Jokin aika sitten tapasin turvapaikanhakijan. Hänellä oli kaksi lasta, vanhempi saman ikäinen kuin omani. Mies soitti kotimaahansa videopuhelun ja sain vilkuttaa hänen lapsilleen puhelimen näytöltä. En kyennyt kysymään, koska hän oli viimeksi nähnyt lapsensa kasvoista kasvoihin, milloin lapset olivat viimeksi päässeet isänsä syliin.

Politiikassa tapahtuu niin paljon huonoja ja vääriä asioita, että välillä minun on suljettava somekanavani päiviksi. Kaikkea pahaa en ehdi sisäistää, saati kommentoida. Jotkin asiat tulevat enemmän iholle kuin toiset. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen on yksi tällainen asia.

Tunnetasolla ajatus pitkästä erosta omasta lapsesta on musertava. On vaikea kuvitella mitään pahempaa. Sitä ikävää ja sitä huolta lapsen ikävästä ja surusta. Oikeus perheeseen on ihmisoikeus. Perheiden pitäminen erossa toisistaan on epäinhimillistä politikkaa. Se on väärin. Ja se tekee minut vihaiseksi.

Vihaiseksi minut tekee myös politiikan järjettömyys. On helpompi ymmärtää päätöksiä, joista joku hyötyy. Totta kai työnantajat haluavat ottaa työntekijöitä töihin ilmaiseksi. Se on törkeää ja väärin, mutta päätöksellä on selkeä hyötyjä ja voin ymmärtää, että tämä osapuoli ajaa tällaista politiikkaa.

Perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta ei hyödy kukaan. Ei kukaan. Politiikassa perheet nähdään tyypillisesti yhteiskuntaa koossapitävänä voimana. Perheenyhdistäminen edistää kotoutumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Päätöstä perustellaan “vetovoimatekijöiden karsimisella”. Kukaan yhtään mitään muuttoliikkeistä ja maailman kriiseistä tietävä, ymmärtää, ettei ihmisten liikkumista estetä tekemällä heidän elämästään täällä mahdollisimman huonoa. Ja vaikka estettäisiinkin, ovatko hallituspuolueet sosiaalidemokraattien enemmistön tukemina valmiita uhraamaan ihmisoikeudet pelon vuoksi? Pelon pakolaisista tai pelon äänten menettämisestä.

Minyua suututtaa se, että keskusta ja kokoomus ovat ostaneet perussuomalaisten tuen leikkauspolitiikalleen luovuttamalla vallan maahanmuuttopolitiikasta persujen rasistisiivelle. Jokainen persu ei ole rasisti, mutta puolueen maahanmuuttopoliittisen linjan määrittelevät maahanmuuttokielteiset rasistit, jotka viittaavat kintaalla ihmisoikeuksille ja ihmisten yhdenvertaisuudelle.

Minua suututtaa, että toisiaan kaipaavat lapset, isät ja äidit joutuvat poliittisen pelin nappuloiksi.

Minua suututtaa Sosialidemokraattinen-puolue, jonka kansanedustajat ovat esittäneet perheenyhdistämisen vaikeuttamista tukevia kommentteja ja joka lukuun ottomatta neljää edustajaa äänesti humanitaarisen suojelun periaatteet poistamisen puolesta.

Perheenyhdistämistä on jo aikaisemmin vaikeutettu kohtuuttomasti. Hakeminen on byrokraattinen ja kallis prosessi. Yhdistämistä ei esimerkiksi voi hakea Suomessa oleskeleva perheenjäsen vaan sitä on haettava lähtömaata lähimmässä Suomen suurlähetystössä. Tämän uuden lain myötä perheenyhdistämishakemusten määrä on romahtanut ja esimerkiksi vuonna 2013 vain yksi lapsi sai perheensä Suomeen perheenyhdistämisen kautta.

Nyt hallitus esittää perheenyhdistämisen vaikeuttamista entisestään. Kahden lapsen ja kahden vanhemman perheenyhdistäjän olisi tienattava 2600 euroa nettona voidakseen tuoda perheensä Suomeen. Kyllä kuulitte oikein, nettona. Siis kuinka moni suomalainenkaan tienaa tällaisia summia? Oma palkkani jää bruttonakin tämän alle. Eli ellen olisi sattunut syntymään tähän etuoikeutettuun asemaan, niin ”heippa hei perhe”.

Tulorajan ulkopuolelle jäävät myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt ja kiintiöpakolaiset, mikäli näiden perheenjäsenet hakevat yhdistämistä kolmen kuukauden sisään myönteisen päätöksen saamisesta. Tulorajat koskevat siis myös kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavia.

Aikaraja on tiukka siihen nähden, että esimerkiksi koko Afrikassa on Wikipedian mukaan 11 Suomen lähetystöä, johon siis kaikkien perheenjäsenten – myös lasten – olisi pystyttävä matkustamaan mahdollisesti konfliktin repimistä kotimaistaan. Aikaa saattaa myös kulua henkilöpapereiden ja perhesiteen todistavien asiakirjojen hankinnassa. Kuinka moni syyrialainen pakolainen onnistuu pääsemään suurlähetystöön Beirutiin kolmen kuukauden sisällä? En tiedä.

EDIT: Tekstissä esitettiin virheellisesti, että äänestys perheenyhdistämisestä olisi jo pidetty. Tosiasiassa kyse oli humanitaarista suojelua koskevasta äänestykset. Pahoittelut virheestä.