Speltin rinnalla kirjan ohjeissa käytetään kotimaista kvinoaa, joka on jauhosavikan sukulaiskasvi. Kvinoa on kotoisin Etelä-Amerikasta, kuten suomalaisten perusruoka perunakin. Kvinoa on näytellyt tärkeää osaa jopa maailmanhistoriassa, niin tärkeä viljelykasvi se aikanaan oli.

Kirjan ruokaohjeet on koottu suomalaisilta eturivin kokeilta ja ruokaihmisiltä. Ehkä siitä syystä niissä painottuvat fiinimmät ruuat, mutta on joukossa arkisiin tilanteisiinkin soveltuvia ruokia. Itse en ainakaan Oulusta onnistunut ruokakaupoista löytämään kaikkia kirjassa mainittuja spelttituotteita.

VEGE Herkullista kasvisruokaa (Voi Hyvin, Gummerus 2014)

VEGE-kirjaan on koottu Voi Hyvin -lehdessä julkaistuista ruokaohjeista monipuolinen kooste. Kirja on ihan hyvä alkusysäys kasvisruokavaliota pohtivalle, vaikka ravinto-opillinen osuus jääkin muutaman ranskalaisen viivan varaan. Kirjaa myydään monien tavallisten ruokakauppojen lehtihyllyissä, saatavissa siis viime hetken lahjaksi.