Suomessa on kaikkiaan 24 pörssiyhtiötä, jotka jakavat tänä vuonna yhdellä kädellä omistajille osinkoja ja toisella kädellä työntekijöille potkuja – tai tarkemmin sanottuna käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut. Nykyisin niistä on valitettavasti tullut synonyymi työpaikkojen vähentämiselle.
Merkille pantavaa on, että näiden yhtiöiden joukossa on peräti viisi sellaista yhtiötä, joissa valtio on suurin tai toiseksi suurin yksittäinen omistaja. Yhtiöitä ovat Metso, Kemira, Rautaruukki, Stora Enso ja TeliaSonera. Viimeksi mainitussa suurin omistaja on tosin Ruotsin valtio. Samoin Kemirassa Suomen valtio on toiseksi suurin omistaja. Oheinen taulukko osoittaa sen, miten kyseisissä yhtiöissä menee valtion omistusosuus, tämän vuoden osingot ja yt-neuvottelut. Tiedot on julkaistu myös Kansan Uutisten verkkolehdessä ja tämän viikon Viikkolehdessä.
Metso
Valtion omistus 11,1 %
Osinkoja tänä vuonna 255 miljoonaa
Yt-neuvottelujen piirissä 630
Kemira
Valtion omistus 16,67 %
Osinkoja tänä vuonna 82 miljoonaa euroa
Yt-neuvottelujen piirissä / henkilöstön vähentämistarve maailmanlaajuisesti 600, joista Suomessa 250
Rautaruukki
Valtion omistus 39,67 %
Osinkoja tänä vuonna 69 miljoonaa euroa
Yt-neuvotteluiden piirissä tänä vuonna 3 800, vähennetty 80, lomautettu 100, ilmoitettu lisävähennystarve 250
Stora Enso
Suomen valtion omistusosuus 12,3 %, äänivalta 25,1 %
Osinkoja 236 miljoonaa euroa
Lomautuksia koskevien yt-neuvottelujen piirissä on ollut tänä vuonna 2000 työntekijää, joista on lomautettu 700. Väen pysyvää vähentämistä koskevien neuvotteluiden piirissä on ollut 340 henkeä. Heistä 70:lla työt ovat loppuneet.
TeliaSonera
Suomen valtion omistusosuus 13,7 %
Osinkoja tänä vuonna 1,4 miljardia euroa
Yt-neuvotteluiden piirissä 800, työpaikkoja ei tänä vuonna ole vähennetty
Tiedot ovat hämmentäviä. Näinkö kapitalistinen ahneus on tarttunut myös valtio-omistajaan? Eikö valtiolla pitäisi olla vastuu myös työllisyydestä ja aluepolitiikasta? Ei kai sen ainoa tehtävä voi olla vain odottaa, että osingot tupsahtavat tilille?
Yritysten osingonjakoa koskevassa Ylen haastattelussa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoi, että menettely osoittaa yrityksiltä ”tunneälyn puutetta”. Toisaalta se voidaan myös ymmärtää ”hätähuudoksi siltä osin, että osakkeenomistajat eivät luota yrityksen tulevaisuuteen, vaan mieluummin sitten rahastavat, ottamalla rahaa yrityksen kassasta omalla tilille”.
Ihmisen hätä voi saada monenlaisia muotoja.
Tätä varakkaiden kanssaihmistemme hätää ja ahdistusta on lääkitty käteisellä rahalla myös kokonaan yksityisesti omistetuissa yhtiöissä. Tästä osoituksena on se, miten suomenruotsalaisen raha- ja aatelissuku Ehrnroothien omistama Fiskars maksoi tänä vuonna ylimääräisiä osinkoja pääosin tunnetuista aatelissuvuista kuuluville henkilöomistajilleen. Kyse oli ainoasta pörssiyhtiöstä, joka on tänä vuonna jakanut ylimääräisiä osinkoja omistajille ja potkuja työntekijöille.
Yhtiössä käytiin aiemmin kaikkiaan 409 työntekijää koskevat yt-neuvottelut, jotka johtivat 68 työpaikan vähentämiseen. Sen jälkeen keittiö- ja puutarhakalusteita valmistava sekä muun muassa Iittalan lasitehtaan omistava yhtiö jakoi ylimääräiset 61,5 miljoonan euron osingot.
Yhtiön itsensä ilmoittamista luvuista käy ilmi, että aatelisväelle on Suomessa tullut pula pikkurahasta ja nähtävästi vähän isommastakin.
Edunsaajina ovat suomalaiseen raha-aateliin kuuluvat, virvoitusjuomayhtiö Hartwallin entiset omistajat Peter Hartwall (561 000 euroa) sekä Anna Therman (541 000) ja ralliautoilijanakin mainetta niittänyt Mattias Therman (266 000).
Lisäksi mukana on koko joukko ihan oikeita Helsingin ritarihuoneelle vaakunansa saaneita vapaaherrallisia ja aatelisia sukuja.
Suurimpia henkilöosingonsaajia ovat yhtiön hallituksessa istuva Alexander Ehrnrooth (osinkoa 1 219 000 euroa) sekä hänen sukulaisensa Jacob (1,22 miljoonaa), Albert (1,2 miljoonaa) ja Sofia (1,15 miljoonaa) Ehrnrooth .
Alexanderin johtama holding-yhtiö Virala kuittasi Fiskarsin suurimpana omistajana todellisen jättipotin, runsaat 7 miljoonaa euroa.
Näin toimi myös hallituksessa istuvan Paul Ehrnroothin johtama sijoitusyhtiö Turret oy, joka on Fiskarsin toiseksi suurin omistaja. Osinkopotiksi tuli 6,77 miljoonaa euroa.
Huonosti ei osingonjaossa käynyt myöskään suvun vanhimman Casimir Ehrnroothin siskolle Elsa Fromondille (1,2 miljoonaa).
Jonkun verran on mennyt myös Louise ja Anna Fromondille, 450 000 euroa kummallekin. Erityisesti Louise on suhteellisen nuorella iällä jo päässyt kiinni sukunsa rahasäiliöihin, sillä hän edustaa Fiskarsin hallituksessa vielä yhtä perheen sijoitusyhtiötä Holdixia, joka keräsi vajaan 6,2 miljoonaa euron osinkopotin.
Fiskarsin omistavat Ehrnroothit ovat toki muistaneet osingonjaossa pikkurahoilla myös muita aatelissukuja, vaikka osa niistä onkin arvoasteikossa korkeammalla.
Heitä ovat muun muassa myös Nokiaa runsaasti omistava Sophie Wrede (616 000 euroa) sekä Euroopan vanhimpiin kuuluvan aatelissuvun von Limburg Stirumin suomalaiset vesat Mariana (339 000), Annmari (229 000) sekä Lounais-Suomessa sijaitsevan Kosken kartanon nuori isäntä Fredrik von Limburg Stirum.
Aatelisia saksiyhtiön omistajissa ovat myös Gripenbergit Margareta (471 730) ja Gustaf (182 000) sekä Ingrid Gripenberg-Gahmberg (204 000).
Pientä viikkorahaa Fiskarsista on järjestynyt myös sittemmin lakkautetun Myllykosken paperitehtaan aatelisille omistajille Barbara (290 367) ja Eva Hisinger-Jägerskiöldille (259 000).
Joissain perheissä joulu voidaan järjestää useamman kerran vuodessa. Mulle osingot, sulle potkut.