Viestinnän professori Esa Väliverronen oli äskettäin huolissaan Hesarissa vapaan tutkimuksen ja tiedeviestinnän merkityksestä nykyisten valeuutisten aikakaudella. Huoli on toki aito näin Venäjän ja Putinin aikakaudella.
On todella tärkeää, että valtavirtaviestimet levittävät oikeaa eikä ”vaihtoehtoista” tietoa, jota somen aikakaudella viestimet ovat pullollaan.
Verronen painotti erityisesti yliopistollisen tiedemaailman mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen keskusteluun ja viittasi äskettäin julkaistuun kansainvälisen akateemisen vapauden indeksiin. Se osoittaa, että jopa länsimaisissa demokraattisissa maissa yritetään rajoittaa tutkijoiden vapautta sekä tutkijoiden mahdollisuutta ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Verronen sivuuttaa kysymyksen, mikä tutkimus on ”oikeaa” tutkimusta, jonka tiedottamista pitäisi lisätä. Meillä on parhaillaan meneillään taloustieteen kohdalla paha alan tutkimuksen ”murros”, jossa vanhat ”oikeaksi” uskotut tieteelliset teoriat ja opit ovat menettäneet uskottavuutensa.
Hyvä esimerkki on juuri HS Visiossa ollut rahoitusalan professori Vesa Puttosen haastattelu (9.4. 2022). Siinä toimittaja Emil Elo nimittää häntä suomalaisen rahoitusmarkkinakeskustelun ylipapiksi. jolla pitäisi olla hallussa erityisesti pankki- ja rahoitusala.
Kuitenkin Puttonen tunnustaa, että maailmantaloudesta on tullut ”purukumiviritys”, josta kukaan ei tiedä reittiä ulos. Harvinaisen rehellisessä ulostulossa Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen professori tietää asioita, joita kannattaa tietää, jos haluaa rahaa.
Puttonen varoittaa velan valtavasta kasvusta myös poliitikkoja
Sen myötä edelliset neljätoista vuotta ovat olleet markkinoilla myös lievästi sanottuna tuottoisia vaikka on ollut finanssikriisi, eurokriisi, koronakriisi ja nyt sota, tunnustaa Puttonen. Jos amerikkalaiseen S&P 500 -indeksiin olisi laittanut 10 000 euroa vuoden 2009 alussa, olisi salkussa nyt noin 64 000 euroa.
Rikkaitten rikastumisesta Puttosella on omakohtaistakin kokemusta. ”Olen kolminkertaistanut varallisuuteni reilussa kymmenessä vuodessa”. Toimittaja kysyy: ”Onko se mielestäsi epäreilua, kun samaan aikaan kriisien myötä monet ovat menettäneet työpaikkansa ja elinkeinonsa?
Puttonen vastaa: ”Mikä on reilua ja epäreilua? Koenko huonoa omaatuntoa, että olen vaurastunut? En ole asiaa miettinyt. Olen vain nauttinut.”
Tämä asenne kertonee jotain näiden 90-luvulta asti vallassa olleiden uusliberalististen talousprofessorien etiikasta ja yhteiskuntavastuusta. Heille on pääomien vapauttamisen lisäksi merkinnyt vain bruttokansantuotteen kasvu, mutta ei se, miten se on jakautunut kansalaisten kesken.
Trickle down (tihkumis- tai valuma) –ilmiö rikkailta ei ole ei ole lupauksista huolimatta toteutunut.
(Lue tämän kirjoituksen teksti tästä)
Sukupolvittain rahoituksen ammattilaisia kasvattanut Puttonen tietää niin paljon, että hän tietää, että kukaan ei tiedä, miten nykyinen tilanne päättyy. ”Ei ole ollut aikaa miettiä, onko tämä teoriassa oikein, onko tämä oikeudenmukaista ja onko tästä muutaman vuoden päästä jäsennelty polku ulos. Ei sellaista tietoa ole kenelläkään”, tunnustaa talousprofessori.
Puttosta onneksi hirvittää aivan perustellusti nykyinen keskuspankkien ”rahan taikominen tyhjästä” ja finanssikriisin jälkeinen jatkuva tuhansiin miljardeihin kohoava velkaelvyttäminen veronmaksajien piikkiin.
