Noin 3-4 viimeisen viikon aikana kaikki mediat ovat olleet täynnä Korona-epidemian tiedotusta. Television niin Ylen kuin MTV:n kaikki uutiset ovat olleet melkein kokonaan Korona hysteriaa täynnä.
Uutisten lisäksi on vähän väliä ollut erikoislähetyksiä, joissa on haastateltu terveysalan asiantuntijoita, ekonomisteja ja jopa piispoja ja muita hengenmiehiä joita on kutsuttu lausumaan rohkaisevia sanoja kansaa kohdanneesta hätätilasta.
Jopa ministeriviisikko on pitänyt vähän väliä median painostuksesta kriisikokouksia ja tiedotustilaisuuksia televisiossa, jossa on kerrottu lukuisista kielloista, kokoontumisen rajoituksista ja muista erityistoimista. Koko ajan medioissa pidetään tarkkaa kirjaa korona-viruksen leviämisestä ja erityisesti kauhistellaan kuolinlukuja ja tehohoitoon joutuneiden lukumääriä.
Hysteria aikaansai, että vessapaperit loppuivat kaupoista
Ollaan huolissaan terveydenhuollon resursseista ja tehohoidon kapasiteetista. On lietsottu todellista kriisitunnelmaa. Voisi melkein kuvitella, että Suomi on uutisoinnin massiivisuudesta johtuen melkein ”sotatilassa”.
Median luoman mielikuvan mukaan voisi luulla, että nyt on liikkeellä 1300-luvulla levinnyt musta surma joka tappoi arviolta 25-45 miljoonaa ihmistä.
Tai se voisi olla Espanjantaudin mukainen epidemia, joka tappoi vuosina 1918-20 joidenkin arvioiden mukaan noin 30-50 miljoonaa tai jopa 50-100 miljoonaa ihmistä. Suomessakin espanjantauti tappoi Inarissa 10 prosenttia kunnan asukkaista.
Tuolloin ei tunnettu viruksen toimintaa eikä lääkitystä
Vuosien 1889-90 maailmanlaajuinen pandemia tappoi myös miljoonia. Suomessa taudin nimitys oli yleisesti ryssänkuume.
Median nostattaman mielikuvan mukaan korona-epidemia olisi Ebola-epidemian tapainen tauti, joka tappoi hiljattain puolet tartunnan saaneista potilaista Afrikassa. Muitakin tauteja kuten sikainfluenssa, Sars, Zika, Mers, Suu- ja sorkkatauti on riehunut maailmalla joista ei ole pidetty tällaista meteliä kuin nyt korona-viruksesta.
Myös Tuberkuloosi tappaa 1,3 miljoonaa ihmistä vuodessa, Hiv tappaa 770 uhria vuodessa, Pneumokokki tappaa 500 000 uhria vuodessa, Malaria tappaa 405 000 uhria vuodessa, Rota- ja norovirukset sekä shigellabakteeri noin 200 000 uhria vuodessa kukin, Rs-virus 200 000 uhria vuodessa jne.
Kun nyt koko maailma on laitettu pysähdyksiin voi kysyä kuinka vaarallinen korona-virus oikein on? Todellisuudessa koronavirus on vain vähän ”ärhäkämpi kausi-influenssa”. Normaaliin kausi-influenssaan eli ns. ”ylikuolleisuuteen” menehtyy Suomessa noin 400-1000 ihmistä jotka ovat pääsääntöisesti vanhuksia.
Sanomalehti The Guardian kertoo, että maailmanlaajuinen kuolleisuus kausi-influenssaan on prosentin eli yksi sadasta tartunnan saaneesta. Erään tutkimuksen mukaan vain 0,6 prosenttia. Kaikkiaan influenssaan kuolee maailmassa vuosittain hieman alle 400 000 ihmistä. Noin kaksi kolmasosaa heistä on yli 65-vuotiaita.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tagell on todennut: ”Tämä tauti on monella tapaa lievä, vähän kuten influenssa, eikä läheskään yhtä vakava kuin esimerkiksi espanjantauti. Useammat ovat kuolleet myös hongkongilaiseen influenssaan tai aasialaiseen influenssaan, ainakin tähän mennessä.”
Espanjantautiin kuoli vuosina 1918–1920 jopa 25–50 miljoonaa ihmistä, hongkongilaiseen influenssaan vuosina 1968–1969 noin 1–4 miljoonaa ja aasialaiseen influenssaan vuosina 1957–1958 myös noin 1–4 miljoonaa ihmistä. WHO:n arvion mukaan kausi-influenssaan kuolee joka vuosi 290 000–650 000 ihmistä.
Kausi-influenssa on tappanut vanhuksia ennenkin.
