Politiikan syksy käynnistyy hiljalleen, kun puolueiden hallitus- ja eduskuntaryhmät kokoontuvat kesäkokouksiinsa eri puolille Suomea.

Ilmassa on selvät merkit siitä, että syksyn isoimpien poliittisten kysymysten joukkoon nousee esitys vanhuspalvelulaista. Vasemmistoliiton linja asiassa on ollut johdonmukainen. Olemme ajaneet lakia, joka turvaa vanhusten inhimillisen ja arvokkaan hoidon ihmiselämän viimeisinä vuosina. Vasemmistoliiton perusviesti on ollut, että laissa pitää säätää hoidon tasosta, laadun valvonnasta ja – mikä tärkeintä – henkilökunnan mitoituksesta. Tältä pohjalta puolue on tehnyt asiasta lakiesityksiä jo kahdella edellisellä eduskuntakaudella.

Vuosien väännön ja edellisten hallitusten suoranaisen hidastelun jälkeen, nyt on ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada laki läpi ja voimaan.

Suurin tappelu käydään siitä, tuleeko lakiin kirjaus henkilöstön minimimääristä. Vasemmistoliiton mielestä se on oleellinen osa toimivaa vanhuspalvelulakia. Erilaiset suositukset ovat jääneet tyhjäksi puheeksi eivätkä todellisuudessa johda hoivan tason kohenemiseen.

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksesta onkin kuulunut myönteisiä uutisia. Ryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoi, että vanhuspalvelulaki on puolueen ykkösasia syksyllä. Lisäksi eduskuntaryhmä päätyi yksimielisesti vaatimaan, että lakiin kirjataan henkilökunnan minimimitoitus. Se on hyvä linjaus ottaen huomioon, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on muutellut mielipidettään asiassa kuin tuuliviiri.

Nyt hallituksen koko vasemmistolla on yhteinen tavoite. Se antaa voimaa asian läpiviemiseen.

Samalla olisi katsottava, että mitoitus koskee myös vanhusten palveluasumista, kotipalveluita ja omaishoitoa. Sillä laitoksissa asuu vain kolme prosenttia niistä yli 75-vuotiaista, jotka tarvitsevat palveluita. Kyse on myös työllisyydestä, sillä hoivasektorille pitää näin palkata iso määrä uusia hoitajia.

Sitä vastoin pääministeripuolue kokoomus on pettämässä vanhuksia. Ikäihmisten äänet kyllä kelpaavat, mutta kun heidän puolestaan pitäisi toimia, sykkii oikeistolaisen sydämen inhimillinen lämpö mieluummin valtion velkatavoitteille.

Kokoomuksen mielestä rahaa ei ole ja lisäksi henkilöstömitoitus rajoittaisi kuntien vapautta palvelujen järjestämisestä. Tätä vapautta ovat huonokuntoiset vanhukset ympäri Suomea saaneet maistella jo vuosien ajan. Vanhusten epäinhimillisen kohtelun vapaus on vapaus, joka sietääkin lakkauttaa.

Jos vanhustenhoidossa kuntien liekanarua pidetään löysällä, on seurauksena ketun vapaus kanatarhassa. Tästä esimerkki on kotikaupunkini Vantaa, jossa suurten valtuustoryhmien äänin ajettiin läpi raju leikkausohjelma.

Sen seurauksena muun muassa kaupungin kaikki kahdeksan vanhusten palvelutaloa siirretään markkinoiden hoidettaviksi. Syyksi sanotaan kustannussäästöjä. Samalla vakuutetaan, ettei palvelujen taso tai henkilöstön määrä muutu. Kysymys kuuluukin, miten tällainen taikatemppu tehdään, jos päälle lätkäistään vielä yksityisen yrittäjän voitto.

Kuntavaalien kautta päätös on onneksi mahdollista vielä muuttaa.