Kotouttaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joiden avulla maahanmuuttajan pitäisi pärjätä uudessa kotimaassaan – esimerkiksi kielikursseja, ammattikoulutusta, ammatinvalinnan ohjausta, työharjoittelua jne.
Maahanmuuttajat pitäisi saada äkkiä kykyjään vastaaviin töihin, suosittaa työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander.
Forsander on myös sitä mieltä, että kotouttamista pitää jatkuvasti kehittää. Tähän saakka poliitikot ovat vain antaneet sen hautautua hallinnon marginaaleihin. Esimerkiksi siinä, että Suomen kielikurssille täytyy jonottaa 1–2 vuotta ja vasta kurssin jälkeen aletaan miettiä ammattitaidon päivittämistä ja työmarkkinoita, ei ole järkeä, hän sanoo.
Turvapaikan saaneet olisi paras sijoittaa sinne, missä on mahdollisuuksia kielenoppimiseen, oman koulutuksen täydentämiseen ja ennen kaikkea mahdollisuus päästä pidemmällä tähtäimellä töihin.
”Oletettavasti mukana on siis porukkaa, jolle ei ole ehtinyt kertyä paljoa ammatillista koulutusta. Monilla on kuitenkin työkokemusta ja ammattitaitoa.”
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa raportin, jossa eri tilastoja ja raportteja yhdistettiin, jotta maahanmuuttajien kotoutumisesta saataisiin jonkinlainen kokonaiskuva.
Raportista ilmeni, että ulkomaalaistaustaisten nuorten riski joutua koko yhteiskunnan ulkopuolelle on suuri. Niistä nuorista, joilla ei peruskoulun jälkeen ole työtä eikä koulupaikkaa, useampi kuin joka neljäs on ulkomaalaistaustainen.
Työministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman arvioi, että peruskoulunsa keskeyttäneitä ulkomaalaisia on Suomessa jopa 2 000-10 000. ”Meillä ei ole edes mitään tietoa, on vain arvauksia”, hän sanoi määristä.
Maahanmuuttaja – kuten myös syntyperäinen suomalainen – tulee kalleimmaksi lapsena ja vanhuksena. Maahanmuuttajan tulot kasvavat sitä mukaan, mitä pidempään maassa asuu, mutta eivät näytä missään vaiheessa saavuttavan kantaväestön tulotasoa.
Melko tuoreesta Vatt:n raportista ilmenee myös, että vielä 20 Suomessa asutun vuoden jälkeen, maahanmuuttajan tulot jäävät alle 60 prosenttiin samanikäisen kantasuomalaisen tuloista. Myös maahanmuuttajien työllisyysaste laahaa pahasti kantaväestön perässä.
Vattin laskelmien mukaan myöskään syntyperäiset suomalaiset eivät onnistu maksamaan veroillaan kaikkia niitä etuja ja palveluja, joita elämänsä aikana kuluttavat. ”Jokainen lapsi rääkäistessään maailmaan ryhtyy heikentämään julkista taloutta”, Vattin kokoomushenkinen, silloinen ylijohtaja Juhana Vartiainen kiteytti.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien lapset näyttävät olevan heikommin koulutettuja kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu, mikä ei ole paras mahdollinen ennuste työllistymiseen.
”Etenkin muualta kuin lähialueilta tai OECD-maista tulleilla tilanne on hätkähdyttävä: vain alle puolet on saanut jonkin peruskoulun jälkeisen koulutuksen 23-vuotiaaksi mennessä”, toteaa tutkimushanketta vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.
On hyvä muistaa, että tänne Suomeen asti päässeistä pakolaisista ja maahanmuuttajista on oman lähtömaan maansa ”eliittiä”, koska jo pimeä matkustaminen Eurooppaan ja sen halki maksaa keskimäärin 10 000 euroa maahanmuuttajaa kohti. Pääosa on nuoria miehiä ja eniten apua tarvitsevat naiset ja lapset jäävät ongelma-alueille.
Kun maahanmuuttaja tulee maasta tai kriisialueelta, jossa on alhainen koulutus- ja tulotaso, niin kielitaidottomana on erittäin vaikea päästä nykyisille työmarkkinoille. Siksi he tarvitsevat erittäin paljon erilaisia hoiva-, mielenterveys-, ammattikoulutus-, asunto- ja kielikoulutuspalveluja.