Nyt (6.4. 2020 mennessä) korona-virukseen on kuollut maailmalla vähän päälle 46 000 ja Suomessa 28. Tauti ei vielä ole saavuttanut lakipistettä joten kuolleita tulee varmuudella lisää. Mediat ovat olleet innoissaan kun on ollut jotain dramaattista ja tunteisiin vetoavaa uutisoitavaa. Kuolemasta uutisoiminen on mediaseksikästä ja antaa mielikuvan vastuullisuudesta.
Kuitenkin mediat ovat unohtaneet kertoa, että Suomessa kuolee vuosittain yli 50 000 vanhusta ”normaaliin vanhuuteen” joten 28 vanhuksen kuolema ei tule vaikuttamaan edes näkyvää ”kyhmyä” vanhusten vuosittaiseen kuolinkäyrään. Uutisoinnissa ei erotella eikä mainita ”normaaleja kuolemia”.
Vuoden kuluttua näemme kuinka vaarallinen korona-virus on ollut.
Mediat eivät ole kertoneet myöskään, että koronaan kuolleiden keski-ikä on niin korkea, että he olisivat kuolleet jo muutenkin ilman korona-tartuntaa noin vuoden sisällä. Suojautuminen koronalta olisi pidentänyt heidän elämäänsä ehkä vain muutamalla kuukaudella. (Miehen keski-ikä on n. 79 vuotta ja Naisten n. 84 vuotta).
He pääsivät sentään Suomessa tehohoitoon vaikka he eivät täyttäneet lääkärien käyttämää ”vaikuttavuus”-arviota, joita käytetään vakavissa sairauksissa kaikenikäisille.
Korona-virukseen kuolleiden keski-ikä on 81,4 vuotta. Siinä ei ole montaa työikäistä mukana.
Tämä kirjoitus tuli blogilleni 6. 4. 2020, jolloin ei vielä ollut kuolleisuustilastoja korona-ajalta. Vasta 25.4 Hesari julkaisi pienen kahden palstan infon otsikolla: ”Koronavirus ei toistaiseksi näy Suomen kuolleisuusluvuissa”. Siis seuraava graafi on laitettu blogille 25.4. eli jälkeenpäin.
Siis median luoma hypetys ”korona-kuolemista” on ollut täysin kohtuutonta ja varsinkin verrattuna hysterian aiheuttamiin taloudellisiin seuraamuksiin. Se on ollut medioilta täysin vastuutonta ja ammattitaidotonta.
Vuoden 2019 kuolleisuusluvut olivat korkeampia kuin nyt koronaepidemian aikana ja lähes sama kuin 2000-luvun keskiarvo.
Normaali vanhus kyllä selviää korona-viruksen tartunnasta mutta koronaan kuolleilla vanhuksilla on ollut yksi tai useampia vakavia tauteja päällä. He olisivat kuolleet valitettavasti melko pian ilman korona-tartuntaakin. Siitä varsinkin TV-mediat ovat olleet hiljaa, koska se vähentää hysterialietsonnan dramatiikkaa.
Televisiot ovat muutenkin pullollaan erilaisia rikos- ja ”murha”-sarjoja jotka ruokkivat ihmisten alhaisimpia vaistoja ja sensaation haluja, koska ne lisäävät katsojalukuja. Rahan saanti on tärkein uutisoinnin kriteeri.
Mediat ”herkutelleet” työikäisten kuolemilla mutta eivät ole kertoneet, onko heillä vakavia sairauksia.
Korona-viruksesta on uutisoitu, että ne ovat vaarallisia vanhuksille mutta ei siitä, ovatko ne kuinka vaarallisia työikäisille, nuorille ja lapsille.
Vasta kun näistä riskiryhmistä vähennetään (eli yli 70-vuotiaista jotka muutenkin todennäköisesti kuolisivat vuoden 2020 loppuun mennessä ja vakavasti sairaiden ryhmästä eli 18-68 vuotiaat), niin saadaan vasta terveet koronavirukseen kuolleet ihmiset. Se vasta kertoo epidemian todellisen ”vaarallisuuden”.
Nuoremmillakin kuolleilla on ollut jokin vakava muu sairaus.
Korona-hysteriasta huolimatta suurin osa tartunnan saaneista saa niin lievät oireet tai ei oireita ollenkaan. He eivät edes tiedä saaneensa koko tartuntaa.
Esimerkiksi Kiinalaisessa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että ainakin 59 prosenttia tartunnoista jäi Wuhanissa toteamatta. He olivat oireettomia, vähäoireisia tai muuten rekisteröimättä jääneitä taudinkantajia.
Kiinalaisten, hongkongilaisten, amerikkalaisten ja brittitutkijoiden yhteinen tutkimus arvioi, että ennen Wuhanin kaupungin täydellistä sulkemista 23. tammikuuta tuntemattomat tartuttajat aiheuttivat 79 prosenttia tartunnoista.
