Sipilän hallitus ja Petteri Orpo hehkuttaa, että hallituksen toimien seurauksena 10 vuotta pysähdyksissä ollut talous on kääntynyt nousuun. Nousun takana on kuitenkin EKP:n noin 2 500 miljardin elvytysruisku (veronmaksajien tukiainen) pankeille jotta talous lähtisi kasvuun.

Kun työntekijöitä on kyykytetty 10 vuotta finanssikriisin jälkeen, talous on lähtenyt maailmanlaajuisen elvytyksen, velkaantumisen ja keinotekoisen kysynnän vuoksi hienoiseen kasvuun. En kuitenkaan usko alkuunkaan, että tulevan 10-vuoden talouskasvun keskiarvo olisi 3 prosenttia.

Kansalaisten ostovoiman puutteessa yritykset eivät ole uskaltaneet investoida 10 vuoteen. Tuottavuusvoitot ne ovat jakaneet vain ylisuurina optioina, joten Suomen yksipuoliseksi muuttuneet investointihyödykkeet ovat viimein lähteneet liikkeelle.

Koko 10 vuoden ajan talousprofessorit ovat valittaneet tuottavuuden heikkoa nousua. Kun ei ollut kysyntää, tuotanto kävi alhaisella käyntiasteella. Nyt kun se nousee, työpaikat eivät juuri nouse.

Varsinkin kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari on innoissaan Uudenkaupungin robotoidun autotehtaan uusista rekrytoinneista. Hän pitää sitä esimerkkinä siitä, että robotoimalla luodaan uusia työpaikkoja. Lisäksi hän hehkuttaa Turun Mayerin telakan laivatilauksista.

Jaskari kysyi blogillaan: ”Ehkä meidän pitää alkaa puhua uusista mahdollisuuksista esimerkkien avulla?” Osmo Soininvaaran twiitti oli mielestäni tästä oivallinen esimerkki. Osmo twiittasi: ”Montako työpaikkaa olisi Uudenkaupungin autotehtaalla, ellei siellä olisi robotteja korvaamassa ihmistyötä? Ei yhtäkään”.

Nyt autotehdas on kiihdyttänyt tuotannon koviin lukuihin ja vauhdittanut koko maan vientiä. Samalla rekrytoidaan jatkuvasti uusia autonrakentajia Uuteenkaupunkiin, iloitsi Jaskari.

Kokoomuksessa on laajemminkin ilakoitu aiheesta. Valtiovarainministeri Petteri Orpo luovutti Valmet Automotivelle ennen Joulua vuosisadan vientipalkinnon. Myöntämisen perusteina olivat muun muassa yrityksen nopea kasvu sekä sen merkitys Suomen viennille.

Professoritasoltakin on saatu vahvistusta robottien siunauksellisuudesta työllistäjänä. Tampereen yliopiston tuotantotalouden professori Jussi Heikkilä on Hesarissa ottanut Uudenkaupungin autotehtaan positiiviseksi esimerkiksi uudenlaisesta työllistymisestä.

Hesari on aina esittänyt digitalisaation ”mahdollisuutena”, ei koskaan uhkana. Jopa Kansan Uutiset on uutisoinut autotehtaan pääsääntöisesti myönteisessä valossa ja hyvänä työllistäjänä.

Tämän uuden talousihmeen perässä hiihtivät heti erilaiset konsultit, suunnitelmien ja raporttien tekijät ottamassa oman osansa uudesta innovaatiosta.

Vanha konkaripoliitikko Esko Aho riensi paikalle konsultin ominaisuudessa rahastamaan ja levittämään tätä robotisaation kasvun ilosanomaa. Selvitysmies Aho julkisti raporttinsa positiivisen rakennemuutoksen hyödyntämisestä Lounais-Suomessa.

Positiivinen rakennemuutos eli ns. ”siltasopimus” tarkoittaa tässä yhteydessä ennen muuta Turun Mayerin telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan suurta rekrytointitarvetta. Kaikkiaan Lounais-Suomeen voi ely -keskuksen mukaan syntyä viidessä vuodessa jopa 30 000 työpaikkaa.

Sekä telakka että autotehdas elävät kuitenkin suhdanteissa. Halukkaat voivat muistella, minkälaisia kriisejä molemmat ovat läpäisseet. Kun Saab lopetti, tehtiin kitkutellen Euro-Samaraa, Chrysler-, Talbot-, Opel-, Lada-, Porsche-, Think-, Fisker- ja Mercedes-Benz –merkkisiä autoja.

