Olen aina kummastellut poliitikkoja, jotka vasta vaalimainoksissa lupaavat korjata erilaiset yhteiskunnan ongelmat. Tälläkin kertaa kuntavaaleissa on ehdolla valtuutettuja, joilla on ollut ainakin neljä vuotta aikaa puuttua asioihin, joita he nyt vaativat korjattavaksi. Tästä on lukuisia esimerkkejä kotikaupungissani Vantaalla.

Demokratiassa kukaan ei saa tavoitteitaan yksin läpi, mutta aloitteellinen pitää olla. Se on valtuutetun velvollisuus.

Kristillisdemokraatit Vantaalla vaativat mainoksissaan omaishoitajien palkkion korottamista. Viimeisen neljän vuoden aikana he eivät silti ole tehneet yhtään valtuustoaloitetta omaishoitajien aseman parantamiseksi. Mikä takaa, että näin tapahtuisi seuraavankaan neljän vuoden aikana? Kannattaa varoa vasta vaalien alla herätyksen kokevia ehdokkaita.

Omaishoitajien asia on tärkeä. Siksi olen itse tehnyt tänä keväänä valtuustoaloitteen omaishoitajien ylimmän palkkioluokan palauttamiseksi Vantaalla. Se on ainoa suuresta kuudesta kaupungista, jossa vaativinta palkkiota ei makseta. Olen lisäksi ollut yksi alullepanijoista kansalaisaloitteessa , jossa esitetään omaishoidon palkkion verovapautta. Se olisi päättäjien kädenojennus tätä arvokasta, mutta aliarvostettua työtä tekeviä ihmisiä kohtaan.

Yhdenlainen (dis)informaatiovaikuttamisen väline vaaleissa on myös pokkana sanoa yhteisiä päätöksiä omiksi saavutuksiksi tai väittää toisten esityksiä omiksi. Tässä erityisen taitavia ovat vihreät. Rahapuolueena heillä on myös varaa informaatio-operaatioihin, esimerkiksi valtakunnan suurimman lehden liitteellä.

Entinen EU:n oikeusasiamies ja sosialidemokraattinen vaikuttaja Jacob Söderman kuvaili aikanaan suhdettaan uskontoon. Katsoessaan ilta-aurinkoa Turun saaristossa hän ei ollut varma, oliko se sosialidemokraattien kunnallisjärjestön aikaansaannos. Kun lukee sitä kaikkea, mitä Vantaan vihreät panevat omaan piikkiinsä, ei voi olla varma edes auringonlaskun alkuperästä.

He omivat kunnian pitkästä listasta asioita, jotka on pantu alulle virkamiesvalmistelussa, päätetty yhteistyössä tai jotka ovat suoraan muiden puolueiden yksiä.

Listalla on turha uuvuttaa lukijaa. Silti esimerkiksi kaupungin hiilineutraaliustavoitteet tai Vantaan ratikan suunnittelu ovat pyörineet virkamiesvalmistelussa vuosia ja ovat joko valtuuston yksimielisiä tai enemmistöllä syntyneitä päätöksiä. Myös päätös purkaa Sipilän porvarihallituksen rajoitukset päivähoito-oikeuteen oli Vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien keskeisiä tavoitteita, ei vihreiden oma keksintö.

Kaikkein erikoisinta on ollut se, miten vihreät ovat ottaneet omikseen esitykset, jotka allekirjoittanut on tehnyt. ”Vihreiksi saavutuksiksi” he kirjaavat asiat kuten ”torjutaan ikääntyneiden yksinäisyyttä” ja lisätään iltavastaanottoja terveysasemilla” sekä ”parannetaan lyhytterapian saatavuutta”.

Tein itse esitykset iltavastaanottojen laajentamisesta ja hankkeesta vanhusten yksinäisyyden lievittämiseksi jo joulukuussa 2017. Tämän vuoden maaliskuussa tein aloitteen terapiatakuusta Vantaalla.

Samoin vihreät omivat itselleen segregaation torjumisen, kaupunkikuvallisesti korkealaatuisen kaupungin rakentamisen ja jopa kaupungintalon pride-liputuksen. Ne eivät ole olleet vihreiden ideoita. Kyllä tässä vähän muutkin ovat niitä ajaneet.

Politiikassakin rehellisyys on hyve, vaikka sitä voi olla turha vaatia, kun vaalipäivään on enää vajaat kaksi viikkoa aikaa.