Esimerkiksi koronakriisin vuoksi keskuspankit ja valtiot elvyttivät (veronmaksajien riskiksi) alle vuodessa noin 30 tuhannella miljardilla dollarilla, kun koko maailman bruttokansantuote on alle 90 tuhatta miljardia dollaria.
Puttonen toteaa, että rahoitusteoriassa käydään hyvin vähän läpi keskuspankkien suhdetta markkinoihin, koska sellaista ei ole juurikaan tarvinnut pohtia teoreettisella tasolla. Keskuspankkien tehtävänä on ollut olla itsenäinen, ei-poliittinen toimija. Nyt tämä ajatus on heitetty roskakoriin.
Jo vuonna 2000 varoittelin uusliberalistisista talousprofessoreista.
(Lue tämän kirjoituksen teksti tästä)
”Puhuimme, kuuluuko keskuspankkien mandaattiin vastuullisuussijoittaminen.” Oikeaa vastausta Puttosella ei ole antaa, koska sellaista ei ole olemassa. ”Keskuspankit ovat päättäneet, että tämä kuuluu heille. En osaa sanoa, onko se oikein vai väärin. Ennen näkemätöntä se ainakin on.”
Tilanne on poliittisesti eriskummallinen, toteaa Puttonen. Millään poliittisella laidalla ei ole varsinaista halua keskeyttää mittavaa elvytyskierrettä, kun äänestäjämassat voittavat lyhyellä aikavälillä. Harva haluaa keskeyttää rahasuihkua. ”Tässä on hyvin paljon samaa kuin ilmastokriisissä. Me ihmiset olemme itsekkäitä ja lyhytnäköisiä.”
Professori pohdiskelee ääneen, että kaikilta tietäjiltä koko ajan kysellään, miten yhtälö ratkeaa. ”Miten pääsemme ulos, ettei inflaatio ryöstäydy käsistä, ettei talouskasvu hyydy ja ettei synny stagflaatiota. Sitä kysytään Olli Rehniltä, sitä kysytään Nordean pääekonomistilta (Tuuli Koivu).” ”Sellaista master plania ei vain ole kenelläkään.”
Kävin tästä rahoitusalan ”purukumivirityksestä” mielenkiintoisen ja asiallisen sähköpostikeskustelun ekonomisti Jaakko Kianderin kanssa vuonna 2013. Hänkin uskoi tuolloin, että velkaongelmat ovat hoidettavissa.
Velkaa on mahdoton hoitaa kun talouskasvu lähenee ostovoiman puutteessa nollaa. Jos BKT:n kasvussa otetaan väestönkasvu huomioon, niin BKT per capita on ollut jo pitkään miinusmerkkinen.
Nykyinen digitalisaation aikakausi on tehnyt myös rahoitusalan vanhat uusklassiset talousteoriat ja uskomukset virattomiksi. Puttonen kritisoi oman alansa vanhoja ”tieteellisiä” tutkimuksia. ”Mitä niillä kaikilla ennen vuotta 2008 kirjoitetuilla keskuspankin ja markkinoiden suhteesta kertovilla graduilla, artikkeleilla ja väitöskirjoilla voi nykyään tehdä? Niistä on aika vähän hyötyä tänä päivänä”, tunnustaa Puttonen.
Tästä voikin sitten heittää kysymyksen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Väliverroselle: Mitenkä mediat voivat erottaa oikeat ”tieteelliset tutkimukset” vääristä tutkimuksista? Onko Hesari levittänyt 30 vuotta väärää tietoa talous- ja rahoitusalasta kun se on suosinut tähän asti haastatteluissaan vain uusliberalistisia talousprofessoreita asiantuntijoinaan?
Sauramon ja Kianderin lisäksi myös Jouko Paunio olivat tuolloin keynesläisiä.
Median tutkijat ovat vain paistatelleet itsetyytyväisinä omissa norsunluutorneissaan kun Suomi on menestynyt hyvin Maailman lehdistön sananvapausindeksissä. Kritiikkiä ei ole juuri näkynyt eikä kuulunut.
He eivät ole huomioineet, että valtamediat (Hesari, Yle, Kauppalehti) ovat vaienneet ja systemaattisesti boikotoineet ns. ”väärinajattelijoita”, varsinkin, jos ne tulevat tiedemaailman ulkopuolelta.