Miten ja millä rahamäärällä ulkomaalaiset pärjäävät Suomessa? Yksin maahan tullut aikuinen turvapaikanhakija saa suurissa vastaanottokeskuksissa majoituksen, ateriat ja 92,64 euroa vastaanottorahaa kuukaudessa. Jos vastaanottokeskus ei pysty tarjoamaan aterioita, vastaanottoraha kasvaa 216,07 euroon.
Kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja samaan sosiaaliturvaan kuin kantasuomalaiset. Tällöin kyseeseen tulee yleensä työmarkkinatuki (705€/kk) tai toimeentulon perusosa ( 485,50€/kk) sekä asumistuki (paikkakuntakohtainen).
Vuonna 2013 työssäkäyntitilaston mukaan Suomessa oli töissä 79 686 ulkomaan kansalaista ja työttömänä heitä oli 27 044. Ulkomaisesta työvoimasta joka neljäs oli työttömänä.
Valtion tekemistä kotouttamisen kokonaiskustannuksista ei ole olemassa kunnollisia laskelmia. Tilintarkastaja KHT Pauli Vahtera laski jo viisi vuotta sitten Ylen MOT -ohjelmaa varten maahanmuuton todellisten kustannusten olevan yli miljardi euroa vuodessa.
Maahanmuuton kustannuksiin liittyy muutama iso asia, jotka eivät käy ilmi Suomen Perustan julkaisemassa tutkimuksessa jonka mukaan maahanmuutosta koituu suomalaisille yli 700 miljoonan euron lasku joka vuosi. Laskelmissa ei ole huomioitu tiettyjä piilokustannuksia, jotka eivät näy missään konkreettisina lukuina.
Yksi iso asia on asumisen kustannukset. Virallisissa laskelmissa lasten saamat tuet on laskettu vanhempien tuloiksi, eli esimerkiksi somalien kohdalla siihen kuuluvat myös lapsilisät, kotihoidontuet sekä isommasta asunnosta maksettavat tuet. Kun lapset jaetaan työikäisille aikuisille, on jokaisella keskimäärin 1,1 lasta, eli keskimäärin jokainen asuu kaksiossa, Vahtera selvittää.
Halvimpien yksityisten kaksioiden vuokrat Vantaalla ovat 700 euroa kuukaudessa, kaupungin vuokra-asunnoissa 500 euroa, eli siinä on jo kaksisataa euroa kuussa näkymätöntä tukea kaupungin vuokra-asunnossa asuville vantaalaisille – Helsingissä tietysti vielä enemmän.
Suomessa on yritetty jo vuosikymmeniä poistaa asunnottomuutta. Tällä hetkellä heitä on noin 8 000. Suomalaiset kovaosaiset jäävät jatkossakin ilman asuntoa kun maahanmuuttajan lapsiperhe ajaa heidän ohitseen. Maali karkaa yhä kauemmas.
Maahanmuuttajat myös vievät keskimäärin kaikki Vantaalle rakennettavat uudet kerrostaloasunnot, jotka rakennetaan velaksi ulkomaalaisten toimesta. Suomessahan taloja rakentavat tänä päivänä virolaiset ja yhä enenevässä määrin vieläkin kauempaa tulevat. Rakentamisesta aiheutuva velka koituu lopulta suomalaisten maksettavaksi.
Suomalaiset siis maksavat maahanmuuttajille rakennettavat asunnot rahalla, joka valuu ulkomaille. Kustannuksia ei voi laskea, koska asia on (ulkomaiset pääomasijoittajat) velkarahalla (velkavivulla) hoidettu, Vahtera sanoo.
Usein maahanmuuttajien tuottamiksi tuloiksi lasketaan maahanmuuton ympärille rakentunut ns. maahanmuuttoteollisuus vastaanottokeskuksineen, tulkkeineen, avustajineen ja niin edelleen.
Kuitenkin koko sen ajan, kun humanitaarista maahanmuuttoa on Suomessa isommassa mittakaavassa harjoitettu, on myös otettu velkaa. Silloin voi sanoa, että maahanmuutto on lisännyt myös valtion velkaa. Kehitys on luonnollisesti aiheuttanut kantaväestössä kaikissa EU-maissa rasismia.