Lapsissa oireettomien osuus saattaa olla vielä tuntuvasti suurempi kuin aikuisten. Kiinalaisessa tutkimuksessa 700 tartunnan saaneen lapsen joukossa vähän yli puolet oli oireettomia. Tärkeintä siis on, että suurin riskiryhmä eli vanhukset eristetään mahdollisimman tehokkaasti muusta yhteiskunnasta.
Vaalean harmaa: tartunnan saaneet ja havaitsemattomat. Punainen: tartunnan saaneet ja kotihoito, Vaalean sininen: Sairaalahoitoon joutuneet, tumman sininen: tehohoitoon, Musta: kuolleet.
”Herkutteleminen” kuolleilla hämärtää tartunnoista hengissä selvinneiden määrää joita kuitenkin on valtaosa. Tällainen ”hypettäminen” on television toimittajilta vastuutonta. Hesarista sentään löytyy ”hypetyksen” seasta kaivamalla faktatietoakin. Tunnustus Hesarille.
Työikäisten kuolleisuus on vieläkin pienempi jos vakavasti sairaat ”puhdistettaisiin” kuolleisuusluvuista.
Minulta on moni kysynyt mielipidettä korona-viruksesta. Olen aina vastauksissani kritisoinut Ylen ja MTV:n luomaa tarpeetonta hysteriaa ja sanonut, että kun talous pysäytetään totaalisti, niin taloudelliset seuraukset ovat paljon vakavampia kuin itse koronaepidemia.
Melko usealta kysyjältä olen saanut yllättäen kriittisen vastakommentin: ”Ai – sinun mielestäsi siis raha on tärkeämpää kuin ihmishenki”. Tämä toteamus itse asiassa aktivoi minut tähän kirjoituksen kirjoittamiseen, vaikka olin jo aikaisemmin ajatellut, että en enää lisää tätä mediahypetystä.
Terveitä työikäisiä Italian kuolleista oli vain 0,8 prosenttia. Siis lähellä kausiflunssan lukuja.
On moraalista itsepetosta väittää, ettei kuoleman estämisellä ja rahalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Lääkäritkin joutuvat päivittäin priorisoimaan potilaittensa hoidon vaativuutta ja pituutta tapauskohtaisesti ns. vaikuttavuusarviolla.
Vanhukseen, joka on jo ns. ”finaalissa”, ei kannata laittaa loputtomasti paukkuja. Ne kannattaa laittaa ennemmin nuoriin ja työikäisiin jotka voivat rahoittaa koko terveydenhoitojärjestelmää tulevaisuudessakin.
Lääkäri joutuu yhä useammin ajattelemaan koko väestön tai tiettyjen väestöryhmien terveyttä yksittäisen potilaan sijaan. Kun resurssit ovat aina rajallisia, voi toiminta kaikin keinoin yhden potilaan parhaaksi viedä resursseja muilta potilailta, jotka hyötyisivät hoidosta.
Poliitikoille priorisointi on äärimmäisen tärkeää. Rajallisen rahan maailmassa he joutuvat koko ajan puntaroimaan laitetaanko rahaa – lapsien syöpähoitoon vai yritystukiin – starttirahoihin vai mielenterveyshoitoon – kodittomien alkoholistien asuntotuotantoon vai maahanmuuttajien asuntotuotantoon ja kotouttamiseen jne.
On siis täysin absurdia kysyä: ”Ai – onko sinulle raha tärkeämpää kuin ihmishenki? Se osoittaa kysyjästään melkoista ymmärtämättömyyttä asioiden liittymisestä toisiinsa.
Kun nyt on käyty läpi korona-viruksen ”vaarallisuus” voidaan tarkastella sitten taloudellisia seuraamuksia joista olen enemmän huolissani. Ne ovat vasta nyt tulleet valtamedioiden ”kuolema-hypetyksen” jälkeen.
Kolmen tutkimuslaitoksen arvioita jos ei tehdä mitään rajoitustoimia.
Meillä on nyt mielenkiintoinen testi pohjoismaissa suhtautumisessa Korona-viruksen leviämiseen. Ruotsi ei ole pysäyttänyt talouden ja kansalaisten toimintaa kuten kaikki muut pohjoismaat. Siellä saa käydä töissä, lapset koulua ja baaritkin on auki.
Sanna Marinin hallitus on joutunut melkoiseen median luoman myrskyn keskelle joka vaanii joka käänteessä Marinin ”päänahkaa”. Vaikeusastetta on lisännyt se, että THL:n asiantuntijatkin eivät ole riittävän selvillä koronan ”vaarallisuudesta” ja sen muista ominaisuuksista.
Oikeaoppisesti se on pyrkinyt hidastamaan taudin leviämistä eristämällä tartunnan saaneita ja hidastamaan sairaiden ”ruuhkahuippua” terveydenhoitojärjestelmässä. Suomessa on jo 500 tehohoitopaikkaa joista on vasta reilusti alle 50 käytössä. Valmius nostaa tehohoitopaikkoja on jopa 1000 paikkaan.