90-luvulla kritisoin useasti taloustieteilijöitä Yliopisto-lehdessä jolloin taloustieteen ”oikeaoppisuutta” Helsingin yliopistossa vahti professori Vesa Kanniainen. Hän yritti savustaa pois Yliopistolehdestä minun ”kerettiläiset” ajatukseni hänen vahtiessaan puhdasta uusliberalistista ”totuutta”.
Uusliberalismiin kuuluu oleellisesti ”ulkoistaminen” jota Kanniaisen ohella on ajanut entinen työnantajajärjestö EVA:n lobbari ja nykyinen ”työelämätutkija” Matti Apunen (nyt veronmaksajien kustannuksella).
Kanniainen teki 2000-luvun alussa asiasta tilaustutkimuksen Etlalle, jota pidetään Hesarissa, Ylessä ja Kauppalehdessä ”puolueettomana” akateemisena tutkimuslaitoksena. Myös kapitalismista ja pörssisijoittamisesta taitoin peistä hänen kanssaan.
Kanniainen on jopa omassa tiedeyhteisössään painostanut ja paimentanut omia tutkijoitaan ja professoreitaan uusliberalismin ainoalle oikealle polulle. Dosentti Matti Estolalla ja professori Heikki Patomäellä on tästä taloustieteen ylipapilta karvaita kokemuksia.
Kanniainen yritti auktoriteetillaan selittää parhain päin miten finanssikriisi pääsi yllättämään hänet ja kaikki muut suomalaiset ekonomistit.
Omaa osaamattomuuttaan Kanniainen yritti häivyttää syyttämällä yhdysvaltalaisten ekonomistien osaamattomuutta.
Uusliberalismin vannoutuneena ylipappina Kanniainen erehtyi kehumaan Islannin pankinjohtajien ”innovatiivista yrittäjyyttä” josta suomalaistenkin olisi pitänyt ottaa oppia.
Islantilaispankit menivät konkurssiin ja niiden taseissa olevista johdannaispapereiden arvosta hävisi 94 prosenttia. Maan yritykset ja kansalaiset ajautuivat vastuuttoman ”yrittäjyyden” seurauksena konkurssiin.
Tässä on malliesimerkki mediaprofessori Verroselle suomalaisen tiedeyhteisön ”oikean ja puolueettoman tiedon” levittämisestä. Ainoa mediatutkija, joka on kelpuutettu Hesarin sivuille, on professori Anu Kantola joka julkaisi dosentti Hanna Kuuselan kanssa muutama vuosi sitten avartavan kirjan: ”Huipputuloiset”.
Nyt hän kirjoitti Hesarin kolumnissaan ansiokkaasti: ”Huudetaanko armeija apuun, kun keskiluokka kapinoi?” Hän referoi tuoretta tutkimusta nykyisestä työelämästä joka kertoi, että ”elämää varjostaa epävarmuus, perhettä on vaikea elättää tai edes hankkia, kun palkka on pieni, vakituinen työ on kiven takana ja työtahti on niin kova, että työntekijä ei usein edes ajattele jaksavansa eläkkeelle”.
Kantola kommentoi tutunoloisesti: ”Keskiluokan elämää kiristävät markkinoiden avautumisen koventama kilpailu (globalisaatio) sekä ihmistyötä syövät uudet teknologiat, jotka vievät Suomessakin joka vuosi arviolta yli 220 000 työpaikkaa.
Voitot kasautuvat teknologioista ja automaatiosta hyötyville, kun taas palvelujen ja hoivan tuottavuutta on vaikeaa parantaa ja palkat laahaavat” – Nähtäväksi jää, kuinka pitkään Hesarissa saa tällaisia totuuksia kirjoittaa?
Kaiken kukkuraksi talousprofessoreilta puuttuu rohkeus (ja osaaminen?) julkiseen debattiin uusliberalististen uskomustensa oikeellisuudesta. Toimittaja Jouko Kämäräinen yritti vuosia sitten saada professori Juha Siltalalle ja minulle pöydän toiselle puolelle kahta uusliberalistista talousprofessoria debatoimaan vallitsevan opin kääntöpuolista.
Kukaan ei halunnut näyttää osaamisensa ylivoimaa ja kaikki kieltäytyivät kollektiivisesti ja vähättelevin saatesanoin meitä pöydän toisella puolella olijoita. Olen vieläkin valmis julkiseen debattiin Kanniaisen tai kenenkä tahansa talousprofessorin kanssa.
