Sain kunnian pitää vappupäivän juhlapuheen 1.5.2018  Limingassa. Olen paikkakunnan kunnanvaltuutettu, mutta myös Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja. Lisäksi minut asetettiin 21.4.2018 piirikokouksessa eduskuntavaaliehdokkaaksi Oulun vaalipiiriin. Edellisen kerran liminkalainen eduskuntavaaliehdokas oli ehdolla Vasemmiston listalla vuonna 2000. 

Vietimme jälleen kerran vappua perinteisin menoin. Vappukulkueella on vuosikymmenten perinne, ja parhaimmillaan väkeä on ollut paikalla yli 100 henkeä. Limingan Vasemmiston ensimmäinen Vappujuhla järjestettiin vuonna 1945. Siitä lähtien täällä on ollut Vappukulkue sekä päivä- että iltajuhlat. Juhlaperinne jatkui aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen paikallisena vapputapahtumana on ollut kunniakäynti Niittäjäpatsaalle. On tärkeää jatkaa tätä perinnettä. Toivon, että vielä jonain vuonna voisimme järjestää taas Limingassa vappujuhlat. Nostin puheessani esille kaksi tärkeää asiaa.

Suomen sisällissota 1918

Ensimmäinen niistä oli vuoden 1918 sisällissota, josta nyt on kulunut 100 vuotta. Sisällissodasta on puhuttu ja kirjoitettu tänä vuonna ehkä enemmän kuin koskaan ennen, mutta onko siitä sittenkään puhuttu riittävästi? Esille on nostettu muunmuassa Limingan ihme eli se, että Limingassa sovittiin siitä, ettei aseelliseen toimintaan toisiaan vastaan ryhdyttäisi. Tästä hyökkäämättömyyssopimuksesta on kirjoitettu myös valtakunnan medioissa. Limingassa järjestettiin myös tammikuussa luento siitä millaista paikkakunnalla oli vuonna 1918. Voimme olla ylpeitä tästä sopimuksesta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että koko Suomessa oli vuonna 1918 meneillään sisällissota ja naapurikunnissa taisteltiin. Suomalaisia kuoli vankileireillä. Tekijänä olivat toiset suomalaiset ihmiset, saman maan kansalaiset.

Mikä tähän johti? 1900-luvun alussa ennen sisällisotaa yhteiskunnan yleinen ilmapiiri oli jännittynyt. Yhteiskunnassa ei ollut vielä luotu turvaverkkoja. Oli työttömyyttä ja asuntopulaa. Ihmiset näkivät jopa nälkää. Kaikki tämä sai sen aikaan, että sisällissodassa nähtiin ratkaisu, jota muuten ei oltu saatu aikaan. Sisällisota kuitenkin syvensi kansan kahtiajakoa. Jossain vaiheessa alkoi väestöryhmien hidas eheytyminen, joka jatkuu edelleen. Onko nyt tullut se aika, jolloin voimme oikeasti puhua kaikesta rehellisesti?

Voisiko näin käydä myös tulevaisuudessa? Me kaikki voimme toiminnallamme vaikuttaa siihen, että vastaavaa ei tapahtuisi enää koskaan. Tänä vuonna 2018 taloudellinen epävarmuus on suurta Suomessa. Työntekijöiden työehtoja halutaan heikentää. Työttömiä kyykytetään. Kansalaiset halutaan laittaa työmarkkinoilla jostain syystä eriarvoiseen asemaan, vaikka lain edessä jokainen ihminen on samanarvoinen. Ihmisiä pelottaa kasvava epävarmuus omasta tuomeentulosta. Miksi meidän turvaverkkomme halutaan repiä rikki? Meidän on tehtävä työtä sen eteen, että edellisen sukupolvien rakentamia hyvinvointivaltion tunnusmerkkejä ei pyyhitä pois tuosta vain! Tänä vappuna vasemmisto on marssinut yhdessä hallituksen syrjiviä työelämäheikennyksiä vastaan tulevaisuudemme takia.

Ay-liikkeiden merkitys

Toinen asia, jonka halusin nostaa esiin on ammattiyhdistysliikkeiden merkitys nyky-Suomessa. Työntekijöiden etujen puolustajia tarvitaan yhä tänä päivänä.

Ammattiyhdistysliikkeen ensimmäinen suurlakko oli vuonna 1905.  Tehtaat pysäytettiin. Virastot, koulut ja kaupat suljettiin. Miksi? Suomaiset työläiset halusivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Tämä suurlakko vaikutti suuresti myös Suomen kansanedustuslaitoksen syntyyn.

Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ovat muun muassa kesä- ja talvilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja ja viisipäiväinen työviikko. Nämä asiat monet ihmiset ottavat itsestäänselvyytenä. Meidän pitäisi kertoa enemmän siitä, että nämä saavutukset eivät ole tulleet helpolla ja meidän pitää edelleen tehdä töitä sen etten, että nämä asiat säilyvät

Sanotaan, että ay-liikkeiden aika olisi jo ohi. Puhutaan, että muka ay-liike olisi se, joka romuttaa hyvinvointivaltion. On tiettyjä tahoja, jotka nostavat esille yhä uudelleen esiin virheellisiä asioita, joilla voitaisiin ay-liikettä musertaa sen takia, että he itse saisivat kaapata vallan itselleen. Yksi näistä tahoista on uuden ajan porvarit, monikansalliset suuryritykset, joiden ainoa päämäärä on tuottaa lisää voittoja omistajilleen. Yksinyrittäjät ja pienyritykset joutuvat myös kärsimään yhtä lailla suuryritysten jaloissa. Yksinyrittäjän turvaverkot ovat myös olemattomat.

Ay-liike ei ole yhteiskunnan vihollinen. On tärkeää, että ay-liikettä tulevaisuudessakin tuetaan. Jos kehitys menee siihen, että hallituksen suunnittelemat työelämän heikennykset uhkaavat toteutua, tarvitsemme oikean suurlakon. Näyttää siltä, että pelkät mielenosoitukset ja mielenilmaukset eivät riitä enää nyky-yhteiskunnassa. Kaiken voi näköjään vaientaa kuulumattomiin pienen mediakohun jälkeen.

Olen huomannut, että monet nuoret vasemmistoaktiivit ovat myös aktiivisia ay-liikkeissä vaikuttajia. Tarvitsemme lisää nuoria päätöksentekoon, koska heidän on tulevaisuus. Heille voi olla tarjolla tulevaisuudessa vain pätkätöitä ja epävarmuutta. Työelämä on murroksessa. Vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Kuitenkin koulutuksesta on leikattu. Nuoret on saatava kiinnostumaan omaan elämäänsä vaikuttamisesta. He eivät saa tuntea olevansa järjestelmän ulkopuolella.

Hyvä ystävät ja toverit, juhlistakaamme vappua suureen ääneen ja näkyvästi!

Kantakaamme lippuja vahvoina! Tehkäämme töitä paremman yhteiskunnan eteen. Päämääränä on vapauttaa ihmiset puutteesta ja eriarvoisuudesta. Yhteiskunnan on taattava edellytykset tasavertaiseen osallistumiseen ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Jokaisen vapaus voi toteutua vain demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Meillä on vielä mahdollisuus rakentaa arvojemme mukainen maailma: voimme elää rauhassa ja onnellisena yhdessä.

Lopuksi kiitin paikalla olevia ihmisiä siitä työstä mitä he ovat tehneet  tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen.