Suomi alkaa hiljalleen toipua lähes koko yhteiskunnan pysäyttäneestä koronapandemiasta. Itse tautihuippu sivuutettiin THL:n mukaan jo huhtikuussa. Ylivoimainen osa tartunnan saaneista on parantunut eikä uusia kuolemantapauksia ole vähään aikaan tullut.
Tilanne on saatu kuriin. Voitto on jo melkein kotona.
Suomi on selvinnyt koronakeväästä maan hallituksen määrätietoisen toiminnan ansiosta. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) punavihreän kansanrintamahallituksen nuoret naisministerit ottivat tehtävänsä haltuun erittäin hyvin kriisitilanteessa, jossa Suomi ei ole ikinä ennen ollut. Samalla he niistivät lopullisesti epäilykset arvostelijoiltaan.
Mielipidemittaukset kertovat suomalaisten luottavan hallitukseen kriisin hoidossa. Jopa 69 prosenttia katsoo hallituksen onnistuneen vähintään melko hyvin kriisin hoidossa. Reilusti yli puolet kansasta kertoo suhtautumisensa hallitukseen muuttuneen aiempaa myönteisemmäksi pandemian aikana.
Tämä on näkynyt myös mielipidemittauksissa, joissa SDP on jo selkeästi syrjäyttänyt perussuomalaiset ykköspaikalta. Se on hyvä. Mutta miksi myötätuuli ei ole tarttunut Vasemmistoliittoon? Ovatko puolueen ministerit esiintyneet lähinnä vain viranomaisroolissaan ilman, että puolueen linja on päässyt esiin?
Sinällään nykyinen koronakriisi on osoittanut, että Vasemmistoliiton ministerien salkkuihin kuuluvat sosiaali- ja terveyssektori, päiväkodit ja koulut kuuluvat yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Ilman niitä ei yhteiskunta pysy pystyssä.
Kylmät väreet kulkevat selässä, kun ajattelee, että tilanne olisi hoidettu nykyisen oikeisto-opposition eväillä. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kritiikki hallitusta kohtaan herättää säälinsekaisia tunteita. Perussuomalaiset ovat vastustaneet turvapaikanhakijoiden pääsyä maataloustöihin – joissa heitä tarvittaisiin – ja lällätelleet vieraskieliselle koronatiedotukselle.
Kokoomuksen suuri periaatelinjaus kansakunnan noustessa jaloilleen historiallista koettelemuksista on, että viinaa pitää saada ravintolasta vielä kello 22.01.
* * *
Se miten Covid19 – virus leviää ihmisestä toiseen, ei silti ole poliittinen kysymys. Taudin luomalla epävarmuudella ja rajoitustoimenpiteillä on kuitenkin ollut raskaita taloudellisia seurauksia. Siksi politiikka on tullut takaisin kuvaan.
Maan hallitus on toistaiseksi keskittynyt syliin pudonneen kriisin torjumiseen, myös taloudellisesti. Pian siirrytään elvyttämiseen. Mutta jo sen takana häämöttävät julkisen talouden isot sopeutustoimet. Niitä voidaan tehdä kasvua ja työllisyyttä tukemalla, leikkaamalla ja veroja korottamalla. Miksi niitä ei voisi tehdä myös muuttamalla verotusta nykyistä oikeudenmukaisemmaksi niin, että isoja koronatukia nostanut pääoma kantaisi tulevaisuudessa suuremman osuuden yhteiskunnan toiminnan rahoittamisesta?
Kaikissa tapauksissa kyse on isoista poliittisista valinnoista, joista on luvassa vielä kova ja katkera kädenvääntö.
Toistaiseksi hallituksessa on aivan oikein vannottu elvytyksen nimiin. Samalla kuitenkin Suomen kunnissa on koronan jälkeen leviämässä todellinen palveluleikkausten pandemia. Sen seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Vaikka hallituksen kunnille suuntaama tukipaketti kohosi 1,4 miljardiin, se ei ole riittävä vapauttaakseen kunnat sopeutustoimista, joita suunnitellaan nyt joka puolella Suomea.
Lisäksi huoneessa on vielä ainakin kymmenen miljardin euron kokoinen elefantti: uusien monitoimihävittäjäpommittajien hankkiminen. Hallituksen hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen puolustusmenot nousevat hävittäjähankintojen seurauksena ensi vuonna yli puolella eli noin 1,5 miljardilla eurolla. Korotettu taso jatkuu vaalikauden loppuun saakka.
Todellako on niin, että kun koronakriisin jälkeen kaikki julkiset menot ovat pöydällä, on yksi asia, johon ei ole lupa lainkaan koskea? Mitä Vasemmistoliitto on tästä puolueena mieltä? Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on aivan oikein linjannut, että hävittäjien hintaa ja määrää on voitava tarkistaa alaspäin.
Samalla myös puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin olisi hyvä hiljalleen tuoda esiin oma kantansa. Aikooko puolue hyväksyä hallituksessa ja eduskunnassa yli 50 prosentin korotukset puolustusbudjettiin jo ensi vuonna?
Puolueesta on onneksi viestitty, että kaikkien menojen pitää olla pöydällä budjettiriihessä.
Ymmärrettävistä syistä Vasemmistoliitto on ollut pysähdyksissä koko kevään. Näin on ollut muissakin puolueissa. Hyvin pian on kuitenkin edessä paluu normaaliin. Puolue pitää herättää koomasta.
Siksi Vasemmistoliiton ylimmän elimen, puoluevaltuuston pitäisi kokoontua varsinaiseen kokoukseen linjaamaan puolueen politiikkaa koronan jälkeisessä Suomessa. Viikonlopun kuntavaaliseminaari ei nyt riitä. Myös sillä, miten puolue linjaa ja hoitaa suomalaisen yhteiskunnan suuret kysymykset koronakevään jälkeen, on merkitystä kuntavaalimenestykselle.
Ei saisi syntyä tunnelmaa, että johto hoitelee valtion asiat ja kenttäväki pannaan pystyttämään vaalitelttoja ja kiehauttamaan kultakatriinat puolueen pahvimukeihin.
Sekin on välttämätöntä työtä, mutta Vasemmistoliitto on ennen kaikkea poliittinen liike. Siksi myös kenttäväen pitäisi olla vahva poliittinen toimija.