Talouskeskustelun kauhukakara Kuvateksti: Aloitin taloustieteilijöiden kritisoinnin jo 90-luvulla kun uusliberalismi oli ainut sallittu totuus.
(Lue tämän kirjoituksen teksti tästä)
Tällaista on siis suomalaisten uusliberalististen ekonomistien ”huippuosaaminen”. Minulla on kokemusta vähättelystä ja boikotoinnista jo yli 30 vuoden ajalta. Olen kritisoinut taloustieteilijöiden osaamista ja ammattitaitoa jo vuonna 1989 ilmestyneessä kirjassani: ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä? (Tammi). (Voit lukea ja kopioida kirjan ilmaiseksi PDF –versiona tästä). Voit suorittaa itse vertaisarvioinnin.
Kirjassa ennakoitiin nykyinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys jo 1980-luvulla paremmin, kuin yksikään suomalainen talousprofessori, ekonomisti, tulevaisuustutkija, työelämän tutkija tai ajatushautomo on pystynyt vastaavaan kirjan muodossa – siis edes lähellekään tämän kirjan visioita!
Yhtään taloustieteilijää ei kelpuutettu ”tulevaisuuden profeetaksi”. Nimeni sentään mainittiin kainalojutussa, mutta vähätellen)
(Lue Hesarin kainalojutun teksti tästä)
Kirjoitin siitä tällä blogilla tarkemmin otsikolla: ”Lapset ennustavat paremmin kuin talousprofessorit!”. Lähetin tämän ”raivostuttavan omahyväisen” ja provosoivan besserwisserimäisen itsekehun kaikille merkittäville suomalaisille talousprofessoreille ja pyysin heitä kertomaan, onko joku pystynyt tekemään 80-luvulla paremman ja tarkemman ennustuksen nykyisten lukuisten ”murrosten” ilmaantumisesta.
Ei ole tullut yhtä ainutta ehdotusta –minkähänlaisen johtopäätöksen siitä voi tehdä? Otan vastaan vieläkin ehdotuksia kaikilta akateemisilta tieteentekijöiltä.
Toisessa, eli pääteoksessani ”Ahneuden aika – kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi” (VS-Kustannus, 2006) yli 20 vuotta myöhemmin, että maailma on edennyt melko tarkasti ensimmäisen kirjan ennusteiden mukaan. Peräti 650 sivun voimalla tutkailin yhteiskunnallista kehitystä vähän laajemmin ja myös yksilötasolla. (Voit lukea ja kopioida kirjan ilmaiseksi PDF –versiona tästä).
Kymmenen vuoden päästä ilmestyi trilogiani kolmas kirja: ”Kasvun loppu – Ilman ostovoimaa ei ole kasvua ” (VS-Kustannus 2016) sinetöi sitten lopullisesti ensimmäisen kirjan visiot. Siinä oli yli 200 pientä referaattia ensimmäisestä kirjasta, jotka todistivat yksiselitteisesti, että sen visiot olivat myös toteutuneet. (Voit lukea ja kopioida kirjan ilmaiseksi PDF –versiona tästä).
Tässä viimeisessä kirjassani keskityin sillä hetkellä kolmeen tärkeimpään ongelmaan jotka poliitikkojen pitäisi kiireesti ratkaista. Ne olivat: Työttömyys, pankkien ja rahoitusjärjestelmien vastuuttomuus sekä ilmastokatastrofi. Jokaisesta aiheesta noin 100 sivua. Lisäksi kirjoitin myös talousprofessorien ylimielisyydestä ja valtamedioiden (Hesari, Yle ja Kauppalehti) vaikenemisesta ja toisinajattelijoiden vaientamisesta.
Kukaan suomalainen ekonomisti ei ole kyennyt varoittamaan kaikista kolmesta lamasta etukäteen.
(Voit lukea kaikkien kolmen ennustuksen testit: 90-luvun lama, IT-lama, Finanssikriisi ja otteet Ahneuden ajasta.)
Siksi kysyisinkin viestinnän professori Esa Väliverroselta, eikö ole hieman kummallista, että tällaisten tulevaisuuden visioiden esittäminen ja onnistuminen yli 30 vuotta sitten, ei ole johtanut kummempaan mediahuomioon ”mediavapauden mallimaassa”.