Ulkomailtakaan ei löydy kunnollista tutkimustietoa maahanmuuton kustannuksista. YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n budjettiin perustuvista luvuista on tehty karkea arvio, jonka mukaan länsimaissa oleviin noin 10 prosenttiin maailman pakolaisista kuluu julkista rahaa vuosittain noin 75 miljardia dollaria siinä missä loppuihin 90 prosenttiin pakolaisista, jotka ovat kriisialueiden lähialueilla, käytetään kansainvälistä avustusrahaa vuosittain ainoastaan noin 5 miljardia dollaria. Lähialueilla pakolaisiin käytettyä dollaria kohtaan käytetään länsimaissa siis vain 135 dollaria. Kulusuhde pitäisi olla päinvastoin.
Tilanne on kärjistynyt ja tulehtunut EU-maiden oman väestön kannalta, sillä satojen tuhansien ja monissa tapauksissa jopa miljoonien pakolaisten päästäminen osalliseksi sosiaaliturvasta ja työmarkkinoista (jotka ovat koko ajan huonontumassa) olisi katastrofi monille kehittyville ja köyhemmille maille, joille uusille työntekijöille ei digitalisoituneessa yhteiskunnassa ole enää kysyntää.
Maahanmuuttajien kulttuurieroista on seurannut myös ongelmia. Varsinkin islamin uskon naiskäsitys ja suhtautuminen seksiin ja seurusteluun vastakkaisen sukupuolen kanssa ovat olleet joillekin maahanmuuttajille ongelmallisia.
Viime vuosina maahanmuuttajia on ollut epäiltynä noin 16-17 prosentissa poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on neljä prosenttia, joten osuus on noin nelinkertainen heidän väestöosuuteensa nähden.
Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että maahanmuuttajien on vaikea saada töitä kireiden kielivaatimusten lisäksi koska heiltä puuttuu verkostot, joiden avulla saadaan töitä.
”Iso osa työpaikoista täytetään verkostojen kautta (n.60%). Edelliset työnantajat ja tuttavat suosittelevat työntekijää”. Koska työpaikat ovat kiven alla, varsinkin nuorten aloituspaikat menevät parempiosaisten lapsille suusta suuhun menetelmällä. Paikkoja ei laiteta julkiseen hakuun, koska hakijoita voi tulla useita satoja ja siitä tulee suuri riesa yrittäjälle.
Varsinkin Helsingin seudun asukasprofiili on voimakkaasti muuttumassa. Kohta joka neljäs helsinkiläinen on maahanmuuttaja ja samalla ”työvoimareservissä” helpottamassa EK:n ylläpitämää uskomusta ”työvoimapulasta”.
Kokoomus on esittänyt, että maahanmuuton on oltava valikoivaa ja maahantulijoissa pitäisi painottaa korkeaa osaamista omaavia maahantulijoita. Valitettavasti heidän joukossaan on harvemmin Nokian toimitusjohtajan Rajeev Surin 6,4 miljoonan vuosiansiot omaavia erityisosaajia. Valikoiden toimivat esimerkiksi USA, Australia ja Britannia. Miljonäärit ja huippu-urheilijat saavat turvapaikan yhdessä yössä. Kielitesteillä valikoidaan muut tulijat.
Suomessa asuvien ulkomaalaisten on kuitenkin vaikea löytää pätevyyttään vastaavia töitä, kertoo viestintätoimisto Ellun Kanojen teettämä kyselytutkimus.
Maahanmuuttajilla on vaikeuksia, varsinkin korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla. ”Suomalaiset työnantajat hukkaavat järjettömän suuren potentiaalin nihkeällä suhtautumisella kansainvälisiä osaajia kohtaan”, arvioi Ellun Kanojen hankejohtaja Sari Tomperi tiedotteessa.
Yli puolet tutkimukseen vastanneista sanoi, että heillä on ollut vaikeuksia löytää töitä. Tohtori- tai maisteritutkinnon suorittaneista näin vastasi jopa 64 prosenttia. Vastaajien mukaan suurimpia esteitä ovat työnantajien vaatima työkokemus Suomessa, verkostojen puute ja liian tiukat kielivaatimukset.
Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander suosittaa, että Suomesta myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen saaneiden taidot pitäisi kartoittaa nykyistä paremmin ja poimia joukosta esiin esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat, joille on heti kysyntää.
”Suomessa on selvä, että ulkomailta tulevalle lääkärille on väylä lääkärintutkinnon laillistamiselle. Se putki pitäisi saada pystyyn myös turvapaikanhakijoina tulleille mahdollisimman nopeasti”, hän sanoo.
Suomeen tulevilla maahantulijoilla on kuitenkin alhaisempi koulutustaso kuin suomalaisilla keskimäärin. Tulijoista korkeakoulututkinto on vain 16 prosentilla. Lukio- ja ammatillista koulutusta alhaisempi koulutustaso on yli puolella tulijoista.
