Ammattiyhdistysliikkeessä on julistettu tämän viikon keskiviikolle vuorokauden mittainen työnseisaus. Protestin kärki suuntautuu hallituksen itsepäiseen yritykseen heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Juha Sipilän (kesk.) oikeistohallitus uskoo, että helpot potkut ovat perusta työlle ja yrittämiselle. Kenkä takalistoon ja Suomi kuntoon.

Itse asiaa ei muuta se, että hallitus kertoi tänään lievennyksistä esitykseen. Oleellista ei ole pakotetaanko työntekijät polvilleen vai suoraan kontalleen.

Irtisanomissuojan heikentämisessä onkin yhä vähemmän kyse työpaikoista ja enemmän siitä, että hallitus sipaisee nyt ay-liikettä nahkahanskalla poskelle. Hallitus on valinnut omituisen luokkataisteluasennon ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reaalimaailmassa ei ole perusteita sille, että irtisanomissuojan heikentäminen jotenkin parantaisi työllisyyttä. Siitä todistavat hallituksen oma taustamuistio
sekä kaksi selvitystä, joista toinen on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja toinen  Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) asiantuntijavoimin.

Hallituksen taustapaperissa sanotaan, että nettotyöllisyysvaikutus ”lienee lähellä nollaa”. PT:n paperissa todetaan muun muassa, että ”pysyvissä työsuhteissa olevien irtisanomisen helpottaminen näyttäisi useammin vähentävän kokonaistyöllisyyttä ja pysyvissä työsuhteissa olevien määrää”. ETLA:n selvityksessä taas arvioidaan, että työntekijöiden suojan murentaminen lisää kyllä rekrytointeja, mutta myös irtisanomisia.

* * *

Suomessa irtisanominen on jo nyt helppoa ja halpaa.

Se koskee erityisesti tuotannollis-taloudellisia syitä, jolloin yritys joutuu kannattavuussyistä vähentämään väkeä. Mutta se koskee myös työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Jokainen ymmärtää, että jos kovasti laiskottelee ja juopottelee, edessä on lopputili.

OECD:n mukaan henkilön ominaisuuksien perusteella tapahtuva irtisanominen on vaikeampaa 14 maassa, joihin kuuluvat muun muassa Ruotsi, Saksa, Italia, Ranska, Alankomaat ja Portugali. Tuotannollis-taloudellisten syiden nojalla irtisanomissuoja on Suomea heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa. Tiedot löytyvät hallituksen omista papereista.

Lisäksi koeaika uusissa työsuhteissa nousi kuuteen kuukauteen vuoden 2017 alusta. Sen aikana työsopimus voidaan katkaista ilman laissa olevia irtisanomis- tai purkamisperusteita. Hallituksenko mielestä edes puoli vuotta ei riitä osoittamaan sopiiko työntekijä hommiinsa?

Hallitus on perustellut hanketta tilanteilla, joissa työntekijät käyttäytyvät epäasiallisesti, horjuttavat työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta, vaikeuttavat työyhteisön toimintaa, vaarantavat muiden työsuhteita ja muuten yleisesti myrkyttävät ilmapiiriä. Taustaideologia ei ole kadonnut mihinkään, vaikka syitä ei luetellakaan uudessa esityksessä.

Mutta miten vain työntekijät olisivat syypäitä ongelmiin pienissä yrityksissä? Työnantajatko Suomessa eivät koskaan horjuta työpaikan luottamussuhteita tai myrkytä ilmapiiriä? Miten hallitus aikoo puuttua työnantajien epäasialliseen käytökseen?

Ay-liikkeen väitetään pelaavan poliittisella työnseisauksella SDP:n ja Vasemmistoliiton pussiin. Samalla ei kiinnitetä juuri huomiota siihen, miten keskusta ja kokoomus konttaavat yrittäjäjärjestöjen talutusnuorassa. Ne veisaavat täysin samasta laulukirjasta.

Suomen Yrittäjien kepulainen toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tahtoisi kieltää poliittiset lakot kokonaan. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz puolestaan haukkuu ay-liikkeen ja kysyy ”tietävätkö nämä ihmiset, että he elävät demokratiassa, jossa lainsäädäntövalta kuuluisi itse asiassa eduskunnalle?”

Mahtaako Zyskowicz itse muistaa, että demokratiaan kuuluu myös ammattiyhdistysliike, jolla on oikeus vahtia, ajaa ja puolustaa jäsentensä etuja?

Sipilän hallitukselle irtisanomissuojan heikentäminen on lähinnä vastakkainasettelua hakeva vaaliase, jolla se tahtoo osoittaa kovuutta yrittäjien asian ajamisessa. Pienemmän riesan tie kaikille olisi perua koko hanke.