Hesari ei ole tehnyt allekirjoittaneesta 30 vuoden aikana yhtä ainutta henkilöhaastattelua! Miksihän? Pitäisiköhän tällaisesta vaikenemisesta myös mediatutkijoiden ryhdistäytyä?
Toimittajienkin ammattitaitoa ja osaamista olen tälläkin blogilla kritisoinut otsikolla: ”Taloustoimittajat löysivät 30 vuoden odottelun jälkeen digitalisaation kääntöpuolen”. He ovat tietenkin vain peesanneet vallassa olevia uusliberalistisia talousprofessoreita tai sitten tehneet sitä, mitä päätoimittajat (tai median omistajat) määräävät.
Suurin vastuu on kuitenkin ollut ekonomisteilla kuten myös Vesa Puttosella. Onneksi hän on sentään kääntänyt takkinsa kuten myös valtakunnan talousvaikuttaja Sixten Korkman. Minulla on omakohtaisiakin uusliberalistisia kokemuksia Puttosesta jo 90-luvulta.
Jo vuonna 2007 ennen finanssikriisiä varoittelin siitä Seurassa.
(Lue tämän kirjoituksen teksti tästä)
Olin haastateltavana YLE:n ”aamutelevisiossa” Puttosen kanssa 20. 6. 1998. Haastattelijana olivat toimittajat Leena Pakkanen ja Arto Nyberg. Aiheena olivat osakekeinottelu, monikansallisen pääoman ja poliitikkojen valta, kadonnut ostovoima, työvoimapula jne. Voit katsoa videon tästä. Viides video ylhäältä laskettuna. (Lataantuminen kestää n. minuutin)
Jo silloin väitin, että pörssimaailma on irtaantunut reaalimaailmasta ja että poliitikkojen hiekkalaatikko on pienentynyt ja pääoma määrää kehityksen suunnan ja vauhdin. Kerroin hänelle jo tuolloin, että palkkapotti ja ostovoima on pienentynyt BKT:sta. Eriarvoisuus on kasvanut sillä voitot ja pääomatulot ovat vastaavasti kasvaneet.
Siksi ihmetyttikin Puttosen lausahdus HS Vision haastattelussa, kun hän totesi nykyisestä Suomen eriarvoisuudesta: Hän viittaa muun muassa Yhdysvaltojen revenneisiin varallisuuseroihin. ”Meillä Suomessa varallisuuseroja ei ole kuin pyöristysvirheen verran.”
Puttosella on rahoituksen asiantuntijana hieman erikoinen käsitys nykyisistä varallisuuseroista ja ”pyöristysvirheestä”. Jos professorin mielestä 36 miljardia on pyöristysvirhe, niin rahoitusalan ylipapilla on kyllä ”taivaalliset tiedot”.
Kestääköhän Puttosen ”pyöristysvirhe” tieteellisen tarkastelun?
Vuonna 1991 (juuri ennen lamaa) palkkojen osuus BKT:sta oli vielä 73,6 prosenttia ja omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus oli vain 11,2 prosenttia. Vuonna 2019 (ennen koronaa) vastaavat luvut olivat 57,1 (eli palkkapotti ja ostovoima pieneni -16,5 prosenttiyksikköä) ja 27,0 (Pääomatulot kasvoivat +15.8 prosenttiyksikköä).
Eli palkansaajien osuus BKT:sta pieneni melkein samalla summalla kuin voitot ja pääomatulot kasvoivat. On siis toteutettu vuositasolla noin 36,5 miljardin euron tulonsiirto rikkaille. Eivät edes taloustoimittajat ole ottaneet esille julkisuudessa tätä valtavaa eriarvoistavaa ja työttömyyttä lisäävää kehitystä.
Vuonna 2019 Suomen BKT oli 240 miljardia, joten n.16.5 prosenttiyksikön vähennys merkitsi palkansaajille yli 39.6 miljardia vähemmän palkkatuloja ja ostovoimaa ja melkein 17,5 miljardia euroa vähemmän verotuloja (44 % veroasteella) hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi.
17,5 miljardilla eurolla korjattaisiin melkoisesti kansalaisten hyvinvointipalveluja, valtion kestävyysvajetta ja loputtomia kansalaisten hyvinvointipalveluiden säästö- ja supistamistalkoita, jos ay-liike, poliitikot ja ekonomistit olisivat ajan tasalla.