Niiden tekemisen aikana autotehdas keikkui vuosikausia konkurssin partaalla ja erilaisia automerkkejä tehtiin pätkittäin ja hetkittäin. Parin vuoden välein seurasi aina rekryjä ja potkuja. Oli siinä Itä-Suomen työttömyysalueelta talonsa jättäneellä työntekijöillä ihmettelemistä ja sopeutumista.

Sama historia toistui Turun telakalla. Turussa oli Masaa, Kvaerneria ja STX:ää. Suhdanteita ja omistajia tuli ja meni – ne toistuivat kuin vuodenajat.

Varustamoteollisuus sentään työllistää Turun seudun alihankkijoita, mutta autotehdas vain kokoaa muualla (pääasiassa matalapalkkamaissa) tehdyt komponentit. Sinne pääosa autonvalmistuksen arvonlisäyksestä myös jää.

Kummankin mainitun työllistäjän tilaushanaa säätelee nykyään saksalainen salkkumies joko omistajana tai tilaajana. Tehdas on yhä edelleen ulkomaisten sijoittajien armoilla – toivotaan kuitenkin positiivisesti tuotannolle tällä kertaa vähän pitempää ikää. Tosin pieniä ongelmia saattaa tehtaalla olla, kun sen kolme vuosikymmentä vetänyt toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sai äskettäin potkut.

Autotehdas Uudessakaupungissa on houkutellut maaliskuusta 2017 lähtien tehtaalle uutta väkeä: ”Suomen suurin työpaikka – 4 000 uutta työkaveria”, kertoo rekrymainos. Robottien lukumäärää ja ”kaveruutta” ei paljon mainosteta.

Tietenkin pitää isänmaallisesti iloita näistäkin suhdanteen ja teknologian tuomista uusista työpaikoista, joista on ollut Suomessa kova pula jo yli 30 vuotta. Kuitenkin Jaskarin hehkutus robotisaation tuomista uusista työpaikoista on hieman harhaanjohtavaa.

Tästä robotisaation tuomasta ”mahdollisuudesta” kirjoitin jo toistakymmentä vuotta sitten kirjassani: ”Ahneuden aika – kuinka pääoman ahneus tekee ihmisen tarpeettomaksi” (VS-kustannus 2006. s.237) seuraavasti:

”Maailman puolijohdemarkkinoita tilastoiva WSTS:n johtaja Philippe Dauvin on todennut: ”Elektroniikkalaitteiden valmistus tulee siirtymään Kaukoidästä takaisin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kun työvoimakustannusten osuus kaikista valmistuskustannuksista vähenee, tarve toimia halpatyövoiman maissa loppuu”. Taloustiikereiden kohdalla se on jo todellisuutta. Kiinassa kupla odottaa vielä puhkeamistaan.

Näyttöjä on jo tulevasta kehityksestä. Esimerkiksi vuoden 2004 lopulla eteläkorealainen elektroniikkajätti LG ohitti japanilais-ruotsalaisen Sony Ericssonin ja nousi maailman viidenneksi suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi. Yhtiö työllistää 64 000 työntekijää.

LG ilmoitti perustavansa matkapuhelintehtaan halvan kustannustason

Brasiliaan. ”Teemme siellä puhelimia paikallisille markkinoille, tullien ja muiden maksujen takia”, sanoo LG:n kehitysjohtaja Skott Ahn. Yhtiöllä on suuria tehtaita myös Kiinassa.

Ahnin mukaan LG:llä ei ole minkäänlaista aikomusta siirtää tuotantonsa painopistettä pois Etelä-Koreasta, vaikka maan elintaso ja palkat ovat Euroopan tasolla. ”Tehtaat ovat jo niin automatisoituja”.

Sama on tapahtumassa parhaillaan myös Kiinassa. Siellä elektoniikan sopimusvalmistaja Foxcom työllistää noin miljoona työntekijää. Se kokoaa melkein kaikki kännykkämerkit tehtaillaan. Yhtiön johto on ilmoittanut, että seuraavat miljoona työntekijää ovat kaikki robotteja.

Se näkyy myös Kiinan teollisuustyöpaikkojen supistumisena. Se on ollut viime vuosina kolme kertaa nopeampaa kuin perinteisissä teollisuusmaissa. Sielläkin massatyöttömyys tulee lisääntymään ja valtaan voi putkahtaa joku uusi Trump tai vastaava (Mao, Stalin, Hitler?).

Jaskari unohtaa totaalisti työllistymisen mittakaavan robotoinnissa. Uuden kaupungin autotehtaan 4 000 työpaikkaa on toki paljon pikkukaupungin työpaikkamäärässä, mutta jos sitä verrataan aikaisempiin autotehtaitten työllistysmääriin, ne ovat vain murusia aiemmista.