Tämä on toinen lisäys (15.5.) tähän kirjoitukseen kun taas on tullut lisää tutkimustietoa Tanskasta. Se vahvistaa tämän kirjoituksen aikaisemmat (6.4.) näkemykset.
Ei Suomea eikä muitakaan maita totaalisesti pysäytetty edellistenkään kausi-influenssien aikana. Työikäisten korona-kuolemat ovat kausi-influenssan tasolla. Median hypetys ”kuolemista” on suurin syyllinen tulevaan lamaan, konkursseihin ja jättityöttömyyteen.
Minusta on kuitenkin hätävarjelun liioittelua, että palvelualojen työpaikat, koulut ja ravintolat on suljettu muualtakin kuin Uudeltamaalta. Pitäisi sulkea vain ne koulut ja työpaikat ja ravintolat joissa ovat pahiten tartuntaa, eristää tartuntaryhmät ja antaa muualla taudin levitä vähitellen hitaasti ja hallitusti.
Vasta sitten kun terveyshuollon resurssit lähenevät resurssiensa ylärajaa jatketaan eristystoimia valikoiden palvelualojen työpaikkojen kohdalla kuten Ruotsissa. Näin taataan, että luontainen vastustuskyky leviää koko maahan ja ollaan valmiita vastaanottamaan seuraava pandemia-epidemia.
Muuten meille voi käydä kuin Maya-intiaaneille Etelä-Amerikassa kun konkistadorit saapuivat Euroopasta ryöstöretkille sinne. Kourallinen konkistadoreja valloitti maan kun Maya-soturit kuolivat eurooppalaisiin tauteihin joihin niillä ei ollut mitään vastustuskykyä ja immuniteettia.
Suurin osa maasta on vielä virusvapaata joten koko maata ei ole mielekästä sulkea.
Ylivoimaisesti suurimmalle osalle kansalaisia korona-virus on oireeton tai aiheuttaa vain lieviä oireita. Heidän täydellinen eristäminen koteihinsa on liioittelua. Vain vanhukset kuten minä (melkein 77-vuotias) ovat vaaravyöhykkeessä. Me emme ole enää työelämässä.
Kun työelämä ja yritystoiminta ovat pysähdyksissä, seuraukset ovat monta kertaluokkaa vaarallisemmat. Siitä meillä on karvaita kokemuksia 1990-luvun lamasta. Silloin yksi yrittäjäsukupolvi katosi kokonaan. Toipumiseen meni kymmenkunta vuotta. Yrityksiä ja työpaikkoja ei saa päästää sammumaan. Jos yritys kaatuu, tilalle ei tule tyhjästä samanlaista: liekki ei syty, kun unelmat on kerran murskattu.
OECD on arvioinut, että kuukausi eristyksissä vie kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Hänen mukaansa talous ei yksinkertaisesti kestä useiden kuukausien karanteenia. Pelkästään Yhdysvalloissa työttömyyskorvauksia on hakenut noin 10 miljoonaa ihmistä. Suomessa lomautettuja on jo kymmeniätuhansia.
Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi juuri, että on ”Suomen taloushistorian pahin vaihe tällä hetkellä menossa”. Väite on kova, mutta perustunee esimerkiksi siihen, että työttömyyden kasvuvauhti on nyt historiallisen nopea. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoi, että lomautusilmoitusten perusteella yli 300 000 uutta työtöntä kuukaudessa on aivan mahdollista.
Yhdysvalloissa hakemusten määrä on kasvanut tästä parissa viikossa jo 26 miljoonaan. (Tämä graafi on pari viikkoa vanha) Finanssikriisin piikki on olematon.
Ruotsissa on lähdetty tästä ajatuksesta ja rajoituksia on huomattavasti vähemmän. Valtio-opin dosentti Dan Hansén Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta on tutkinut Ruotsin reaktioita erilaisiin kriiseihin. Ruotsalaiset eivät Hansénin mukaan itse ajattele edustavansa koronakriisissä mitenkään radikaalia linjaa. Pikemmin vallalla on käsitys, että Ruotsin linja on lagom, siis sopiva.
”Lopputulos voi hyvinkin olla, että Ruotsi löysi keskitien yli- ja alireagoinnin väliltä”, arvioi myös Hansén. ”Se nähdään vasta myöhemmin.” Ruotsi esimerkiksi pitää ravintolat auki, mutta tiukoin ohjeistuksin. Vain pöytiin tarjoilu sallitaan ja turvavälien pysyminen ja käsidesien saatavuus on varmistettava.
Pitkällä aikavälillä Hansén viittaa ajatukseen epidemian toisesta aallosta, jota odotetaan syksyksi. Sen ajatellaan iskevän sitä pahempana, mitä harvempi on jo ehtinyt sairastaa taudin.