Puttonen totesi kuitenkin haastattelussaan, että markkinoille pumpatun rahan ja nollakorkojen sivuvaikutus on ollut vauraiden vaurastuminen – ja siitä hänellä on omakohtaisiakin kokemuksia.
Taloustieteen kritiikki on tullut muuallakin aina tiedeyhteisön ulkopuolelta.
(Lue tämän kirjoituksen teksti tästä)
Puttosta kuitenkin huolettaa, kuinka tässä käy. Korot ovat nollissa, keskuspankit pyörittävät maailmantaloutta, inflaatio laukkaa ja länsivaltiot ovat tyystin velkaantuneita. ”Korkoja pitää nostaa inflaation tasolle, jotta voidaan tappaa inflaatio.
Nyt niin ei voi edes sanoa. Ei Euroopassa kestetä sitä, että korot nousevat kahteen, kolmeen prosenttiin”, Puttonen sanoo ja viittaa hurjasti velkaantuneisiin valtioihin. Professori pyörittelee päätään. Kestävyysvaje, huoltosuhdekriisi, kasvuresepti hukassa. Siinä Puttosen luettelemia syitä, miksi Suomella ei ole mennyt hyvin viime vuosina.
Finanssikriisin kynnyksellä Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 28 prosenttia. Tällä hetkellä velkaa on kaksi kertaa enemmän suhteessa talouden kokoon. Jos ja kun korot lähtevät nousemaan, on valtiontalous piukassa raossa. ”Jokainen velkoja ajattelee, että laina tulee maksetuksi.”
Puttosen mukaan pelissä on viime kädessä valtion taloudellinen itsenäisyys. Kreikka jätti aikanaan velat maksamatta, mikä on toki ihan mahdollista tehdä. Hintalappu vain on kova, koska valtion täytyy ottaa velkaa jatkossakin.
Velkojen lisäksi pankkien taseissa muhii yhä valtava pommi joka on vain kasvanut vuodesta 2009.
Puttonen ei uskalla sanoa ääneen, että pankkien taseiden puhdistaminen arvottomista johdannaispapereista (arvonalennukset reaaliarvoonsa), valtioiden velat, yritysten velat, liittovaltioiden ja kuntien velat sekä yksittäisten ihmisten velat ovat sitä luokkaa, että niitä ei jatkossa enää pystytä mitenkään maksamaan reaalimaailman tuloilla.
Rahoitusmarkkinoiden ylipapilla pitäisi olla rohkeutta sanoa ääneen, että kun velkavuori ja johdannaiset ovat jo kasvaneet edelleen finanssikriisin aikaisesta tasostaan, ne eivät voi kasvaa maailman tappiin.
Jossain vaiheessa sijoittajilta loppuu usko luototuskohteidensa takaisinmaksukykyyn ja seurauksena on uusi finanssikriisi, joka on vain aina pahempi, mitä pitemmälle sitä erilaisilla vippaskonsteilla siirretään. En tiedä tapahtuuko se huomenna vai vasta 10-20 vuoden sisällä, mutta romahdus tulee vuorenvarmasti ja se tulee olemaan valtava. 1920-luvun lama on pientä sen rinnalla.
Olen varoitellut finanssikriisistä jo ennen finanssikriisiä ja erityisesti sen jälkeen. Nyt vasta ensimmäinen talousprofessori Suomessa on herännyt.
Annoin romahduksesta myrskyvaroituksen jo vuonna 2011.
((Lue tämän kirjoituksen tästä, PDF kestää suurentamisen)
Jo vuonna 2002 varoitin finanssikriisistä, ihmettä ei tapahtunut.
(Lue tämä kirjoitus tästä, PDF kestää suurentamisen)
Olen Puttosen kanssa huolissani velan jatkuvasta kasvusta jonka hoitamisesta Puttosellakaan ei ole tietoa.
(Lue tämä kirjoitus tästä, PDF kestää suurentamisen)
Mediaprofessori Väliverronen oli huolissaan siitä, että akateemiset tutkijat eivät saa ääntään kuulumaan valtamedioissa. Niin kuin edellä on käynyt ilmi, ”oikeakin” totuus on muuttuva. Vääräksi osoittautunutta ”totuutta” valtamediat Hesari, Yle, Kauppalehti) ovat suoltaneet surutta jo ainakin 30 vuotta.
