Vantaalla Vasemmistoliiton uusi valtuustoryhmä päätti, että se ei lähde mukaan poliittisten ryhmien väliseen sopimukseen ensi valtuustokaudeksi.

Kyse oli demarien suurimpana puolueena tekemästä pohjasta, jossa rastin sai laittaa yhteen ruutuun: ota tai jätä. Mitään neuvotteluvaraa ei ollut eikä yhtään muutosesitystä voinut tehdä. Pilkunkaan paikka ei siis muuttunut, vaikka Vasemmistoliitto oli ainoa ryhmä, joka oli valmistautunut keskusteluihin omilla esityksillään.

Tämä ei ehkä ole paras mahdollinen alku ryhmien yhteistyölle, jos nyt yhteistyö ymmärretään niin, että kaikkien käsitykset huomioidaan ja yhteisistä tavoitteista neuvotellaan. Tai sitten neuvottelut on käyty jossain muualla – ilman Vasemmistoliittoa.

Perusongelma on, että sopimuksessa kaupungin verot, menot, investoinnit ja velan lyhentämisen tahti lyödään kiinni jo nyt neljäksi vuodeksi eteenpäin. Näiden puristuksessa ei palveluiden parantamiselle jäisi juurikaan tilaa.

Veroprosentin korotukseen ei Vantaalla ole syytä. Hölmöä on silti rajata tämä etukäteen kokonaan pois keinovalikoimasta.

On myös ongelmallista, jos kaupungin menojen kasvulle asetetaan etukäteen katto neljäksi vuodeksi. Menot saisivat kasvaa vain 1,5 prosenttia vuodessa vaikka aiempina vuosina väestön kasvun määrä ja tahti ovat aina tulleet yllätyksenä.

Menneellä valtuustokaudella menot kasvoivat 1,7 prosenttia vuodessa vaikka pohjalla oli ylikireäksi vedetty talous- ja velkaohjelma. Tätä leikkauslistaa Vasemmistoliitto vastusti, koska sillä pakkolaihdutettiin kaupungin palvelut osin laittomaan tilaan.

Kun kireä talouskuripolitiikka liitetään tavoitteeseen velan ripeästä poismaksamisesta, voi yhtälö olla kaupunkilaisten palveluiden kannalta vaarallinen.

Sopimuksessa sanotaan, että lakisääteiset palvelut kuitenkin hoidetaan vaikka se vaatisi lisää menoja. Se vielä puuttuisikin, että ei hoidettaisi. Menneellä valtuustokaudella lain rajoja tosin rikottiin toimeentulotuen myöntämisen ja lastensuojelun aikarajoissa – toisin sanoen kaikkein haavoittuvimpien ryhmien kohdalla.

Myös tässä on sudenkuoppa, joka teoriassa voi vesittää päivähoito-oikeuden rajoitusten purkamisen. Lain mukaan lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu esimerkiksi perheissä, joissa on työttömyyttä. Silloin kunnan pitää erikseen päättää, että se tarjoaa lakia parempia palveluita. Kumman mukaan nyt mennään?

Kuntavaalien tuloksena Vantaalle saatiin SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden punavihreä valtuustoenemmistö. Se pitäisi nyt ottaa käyttöön. Puolueiden valtakunnallinen yhteistyö on hyvä runko myös ensi eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle.

Sääli on, että demarit ja vihreät Vantaalla menivät suoralta kädeltä kuittaamaan valtuustosopimuksen. Kokoomuksen kanssa ei silti tarvitse mennä marjaan. Punavihreään yhteistyöhön päästään hyvin käsiksi, kun konkreettiset asiakysymykset tulevat eteen, viimeistään alkusyksystä.