Ruotsin luetuimmassa verkkolehdessä Aftonbladetissa julkaistiin torstaina artikkeli, jossa kerrottiin Harvardin yliopiston toista aaltoa koskevasta mallinnuksesta: ”Harvard-raportti voi todistaa Ruotsin olevan oikeassa”, kuului otsikko.
Pitkän aikavälin ajatteluun kuuluu myös valtiontaloudesta huolehtiminen. Mitä täydellisemmin yhteiskunta suljetaan, sitä enemmän nähdään konkursseja. Toisaalta kalliiksi tulisi myös epidemian vapaa leviäminen. Ruotsissa talouskeskustelu on koko ajan käynyt vilkkaana epidemiakeskustelun rinnalla.
”Kansanterveysaspekti on tärkeä, mutta kaikki ymmärtävät, että veropohjaakin täytyy olla, että voi olla varaa hoitoon. Työttömiä ei saa olla liikaa”, Hansen toteaa. ”Siitä tasapainosta huolehtiminen on hallituksen vastuu.”
Valittu linja on vanhusten kuolleisuuden kannalta vähän suurempi riski mutta Ruotsin talouden elpymisen ja kannalta varmasti huomattavasti nopeampaa kuin Suomen. Tosin Ruotsikin tunaroi pahasti, koska se ei eristänyt vanhainkotejaan, jonka johdosta kuolleisuusluvut nousivat siellä tarpeettoman korkealle.
Jos korona-epidemian leviämistä yritetään estää leviämästä liian tehokkaasti, niin se pitkittää lamaa entisestään jolloin taloudelliset seuraamukset ovat entistä rajummat.
Ruotsissa vanhusten kuolemien määrä on suurempi koska ruotsalaiset unohtivat eristää vanhainkotinsa.
Vanhusten hieman ennenaikainen kuolema on tietysti yksityisellä tasolla ikävä asia mutta kuten lääkäritkin joutuvat priorisoimaan niin joutuvat poliitikotkin. Lääkäritkin joutuvat katsomaan yksilön sijasta yhteiskunnan kokonaisetua, niin myös poliittiset päättäjät joutuvat katsomaan myös rahaa ja sen järkevää käyttöä.
Suomessa yt-neuvottelujen piirissä on jo reilusti yli 300 000 työntekijää ja työttömyyspäiväraha-anomuksia anotaan kiihtyvällä vauhdilla. Koronakriisin aiheuttamat rajoitustoimet ovat olleet Suomessa voimassa kaksi viikkoa, mutta ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia rahoittavan Työllisyysrahaston lakisääteiset puskurivarat ehtyvät jo kovaa vauhtia.
Työllisyysrahasto arvioi, että tähän mennessä ansiosidonnaisia etuuksia on tulossa maksuun noin kahden miljardin euron verran, kun alun perin tälle vuodelle niitä oli budjetoitu noin 960 miljoonaa euroa.
Loimaan kassassa eli YTK:ssa tilanne on vielä pahempi. YTK:n jäsenistölleen tekemien kyselyjen perusteella on syytä odottaa, että YTK:lle tulee huhtikuun aikana käsiteltäväksi yli 100 000 hakemusta. Nykyisin järjestelyin tällainen hakemusmäärä saadaan käsiteltyä ensi vuoden alkuun mennessä.
Jos kolminkertaistamme käsittelijöiden määrän, olisi käsittelyaika rekrytoinnin ja perehdytyksen jälkeen yli 100 päivää, mikä yhä ylittää lainsäädännössä asetetun rajan päätösten antamiselle (30 päivää).” YTK:ssa on yli 460 000 jäsentä. Jäsenistön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 8,5 %.
Tämä on vasta pientä esimakua työttömien kasvusta kun epidemia pääsee huippuunsa. Vertaa USA:n edellä esitettyyn käyrään.
Rinteen hallituksen tavoite oli saada työllisyysaste 75 prosenttiin ja 60 000 työpaikkaa lisää. Nyt tämä tavoite kääntyy korona-virustoimenpiteiden johdosta aivan päinvastaiseksi.
1990-luvun lamassa talouden pysähtyessä lähes 50 000 yrittäjää meni konkurssiin kun piti pelastaa pankit ihmisten sijasta. Työttömiä tuli lähes puoli miljoonaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan ekonomisti Sanna Kuronen on maalannut jo kauhukuvia tulevasta työttömyydestä. Nyt talouden pysähtyminen osuu erityisen rajusti työvoimavaltaisille palvelualoille, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös vaikutus työttömyyteen on siksi paljon isompi.