Osalla (7%) ei ole mitään koulutustaustaa. Kun ei ole koulutusta eikä kielitaitoa, suurin osa ja jopa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat joutuvat hantti- ja silppuhommiin ja usein tekemään pimeää työtä minimipalkkoja pienemmillä palkoilla. Maahanmuuttajan turvatonta asemaa käytetään raa’asti hyväksi ja heidän on pakko suostua, jos mielivät saada oleskeluluvan.
Juuri siksi EK ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen puhuu koko ajan työvoimapulasta ja toivottaa maahantulijat tervetulleeksi kilpailemaan matalapalkkatöistä, jotta Suomi tulisi vielä ”kilpailukykyisemmiksi” ja halvemmaksi.
Usein maahanmuuttaja joutuu ns. pakkoyrittäjäksi, kun muuten ei ole mahdollista saada työtä. Liian kova kilpailu pakottaa maahanmuuttajat myymään ns. ”viiden euron” pitsoja, kun suomalainen yrittäjä myy pitsan kympillä. Kilpailukyky haetaan usein siten, että verot ja muut työnantajamaksut unohdetaan maksaa kuten tapana on lähtömaassakin.
Maahanmuuttajista on tullut poljettu työvoimareservi ja heihin kohdistuu ”sosiaalista dumppausta”. Heidän hyväksikäyttönsä Suomessa on yhä yleisempää (marjanpoimijat).
Jotkut maahanmuuttajat käyttävät yritystoiminnassaan oman maansa kansalaisia orjuutta muistuttavissa olosuhteissa yrityksensä halpatyövoimana varsinkin ravintola-alalla. Kieltä taitamatonta työntekijää on helppo hyväksikäyttää.
Heitä ovat hyväksikäyttäneet myös suomalaiset yrittäjät. Takavuosilta tulivat kuuluisaksi ”kiinalaiset kivityömiehet”. He työskentelivät kaksi vuotta Iittalassa ja tekivät 16 tunnin työpäiviä lähes ilman palkkaa. Rakennusliitto ja palkkaturva tuli onneksi apuun.
PAMin ”Töissä Suomessa” -kyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisista jäsenistä noin kolmannes on kokenut työnantajan kielteiseen asenteeseen tai palkanmaksuun liittyviä ongelmia.
Oikeasti se on paljon yleisempää, sillä heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat harvemmin liiton jäseniä ja yleensä tutkimuksen piirissä.
”Tällä hetkellä määräaikaisella työluvalla työskentelevä työntekijä voi joutua karkotetuksi maasta alipalkkauksen seurauksena, sillä riittävä toimeentulo on oleskeluluvan peruste”, toteaa PAMin varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.
Ulkomaalaisten työttömyysaste on yli 30 prosenttia, kun kantaväestöllä on 8,5 prosenttia. Ylitalo näkee, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat luovat käyttämättömän työvoimareservin.
”Nykyinen lähtökohtaisesti vuoden pituinen ja yhteen toimialaan sidottu työperäinen oleskelulupa on omiaan luomaan erittäin epätoivottua riippuvuussuhdetta työnantaja ja rekrytoidun työntekijän välillä. Se on tehokas kiristyssuhde, sillä jos työntekijä menettää työpaikkansa, voi edessä pahimmillaan olla karkotus kotimaahan”, toteaa Ylitalo.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten palkkojen ero on kasvanut, totesi hiljattain yliaktuaari Sampo Pehkonen Tilastokeskuksesta. Ulkomaalaisten ansiot olivat vuonna 2011 noin 88 prosenttia suomalaisten ansioista, kun vielä vuonna 2000 osuus oli 96 prosenttia.
Eron kasvua selittää pitkälti se, että maahan muuttanut kehittyvien maiden väestö on työllistynyt yhä enemmän palvelualojen pienipalkkaisiin suorittaviin ammatteihin, kuten siivoojiksi ja avustaviksi työntekijöiksi.
Pieni ryhmä johtavissa asemissa olevia OECD-maiden erityisosaajia taas ansaitsevat suomalaisia enemmän.
Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi alhaisemmaksi kuin kantasuomalaisten tulot. Työssäkäyvä maahanmuuttaja ansaitsee vuodessa noin 27 500 euroa, kun kantasuomalainen saa 36 800 euroa. Tuloerot ovat siis 25 prosenttia – toisin sanoen maahanmuuttajan euro on 75 senttiä.