Suurempi ongelma on mielestäni kuitenkin se, että valtamediat ovat kollektiivisesti vaienneet monista toisinajattelijoiden esiintuomista näkökulmista tämän ”virallisen akateemisen totuuden” aikana.
Valtavirran totuuksien kriitikoilta on viety mediatila. Heitä ei Suomessa onneksi sentään ole vaiennettu kuten Putinin Venäjällä. Heidät on vain yksinkertaisesti eliminoitu vaikenemalla. Se on paljon suurempi ongelma kuin ”virallisen totuuden” esittäjien, kuten nyt Venäjällä tapahtuu.
Median tutkijoilla olisi nyt vakava itsetutkiskelun paikka ottaa valtamedioiden toiminta tarkempaan julkiseen valaisuun – tosin epäilen, että ette tekään saa palstatilaa jos esitätte valtamedioihin kohdistuvaa kritiikkiä.
PS. Professori Puttoselle kiitokset siitä, että hän parinkymmenen vuoden odottelun jälkeen rohkenee tunnustaa, että maailmantaloudesta on tullut ”purukumiviritys” ja taloustieteilijöillä ei ole tietoa ja osaamista nykyisen velkaongelman ratkaisuun.
Toisinajattelijana olen yrittänyt pitää tätä pankkien ja rahoitusmaailman luomaa vastuutonta velkaongelmaa esillä jo ainakin 30 vuotta – ja vähän muitakin ongelmia. Siitäkin huolimatta vaikka olen saanut akateemisilta talousprofessoreilta ”kylähullun” polttomerkin otsaani. Voit tutustua toisinajattelijan kirjoitushistoriaan tästä.
Olen varoitellut pankkikriisistä ennen finanssikriisiä ja varsin sen jälkeen. Tässä muutama kirjoitus jotka on julkaistu pienissä marginaalilehdissä. Niitä olen aina ensiksi tarjonnut Hesarille.
AO:n haastattelut lehdissä finanssikriisin alussa:
Tällaista lamaa ei ennen ole koettu. /KU/Viikkolehti 23.1. 2009 http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#kansanuutiset
Ari Ojapellon mukaan nykyiset talousopit pahasti pielessä. / keskipohjanmaa 8.5. 2009
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#keskipohjanmaa
Lamasta pitkä – poliitikkojen tulisi ottaa pääomalle antamansa valta takaisin / Ylä-Karjala 5.2. 2009
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#ylakarjala
Vaiettu todellisuus / Seura Nro 2/2007
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#seura
Laman ennustaja / Hervannan Sanomat 12.5. 2010 (Toimenpiteet Kreikan tilanteeseen)
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#lamanennustaja
Myrskyn merkit / Sunnuntaisuomalaisen yhteishaastattelu 27.2. 2011
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#myrskynmerkit
Omat kirjoitukset, esitelmät ja haastattelut finanssikriisin aikana:
Ennustus finanssikriisistä. Finanssikriisin ennustus kaksi vuotta ennen sen puhkeamista:
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/05/ennustus-nykyisesta-finanssikriisista.html
Miten lama tästä etenee?. Ennustus finanssikriisin etenemisestä 2009 alussa:
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/05/ennustus-nykyisen-laman-etenemisesta.html
Poliitikot pankinjohtajien armoilla. Kommentti finanssikriisistä 2010
http://ariojapelto.blogspot.com/2010/08/poliitikot-pankinjohtajien-armoilla.html
Vieläkin hoidetaan finanssikriisin oireita, ei syitä. Kommentti finanssikriisistä 201o:
http://ariojapelto.blogspot.com/2010/08/vielakin-hoidetaan-finanssikriisin.html
Raha on velkaa. kommentti pankkien toiminnasta (keväällä 2011).
http://ariojapelto.blogspot.com/2011/08/raha-on-velkaa.html
Pankinjohtajatko tämän päivän terroristeja? Esitelmä finanssikriisistä (2011):
http://ariojapelto.blogspot.com/2011/08/pankinjohtajatko-taman-paivan_14.html
Velkavyöry on voittamaton: Keskipohjanmaan haastattelu 15.2. 2012:
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.