Lähes 70 prosenttia alan yrityksistä kertoo joutuvansa melko tai erittäin todennäköisesti irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään. ”Ei tämäntyyppistä romahdusta ole aikaisemmin ollut”,
Nyt kun talous on pysähdyksissä ja ihmiset kotona talous on nyt vapaassa pudotuksessa. Pahimmassa tilanteessa ovat yksinyrittäjät, palvelualojen pienet ja keskisuuret yritykset jotka ovat niitä eniten työllistäviä. Korona-epidemian pitkittyessä se alkaa vaikuttamaan myös vientiyrityksiin koska sielläkin korona pysäyttää talouden.
Erityisen paha pudotus tapahtuu Yhdysvalloissa jossa ei ole kunnollista työttömyys- ja sosiaaliturvaa kansalaisilleen. Trump joutuu pahoihin vaikeuksiin kun talous ei kasva. Kiinallekin tulee pahoja vaikeuksia kun kysyntä ei maailmalla kasva.
Pahimmat skenaariot povaavat 10 prosentin BKT:n pudotusta eli enemmän kuin finanssikriisissä.
Nyt vasta mediat ovat ymmärtäneet ottaa agendalle korona-epidemian taloudelliset vaikutukset. Vielä alkusyksyllä pieleen menneen Sote-uudistuksen media puhui innokkaasti vanhustenhoidon yksityistämisestä ja vanhusten hoitomitoituksista. Kokoomus hannasi hoitomitoitusta vastaan ja uusi demarihallitus sai sen kovalla työllä läpi. Silloin kustannusvaikutus oli vain kymmeniä miljoonia.
Nyt Sanna Marinin hallitus syytää miljardeja ja Kokoomus on aivan hiljaa. Marinin ensimmäinen talouden pelastuspaketti oli 15 miljardin euron suuruinen. Suurin osa siitä oli takauksia pankeille jotka joutuvat hakemaan lisärahaa likviditeettiongelmiinsa. 2-3 miljardia voidaan luokitella suoranaiseksi tueksi.
Rahaa yrittäjien neuvomiseen. Finnveran kotimaan rahoitusvaltuuksia nostetaan nykyisestä 4,2 miljardin euron enimmäismäärästä 12 miljardiin euroon. Lisäksi valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus nousee 50 prosentista 80 prosenttiin.
Yrityksille rahoituspalveluita tarjoava Business Finland saa 150 miljoonaa euroa ”koronaviruksesta aiheutuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen sekä matkailun ja sen oheistoimintojen tukemiseen”
Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ELY-keskusten kautta hallitus myöntää 50 miljoonaa euroa ”palvelualojen, tarpeen mukaan myös muiden toimialojen, pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen”.
ELY-keskukset saavat myös 500 000 euroa talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien neuvomiseen.
Lisäksi Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksuun tulee tilapäinen 2,6 prosenttiyksikön alennus. Se merkitsee yksityisen sektorin työnantajille 910 miljoonan euron kevennystä.
Näin valtavat valtion satsaukset korona-epidemian hoitoon eivät tiedä hyvää vanhustenhoidon tulevalle kehitykselle jossa tarvittaisiin kipeästi rahaa kotihoitoon ja omaishoitoon. Olen kirjoittanut aiemmin tällä blogilla vanhustenhoidon ongelmista otsikolla: ”Vanhustenhoito pääomasijoittajien armoilla”.
Valtio joutuu ottamaan lisävelkaa entisten velkojen päälle joten hyvinvointivaltion supistuslinja tulee jatkumaan. Korona-epidemia lisää digitalisaation lisäksi työttömyyttä joka taas pahentaa lähes kaikkia sosiaalisia ongelmia.
Rahaongelmat kärjistävät nopeasti parisuhdetta ja lasten pahoinvointia
Sosiaalisia ongelmia pahentaa työttömyyden lisäksi entisestään pahentuneet velkaongelmat. Takuusäätiön Juha A. Pantzar on varoitellut, että verrattuna vuoteen 2008 eli aikaan ennen edellistä lamaa suomalaisilla kotitalouksilla on nyt yli 50 prosenttia enemmän velkaa. Entistä useampi lähtee siis alkavaan taantumaan altavastaajan asemassa.
Ensiksi kotitalouksilla on 1,3 kertaa vuosiansioidensa verran vakuudellisia asuntolainoja. Niiden lisäksi vakuudettomia velkoja (pikavippejä ja autolainoja) joiden keskiarvo oli Takuusäätiön velkaneuvonnassa olleilla 33 300 euroa.
Näin velkaisille perheille työttömyys ja lomautukset merkitsevät takuuvarmasti sosiaalisia ongelmia kun valtion ja kunnan verotulot samanaikaisesti ehtyvät.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, mitä opetuksen ja sosiaalisten suhteiden puute tekee lasten kehitykselle. Kovin huoli Pekkarisella on niistä kymmenistä tuhansista lapsista, jotka elävät jo valmiiksi rikkinäisissä perheissä, joissa on esimerkiksi päihdeongelmia ja väkivaltaa. Yhteiskunnalliset kustannukset tulevat olemaan valtavia.