Lukuja voi verrata esimerkiksi Yhdysvaltojen autoteollisuuden lukuihin. Vuonna 1979 Yhdysvaltain autoteollisuudessa työskenteli enemmän ihmisiä kuin koskaan. Yksin General Motorsilla oli 840 000 työntekijää, ja silti se tuotti voittoa noin 11 miljardia dollaria.

Siis 20 prosenttia vähemmän kuin Google tienasi vuonna 2012, kun inflaation vaikutus otetaan huomioon. Maailman arvokkaimpiin yrityksiin kuuluva Google työllistää nyt liikevaihtoonsa nähden olemattomat n. 26 600 työntekijää.

Ford, Chrysler ja American Motors työllistivät lisäksi satoja tuhansia ihmisiä lisää – siis puhutaan miljoonista työpaikoista USA:n autoteollisuudessa.

Autojen valmistuksen lisäksi autoteollisuus loi muitakin keskiluokan työpaikkoja esimerkiksi ajamiseen, korjaamiseen, vakuutuksiin ja autojen vuokraamiseen liittyvissä tehtävissä.

Koska pääoma hakee jatkuvasti lisääntyviä tuottoja siirtämällä tuotantoa matalapalkkamaihin, Yhdysvaltain koko autoteollisuus oli henkitoreissaan. Koko autoteollisuus olisi mennyt konkurssiin, ellei presidentti Barack Obama olisi järjestänyt jättimäistä 50 miljardin dollarin tukipakettia veronmaksajien rahoilla.

Internet ja digitalisaatio antaa toki uusia mahdollisuuksia – mutta erittäin harvoille. Samalla se tuhoaa paljon enemmän vakaita perinteisiä keskiluokan teollisia työpaikkoja ja samalla markkinoiden ostovoimaa. Sehän on talouden kasvun ja yrittäjyyden tärkein edellytys.

Se, miten digitalisaatio on runnellut Amerikan autoalan työntekijöitä, ei tietenkään ole suomalaisen kansanedustajan ongelma. Koska autoteollisuus siirtyi pääoman tuottovaatimusten ja globalisaation johdosta matalapalkkamaihin, Detroitin kaupunki Yhdysvalloissa joutui hakeutumaan konkurssiin.

Detroitista tuli Yhdysvaltain suurin konkurssiin hakeutunut kaupunki. Detroitin kaupungin velat ovat arviolta 18,5 miljardia dollaria. Muun muassa tuhansien kaupungin työntekijöiden eläkerahasto sekä terveydenhoitomaksut ovat vaarassa.

Se ei tietenkään hetkauta mitenkään kansanedustaja Jaskaria. ”Luova tuhohan” kuuluu oleellisena osana markkinatalouteen.

Detroit oli aikoinaan Yhdysvaltain neljänneksi suurin kaupunki, mutta sen asukasluku on kutistunut 1,8 miljoonasta vuonna 1950 tämänhetkiseen 685 000 asukkaaseen. Vuosien 2000 – 2010 aikana asukasluku väheni peräti neljännesmiljoonan, mikä on jättänyt ammottavan aukon kaupungin verotuloihin. Kaupungista on asukkaiden lisäksi paennut myös liikeyrityksiä.

Aikoinaan teollisuuden majakkana toiminut kaupunki on nyt muuttumassa täydellisen raunioituneeksi aavekaupungiksi. Kaupungissa on 78 000 autiota rakennusta. Työttömyysprosentti on 18,3 ja yli kolmannes kaupungin asukkaista on virallisesti köyhiä.

Kun autoteollisuus romahti, työntekijöiden asunnot joutuivat tietysti pankkien haltuun ja työntekijät kadulle. Kun asunnoille ei ollut kysyntää, omakotitalot olivat vuosikausia tyhjillään ja kukaan ei hoitanut pihanurmikkoa.

Kun Detroitin omakotialueella joka toisen asunnon pihanurmikko oli ruskea ja kuollut, syntyi aivan uutta ”yrittäjyyttä” ja ”innovaatioita” joista Jaskarikin olisi kokoomuslaisena yhtä ylpeä kuin Uudenkaupungin robotisaatiosta. Uudet yrittäjät ruiskumaalasivat kuolleen nurmikon vihreäksi jotta asuinalueen imago ei vaarantuisi ja arvonalennus ei realisoituisi enempää.

Detroit on myös yksi Yhdysvaltain vaarallisimmista kaupungeista. Murhien määrä kaupungissa on korkeimmillaan 40 vuoteen. Kyllä pääomanedustaja Jaskarilla on syytä iloita Uudenkaupungin autotehtaan 4 000 työpaikasta!