Luvut käyvät ilmi Tilastopäällikkö Pekka Myrskylän ja yliaktuaari Topias Pyykkösen koostamasta selvityksestä.
Muissa ryhmissä kuin työllisissä tuloerot ovat vielä isompia: Työttömien keskuudessa tuloerot ovat 39 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella olevien keskuudessa jo 59 prosenttia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat saavat siis suurempaa työttömyyskorvausta tai muita tukiaisia kuin vieraskieliset. Ansiosidonnaiset etuudet ovat pienempiä, koska heiltä puuttuu siihen vaadittavaa työhistoriaa.
Työvoiman ulkopuolella olevat vieraskieliset saavat eri etuuksia keskimäärin 3 100 euroa vuodessa, kun kantasuomalaiset noin 7 500 euroa vuodessa. Vieraskieliset naiset esimerkiksi saavat 400-600 euroa vähemmän äitiysrahaa ja vanhempainrahaa vuodessa kuin kantasuomalaiset.
Jopa suomalaisten ja Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten on vaikea työllistyä nyky-Suomessa. Alle puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen, kertovat kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimonin keräämät tilastot. Vuonna 2012 heidän osuutensa oli 45,5 prosenttia.
Kaikkiaan Suomessa on noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Vuosittain lähes 3 000 ulkomaalaista suorittaa korkeakoulututkinnon. Viitisen prosenttia jatkoi opintojaan ja viidennes oli Suomessa muuten eli hoiti esimerkiksi kotia tai oli työttömänä. Kolmasosa oli muuttanut ulkomaille.
Surullisinta siinä on kuitenkin, että suuri osa esimerkiksi ulkomaisista valmistuneista lääkäreistä ei mene takaisin lähtömaahansa surkeille palkoille parantamaan maansa terveystilannetta, vaan länsimaihin tekemään rahaa.
Yhtenä esimerkkinä yhteiskunnan rahoilla koulutetut virolaiset lääkärit tulevat Suomeen ansaitsemaan paremmin, ja Viron lääkärivajetta tulevat paikkaamaan puolestaan ukrainalaiset ja valkovenäläiset lääkärit ja rotaatio vain jatkuu.
Kun suomalaisille koulutetuillekaan ei löydy enää työtä, heidänkin on pakko lähteä työnhakuun ulkomaille.
Kun kantaväestön koulutetuillekaan ei löydy enää töitä tapahtuu ”aivovuotoa”.
Suomessa yliopistokoulutus on maahanmuuttajille ilmaista mutta hallitus on kaavaillut 4 000 euron lukukausimaksuja. Parhaiten työllistävänä alana erottuu sosiaali- ja terveysala, jolla on muutenkin työvoimatarvetta. Afrikan maista tulevat opiskelevat keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveysalaa, mikä selittää heidän hyvää työllistymistään (64%) verrattuna muihin kansallisuuksiin.
”Tavallisten” maahanmuuttajien työllistymistilastoissa joistakin Afrikan maista tulleet ovat sitä vastoin sijoittuneet heikommin koska heillä on lähtökohtaisesti alhainen koulutuksen lähtötaso.
Ruotsi on ollut suosittu maahanmuuton kohde. Se on ottanut vastaan kymmenen kertaa enemmän maahanmuuttajia kuin Suomi. Heidän työllistymisensä sielläkin on ollut ongelmallista. Syrjäytyneet ovat joutuneet turvautumaan rikollisuuteen kuten Yhdysvalloissa vaikka sosiaaliturva on Ruotsissa paljon parempi.
Ruotsin rikollistilastot ulkomaalaisten maahanmuuttajien kohdalla eivät ole olleet kovin rohkaisevia. Siellä on jopa kehittynyt ulkomaalaisia mafiasukuja joille edes poliisit voi mitään. Aseväkivallan lisäksi on otettu käyttöön räjähteet ja käsikranaatit.
Syrjäytyminen johtaa automaattisesti rikoksiin ja väkivaltaan.
Suomi on suosittu maahanmuuton kohde, koska täällä on yksi EU-maiden parhaista rahallisista korvauksista. Maahanmuuttajat saavat esimerkiksi takuueläkkeen kuten kantasuomalaiset.
”Täyden takuueläkkeen saajia ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, jotka asumisaikavaatimusten vuoksi eivät ole oikeutettuja kansaneläkkeeseen ja joilla ei ole mitään muita eläkkeitä”, sanoo suunnittelija Reeta Pösö Kelasta.