Korona-epidemia alkoi levitä Suomeen maaliskuun alkupuolella. Koronaviruskriisi alkoi 12.3 jolloin hallitus julkisti ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa ensimmäisen kieltopakettinsa. Sen jälkeen medioissa on ollut yhtä hypetystä.
Mediat heräsivät korona-epidemian taloudellisiin seuraamuksiin vasta huhtikuun alkupuolella. Hesari kertoi vasta 5.4, että Suomen talouden tuottamasta vauraudesta katoaa miljardeja euroja joka ikinen kuukausi, jos rajoitustoimet ja poikkeustila jatkuvat. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen bruttokansantuote, joka on noin 250 miljardia euroa, supistuu kuukaudessa noin kahdella prosentilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla taas ennustaa, että luku voi olla lähempänä kolmea prosenttia.
Tämä tarkoittaisi noin 5–7,5 miljardia euroa pienempää bruttokansantuotetta, kuukausi kuukauden perään. Jos rajoitustoimet olisivat voimassa vain toukokuun loppuun saakka, talouden koko olisi supistunut 10–15 miljardia euroa. Todellisuudessa isku tulee olemaan kovempi, koska kaikkia rajoitustoimia tuskin voidaan purkaa ennen kesää.
25 miljardin osingoista pitäisi saada rahaa solidaarisuuden nimissä hätätilan lievittämiseen. Rikkailta sitä tuskin tulee edes pienyrityksille.
Valtamediat ovat korona-epidemian alkuvaiheessa hehkuttaneet yhteisöllisyyttä ja ”uusien mahdollisuuksien” etsimistä ja kaikkea positiivista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Pieniä esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta on esiintynyt vanhuksille kaupassa käymisestä sekä ulkona pihalta ohjatusta jumppatoiminnasta, jossa vanhukset jumppaavat omalla parvekkeella.
Eläkesäätiöiden kiinteistöissä toimiville yrittäjille on luvattu määräaikaisia vuokranmaksuhelpotuksia tai vapaakuukausia. Vastaavaa ei ole näkynyt pääomasijoittajien omistuksessa oleville kauppakeskusten yrittäjille eikä tietenkään rikkailta jotka ovat viime vuosina rikastuneet entisestään laskusuhdanteesta huolimatta.
Finanssikriisin jälkeisessä matalasuhdanteessa digitalisaation hyödyt (25 mrd:n osingot) ovat valuneet pienelle rikkaitten eliitille. Sieltä ei ole tullut mitään solidaarisuuden osoitusta vaan yrityspuolelta vaaditaan hallitusta talkoisiin erilaisina lisäyritystukina. Kaikki vaativat valtiota apuun, pienyrittäjät, kunnat ja suuryrityksetkin jotka eivät juuri maksa edes veroja kuten kuuluisi.
Valtionvarainministeri Katri Kulmuni on todennut, että hallitus on jo varannut 15 miljardin tukipaketin (lainatakauksia pankeille) sisään enimmillään kolme miljardia euroa kertaluonteisiin menoihin, jotka rahoitetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä. Näistä hallituksen niin sanotun ”kakkoskorin” menoeristä on jo päätetty 1,3 miljardia euroa, joista 750 miljoonaa euroa on kohdistettu tälle vuodelle.
Rahaa on kohdennettu muun muassa erilaisiin varhaiskasvatuksen kokeiluihin. ”Kukaan ei enää varmaan puhu korin kaksi lisäyksistä, koska pörssikurssien romahduksen jälkeen sellaisia myyntituloja ei enää saada kuin oli ajateltu. Ne voi aikalailla unohtaa, kun alkaa tämä suunnaton jälleenrakennus”, totesi Kulmuni.
Kukaan ei tiedä kuinka syvä ja pitkä koronan aiheuttama lama tulee olemaan.
Kylmää kyytiä ja leikkauksia on tulossa kansalaisille. ”Vielä vähän yli kuukausi sitten me hallituksessa kuvittelimme puhuvamme siitä, miten työllisyyttä saadaan eteenpäin. Nämä niin sanotut rakenteelliset uudistukset ovat edessä, mutta vain paljon suuremmassa mittakaavassa. Joudumme tekemään paljon enemmän työelämän uudistuksia kuin kuvittelimme vielä kuukausi sitten.”
Rakenteellisiksi uudistuksiksi kutsutaan suhdanteista riippumattomia työllisyyteen vaikuttavia muutoksia. Usein ne ovat sosiaalietuuksiin tai työelämän sääntöihin tehtäviä muutoksia.
Kukaan ei tiedä montako kuukautta poikkeustilaa Suomi kestää? Missä vaiheessa edessä ovat hyvinvointivaltion leikkaukset, jos yritykset kaatuvat, työttömyys kasvaa, verotulot romahtavat ja sosiaali- ja terveysmenot lisääntyvät?