htmlhttp://www.erkkiruuhinen.fi/ojapelto/docs/12-Keskipohjanmaa.pdf
Vain ihme voi pelastaa kriisiltä Kommentti pankkien tukemisesta 2011:
http://ariojapelto.blogspot.com/2011/08/toteutuuko-aanestajien-tahto.html
Loppua pankkituelle ei näy Keskisuomalaisen haastattelu 13.3. 2012
http://ariojapelto.blogspot.com/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html
Talousromahdusta ei voi enää estää. Esitelmä finanssikriisistä 2012
http://ariojapelto.blogspot.fi/2012/01/talousromahdusta-ei-voi-enaa-estaa.html
Haastattelu finanssikriisistä Radio Rockissa. / Heikelä / 9.2. 2012
http://www.radiorock.fi/podcast?vt=audio&vid=225272
Avoin kysymys finanssikriisistä taloustieteilijöille syksyllä 2012
http://ariojapelto.blogspot.fi/2012/10/avoin-kysymys-taloustieteilijoille-ja.html
Avoin kysymys taloustieteilijöille ja pankkiireille Verkkomedia 4.11. 2012
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5584
Keväällä 2013 ekonomisti Jaakko Kianderin kanssa käymäni sähköpostikeskustelu finananssikriisin ratkaisemisesta,
http://ariojapelto.blogspot.fi/2013/10/sahkopostikeskustelu-ekonomisti-jaakko.html
Miksi talous ei vain lähde kasvuun? Kansan ääni Nro 5/2013
http://ariojapelto.blogspot.fi/2013/12/miksi-talous-ei-vain-lahde-kasvuun.html
jMiksi talous ei vain lähde kasvuun? 16.1. 2014 Suomen Kuvalehti
EKP anastanut vallan poliitikoilta. Alkukesällä 2014: Kansan uutiset 29.5. 2014 /
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/3177343/ekp-anastanut-vallan-poliitikoilta
Kestävätkö pankit oikeat stressitestit? Kansan Uutiset 17.7. 2014
http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/11/kestavatko-pankit-oikeat-stressitestit.html
Onko EKP jo roskapankki? Loppuvuodesta 2014 / Kansan ääni 6 / 2014 19.
http://ariojapelto.blogspot.fi/2015/01/onko-ekp-jo-roskapankki.html
Onko Finanssiriisi jo ohi? / Kansan Uutiset / Verkkolehti 20.2. 2015 /
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/3329016/onko-finanssikriisi-jo-ohi
Pankkiunioni ei pelasta veronmaksajia / Verkkomedia 13.3. 2015
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=13386
Pankkiunioni ei pelasta veronmaksajia / Kansan Uutiset / 4.6. 2015
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/3383475/pankkiunioni-ei-pelasta-veronmaksajia
EKP anastanut vallan poliitikoilta. KU 18.11. 2014
http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/11/ekp-anastanut-vallan-poliitikoilta.html
EKP:n kolmannet lume-stressitestit Kansan Ääni 1/2015
http://ariojapelto.blogspot.fi/2015/07/ekpn-kolmannet-lume-stressitestit.html
Onko finanssiriisi jo ohi? KÄ 1/2015
http://ariojapelto.blogspot.fi/2015/07/onko-finanssikriisi-jo-ohi.html
Pankkiunioni ei pelasta veronmaksajia KU 4.6. 2015
http://ariojapelto.blogspot.fi/2015/07/pankkiunioni-ei-pelasta-veronmaksajia.html
EU lisännyt pankkien uhkapelimahdollisuuksia. 5.7. 2015
http://ariojapelto.blogspot.fi/2016/03/eu-lisannyt-pankkien.html
Pankit imevät kansalaiset kuiviin. 25.1. 2017
http://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/pankit-imevat-kansalaiset-kuiviin
Poliitikot eivät ymmärrä pankin järjestelmävikaa. KU 26.3. 2017
Pankinjohtajat ovat ”innovoineet” pankista aikapommin. KU 13.4. 2017
Onko pankkijärjestelmä vastuuton vai valheellinen? KU 27.5. 2018
Kuinka pitkään velkaantuminen voi jatkua pankkien romahtamatta? 14.1. 2019
Pankkijärjestelmä on syöpä joka tuhoaa terveen reaalitalouden. 23.4. 2020
https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/70-pankkijarjestelma-on-syopa-joka-tuhoaa-terveen-reaalitalouden