Takuueläke nousee vuoden 2016 alussa parikymmentä euroa 766,85 euroon kuukaudessa. Eläkkeen saajien määrä nousee 111 000:een. Takuueläkkeestä koituu yhteiskunnalle 190 miljoonan menot kun takuueläkkeen saajalle maksetaan keskimäärin 132 euroa, oman alhaisemman eläkkeen erotuksena.
Yle Uutiset laski karkeasti, paljonko kahden aikuisen ja kolmen lapsen perheelle maksettaisiin rahallista tukea eri puolilla pohjoismaita. Vertailuun otettiin mukaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.
Esimerkeissä olevat luvut laskettiin siten, että kuhunkin maahan tulisi kahden aikuisen ja kolmen lapsen (10-, 15-, ja 17-vuotiaat) perhe. Esimerkkitapauksissa majoituksen ylläpitäjä ei tarjoa perheelle ruokaa. Tällöin tuki on korkeampi.
Anteliaimmin maksoi Tanska (n. 1 470€/kk), toiseksi Norja (n. 1 400€/kk), kolmanneksi Suomi (n. 1 140€/kk) ja vähiten Ruotsi (n. 760€/kk). Lukuja ei ole ostovoimakorjattu, mutta kertovat suuntaa-antavasti. Muualla EU-maissa maksetaan vielä vähemmän. Lisäksi Suomessa tulee vielä harkinnanvaraisia korvauksia.
Näinkin vaatimaton maahanmuuttajien ”paapominen” herättää ärtymystä varsinkin syrjäytyneiden kanta-asukkaiden piirissä, jotka joutuvat tyytymään lähes samansuuruisiin korvauksiin yhä heikkenevistä sosiaalietuuksista ja taistelemaan heidän kanssaan jopa vähistä tarjolla olevista ns. ”paskatyöpaikoista”.
Muukalaisvihan takana on aina taistelu häviävistä matalapalkkaisista työpaikoista – ei ihonväristä..
Helsingin Sanomat kertoi äskettäin, että Saksa on työllistänyt maahan tulleita turvapaikanhakijoita yhden euron tuntipalkalla. Sekä Saksa että turvapaikanhakijat ovat tyytyväisiä. Näin kertoi innoissaan Talouselämä-lehden toimittaja Henrik Muukkonen. Hän suositteli sitä Suomeenkin ja myös suomalaisille työttömille ja maahanmuuttajille.
Saksalaiset ovat antaneet töiksi esimerkiksi polkupyörien korjaamista, kasvien istuttamista ja katujen lakaisua. Työpaikkoja kutsutaan trampoliinityöpaikoiksi. Näitä olemattomalla palkalla tehtäviä tukitöitä jo kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz aikoinaan markkinoi ns. ”trampoliinityöpaikoiksi”.
Nimitys tulee siitä, että trampoliinityöpaikasta on helpompi pompata töihin ja työyhteiskuntaan kuin suoraan vastaanottokeskuksesta. Euron tuntipalkka ei Saksassa vähennä turvapaikanhakijan etuuksia vaan jokainen tienattu euro jää tekijälle.
Helsingin Sanomien mukaan Suomen työ- ja elinkeinoministeriössä Saksan mallia tosin pidetään arkaluonteisena muun muassa työmarkkinoiden vuoksi. Siksi Saksan kaltaista toimintamallia ja euron tuntipalkkaa ei Suomessa ole suunnitteilla.
Kuitenkin ehdotetusta mallista herää mielenkiintoisia periaatteellisia kysymyksiä. Miksi ylipäätään maksettaisiin kenellekään palkkaa Suomessa? Johtajille siis tietysti, mutta nykyään kilpailukyky ajaa henkilökohtaisen edun edelle siinä määrin, että voisimme kaikki alkaa tekemään pelkkien tukien varalla kaikkia Suomen yrityksiä vientikuntoon.
Ymmärrän täysin Talouselämä-lehden toimittajaa, sillä minullakin on paljon ikäviä duuneja, joita en viitsisi itse tehdä, enkä toisaalta halua/varaa maksaa siitä muille kunnon palkkaa. Sitten voisin käyttää säästyneen ajan typerien juttujen kirjoittamiseen, kuten Talouselämän toimittajakin tekee.
PS. Lisää aiheesta kirjastani: ”Kasvun loppu – ilman ostovoimaa ei ole kasvua”