Poliitikotkin heräsivät poikkeustoimiensa taloudellisiin vaikutuksiin. Kun tulot supistuvat, samaan aikaan menot kasvavat. Tänä vuonna Suomen julkinen velka voi kasvaa 20 miljardia euroa, arvioi keskustalainen valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
Koronakriisi tarkoittaa lisääntyvää työttömyyttä, konkursseja, yt-neuvotteluja, rajusti synkentyneitä talousennusteita. Toistaiseksi koronan vuoksi oli lomautettu noin 77 000 henkilöä ja yt-neuvotteluiden piirissä oli jo peräti 357 000 työntekijää. Entä 2-3 kuukauden kuluttua?
Etelä-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa epidemian talouden seuraukset tulevat olemaan Suomeakin pahempia.
Television (sekä Yle että MTV) toimittajat ja tuottajat mässäilevät vain kuolleitten määrillä eivätkä edes pyri ottamaan selvää korona-epidemian todellisuudesta. Hesari sentään (5.4) otti viimein esille todelliset kysymykset joita medioiden olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin seuraavasti.
Helsingin yliopiston vt. professori ja lääketieteen tohtori Tomi Mikkola kaipasi tällä viikolla viranomaistiedon avoimuuttakirjoituksessaan Lääkärilehdessä. Hänen mielestään THL:n pitäisi julkistaa sen arvioissa käytetyt mallinnukset. Mikkola korostaa, että hän ei sinänsä kyseenalaista THL:n arvioiden pätevyyttä. Niiden taustaoletukset ja käytetyt muuttujat pitäisi vain kertoa avoimesti.
Tähän saakka THL:n arviot sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien osuudesta ovat olleet kansainvälisesti vertailtuna alhaisia. Esimerkiksi hallituksen esityksessä ravintolatoiminnan rajoittamisesta sekä valtioneuvoston muistiossa Uudenmaan sulkemisesta on käytetty WHO:n lukuja, jotka antavat mahdollisista skenaarioista paljon synkemmän kuvan.
Sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien potilaiden määrä on oleellista tietoa, kun koronastrategioita arvioidaan. Mikkolan mielestä THL:n pitäisi kertoa myös potilaiden keski-ikä ja tiedot perussairauksista.
Sekä se, kuinka paljon hoidossa on nuoria ja työikäisiä. Kaikki tämä olisi mahdollista kertoa vaarantamatta koronavirukseen sairastuneiden yksityisyyden suojaa.
”Silloin voisimme paremmin tietää, keille tauti on vaarallinen ja keskustella parhaista mahdollisista tavoista eristää riskiryhmiä”, hän sanoo. Mikkola muistuttaa, että terveydenhuollossa joudutaan aina tekemään valintoja siitä, kenelle hoitoa voidaan antaa. Näin on esimerkiksi uusien kalliiden lääkehoitojen kohdalla. ”Tätä keskustelua ei aina käydä julkisuudessa, mutta se voi olla tässäkin edessä.”
Mitä pidempään Suomea joudutaan pitämään poikkeustilassa, sitä suurempi paine on tehdä tulevaisuudessa budjettileikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin, kuten terveydenhuoltoon. ”Millä hoidamme jatkossa syöpää sairastavat lapset ja muut vakavasti sairaat, jos julkinen talous on kuralla”, Mikkola kysyy kärjistäen.
Medioiden kohtuuton hypetys ovat saaneet kansalaiset pelokkaiksi.
Kun tällaisia kysymyksiä joku uskaltaa ja ”kehtaa” kysellä joutuu äkkiä ”mummontappajien” listoille. Kansan Uutisissa (14/2020) eräs lääkäri esitti nimimerkillä ”Terveys etusijalle” vähän samansuuntaisia näkemyksiä.
Hän kirjoitti mm. seuraavasti: ”Nykytiedon mukaan epidemia tulee jatkumaan pitkään. Tällä hetkellä THL:n arvio on, että se 4-6 kuukautta. Kun rajoitukset jatkuvat kuukausia, sosiaaliset ongelmat ja terveysongelmat lisääntyvät.
Olen lääkäri, jolla on koulutusta epidemiologiasta. Kirjoitan tämän kuitenkin nimettömänä, koska sosiaalinen tuomitseminen on ollut voimakasta, enkä halua joutua syyttelyn ja vihapostin kohteeksi”. – Tällaista siis on maailman vapaimmaksi rankatun tiedonvälityksen todellisuus Suomessa!
PS. Tämän kirjoituksen järjestysnumero on 69. Jos haluat perehtyä kaikkiin KU:n kirjoituksiini, ne löytyvät blogini etusivulta (viimeisimmät aivan alusta ja loput etusivun lopusta).