Jaskari unohtaa myös, että Valmet Automotiven aloituspalkat (11€/h) eivät ole lähelläkään Suomen ja Yhdysvaltojen teollisuustyöntekijöiden keskipalkkoja (25-30 €/h). Ne ovat lähellä palvelualojen silpputyöpaikkojen palkkatasoa. Mutta työn ylitarjonta ja alikysyntätilanteessa työntekijöille ei tarvitse maksaa kunnon palkkoja.

Autoteollisuuden perustaja Henry Ford jo aikoinaan oivalsi, että jotta autoteollisuudelle syntyisi massamarkkinoita autotehtaan työntekijöille pitää maksaa kunnon palkka jotta syntyisi ostovoimaa.

Niinpä hänen tehtaansa työntekijä pystyi tuolloin neljän kuukauden palkalla ostamaan uuden Fordin. Uudenkaupungin autotehtaan työntekijä ei voi edes unelmoida moisesta.

Tehtaan tuotanto aiotaan kaksinkertaistaa, mutta uusia työntekijöitä ei juuri tarvitse lisätä koska automaatioastetta voidaan jatkossa kohottaa.

 

Amerikasta ja kehittyneistä EU-maista tuotanto siirrettiin ensin matalapalkkamaihin ja EU:n köyhiin maihin. Seuraava autosi voi olla kiinalainen.

Maa on jo suurin autojen valmistaja. Se tuottaa 24 miljoonaa eri merkkistä autoa vuodessa eli kolmasosan maailman autoista – kolme kertaa enemmän kuin toiseksi suurin valmistaja Japani. Vieläkymmenen vuotta sittenKiina ajeli kaukana Japanin takana.

Kiina ei panosta ainoastaan tavaratuotantoon vaan se suuntautuu yhä useammin korkeaa osaamista vaativiin aloihin kuten perustutkimukseen, robotisaatioon, tekoälyyn ja avaruustutkimukseen.

Jaskarin käsitykset robotisaation ja tekoälyn yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista ovat hieman hataria. Koska digitalisaatio on jo vienyt ostovoiman markkinoilta (syrjäyttämällä tai matalapalkkatyöllä), niin lähes nollasummamarkkinoiksi muuttuneilla markkinoilla tuottavuuden lisäys automaattisesti vähentää työpaikkoja.

Työn määrä eli työtunnit ei ole lisääntynyt 30 vuoteen. Työttömyys- ja työllisyystilastot eivät kerro mitään TYÖN MÄÄRÄN kehityksestä.

Jaskari on ilmeisesti kuunnellut Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan pitämää esitelmää, jossa hän markkinoi, että Suomeen kaivattaisiin päättäjille ”tekoälyn maanpuolustuskurssia”.

”Pitäisi olla mekanismi pakottaa päättäjät kuuntelemaan ja oppimaan uutta”. Siilasmaan mukaan tekoälyn kehitys etenee eksponentiaalisesti, koska se perustuu laskentatehon lisääntymiseen Mooren lain mukaan.

Kurssilla esimerkiksi opetettiin mitä ”deep learning stack” tarkoittaa. Siilasmaa kertoi, että tekoälyn eksponentiaalinen kehitys mullistaa maailmaa tietotekniikan lisäksi kaikilla aloilla fysiikasta, juristeihin ja lainsäädäntöön.

Sipilän hallitus on myös aktivoitunut näistä Siilasmaan ”maanpuolustuskursseista”. Tämän kokoomusvetoisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti kesällä 2017 työryhmän selvittämään, miten Suomi voisi utopistisesti ohittaa Yhdysvallat ja Kanadan tekoälykilvassa.

Jaskarille ja Soininvaaralle pieneksi vinkiksi, että digiuskovaisen Siilasmaan puheita kannattaa kuunnella vain, jos hän osaa selittää kansanedustajille uskottavasti, mitenkä digitalisaatiolla ja tekoälyllä aikaansaadut tuottavuushyödyt (osingot) ohjautuvat tai ohjataan kaikkien kansalaisten ostovoimaksi ja verotuloina yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi.

Lisäksi Siilasmaa ja kokoomus voisivat vielä tarkentaa, miksi maailman BKT:n kymmenen vuoden keskiarvokäyrä on hiipunut lähelle nollasummamarkkinoita – eli sen ajan kun automaatio ja robotisaatio on ehtinyt vaikuttaa tuotantokoneistossa maailmalla.

Tekoäly ei vielä ole ehtinyt vaikuttaa massiivisina työvoiman vähennyksinä, mutta jälki tulee olemaan vielä paljon rumempaa kuin robotisaation.

PS. Tekoälystä voi kuunnella vielä YLE:n Puheessa Juuso Pekkisen tunnin ohjelmassa (Katso kohta 32,30 min – 41.30 min)