Tänään vietetään kansainvälistä lasten oikeuksien päivää. Sopivasti tänä vuonna päivän teemana on lapsiperheiden köyhyys. Sopivasti, sillä perusporvarihallituksen politiikka syventää lapsiperheiden köyhyyttä ja vaarantaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin.
Jo tällä hetkellä 100 000 lasta elää pienituloisessa perheessä. Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut lapsilisien ja perusturvaetuuksien sekä kotihoidontuen jäädessä jälkeen yleisestä ansiotasokehityksestä. Jo edellinen hallitus leikkasi lapsilisiä. Sipilän hallitus aikoo irrottaa lapsilisät elinkustannusindeksistä ja poistaa lapsivähennyksen verotuksesta. Myös työttömyysturvaan ja opintotukeen kohdistuvat leikkaukset kurjistavat kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden elämää.
YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 27 artiklassa turvataan lapselle oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Sopimuksen 26 artiklassa turvataan lapsen oikeus sosiaaliturvaan.
Jo tällä hetkellä köyhien perheiden lasten kehitys uhkaa vaarantua, silloin kun köyhyys eristää eikä harrastuksiin tai ajanviettoon ole varaa. Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta. Hallitus kohdistaa nimittäin leikkauksia myös lapsille ja nuorille tärkeisiin palveluihin. Kirjasto-, nuoriso-, ja liikuntalain noudattaminen aiotaan säätää vapaaehtoiseksi kunnille. Tämä on pois kaikilta lapsilta ja perheiltä, mutta erityisen kipeästi nämäkin leikkaukset kohdistuvat vähävaraisiin.
Oma lukunsa ovat varhaiskasvatukseen ja kouluihin suunnitellut leikkaukset. Päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamisesta kärsivät kaikki lapset. Subjektiivisen päivähoito-oikeiden rajaus osuu kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin: kaikki rajauksen piirissä olevat perheet, joiden lapset hyötyisivät kokopäiväpaikasta, eivät sitä leimautumisen pelossa tule hakemaan.
Lapsiperheet ovat Sipilän hallituksen leikkausten suurimpia kärsijöitä. Onkin tragikoomista, että Sipilän hallitukseen on edeltävistä hallituksista poiketen perustettu perheministerin salkku. Perheministerin tehtävänä ei ainakaan näytä olevan perheiden aseman parantaminen tai arjen helpottaminen. Aivan rehellisesti sanottuna en kykene ymmärtämään, mikä se on.
Onneksi näihin leikkauksiin ei tarvitse alistua. Hallitus on jo joutunut perumaan leikkauspäätöksiä eläkeläisten asumistuen ja lääkekorvausten osalta. Useampi kunta on tehnyt päätöksen olla toteuttamatta varhaiskasvatuksen leikkauksia. Tästä on kiittäminen paitsi aktiivisia kuntapoliitikkoja myös kaikkia kansalaistoimijoita ja aktivisteja, jotka ovat pitäneet meteliä. Jos sinun kunnassasi päätöstä ei ole vielä tehty, voi asiaan vielä vaikuttaa. Myös hallitus on mahdollista saada perumaan päätöksensä ennen ensi syksyä, jolloin leikkausten on määrä astua voimaan. Seuraavan kerran leikkauksia voi vastustaa osallistumalla koulutusleikkausten vastaiseen mielenilmaukseen (ulosmarssiin) tiistaina 1.12. Koulutuslakko vastustaa koulutusleikkauksia kaikilla koulutuksen asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Toivottavasti tapahtumassa nähdään paljon päiväkotien työntekijöitä ja vanhempia. Oman päiväkotisi henkilökuntaa voit rohkaista kertomalla tukevasi heidän osallistumistaan.
Hyvää lasten oikeuksien päivää! Lapseni sanoin: ”Ei leikata lapsilta päiväkoteja.” Eikä mitään muutakaan.