On kiireinen ilta Global Clinicillä. Tapaan noin 30-vuotiaan romanialaisen naisen, joka on tullut klinikalle puhumaan raskauden ehkäisystä. Nainen kertoo, että hänellä on kolme lasta ja muutama aikaisempi raskauden keskeytys eikä hän enää halua tulla raskaaksi. Hänellä ei ole taloudellista mahdollisuutta eikä henkisiä resursseja kasvattaa uutta lasta. Nainen on kuullut yhteisöltään hyviä kokemuksia ehkäisyimplantaatista ja toivoo samanlaista pitkäaikaista ehkäisyä itselleen. Kysyn, onko naisen mies paikalla ja haluaisiko hän miehen olevan läsnä, kun keskustelemme perheen lisääntymisestä ja ehkäisystä. Mies tulee vastaanottohuoneeseen ja myötäilee naisen toivetta. Yllättäen mies kuitenkin kysyy, onko Suomessa sallittua olla yhdynnässä alaikäisen kanssa. Mies kertoo, että hänellä on suhde 17-vuotiaan tytön kanssa. Keskustelemme asiasta. Kysyn naiselta, miten hän suhtautuu asiaan. Nainen ei kommentoi, kohottaa vain hartioitaan ja katsoo minuun tyhjä ilme kasvoillaan. Ajattelen eleen tarkoittavan, että nainen tietää suhteesta, mutta ei koe voivansa vaikuttaa asiaan. Keskustelemme ehkäisystä ja kysyn, käyttääkö mies kondomia rinnakkaissuhteessaan. Hän ei tiedä, mikä kondomi on. Mies arvelee sen olevan jokin juotava ehkäisymenetelmä, josta hän on joskus kuullut. Näytän molemmille kondomin ja käymme läpi sen käyttöä. Naiselle asetetaan vastaanotolla ehkäisyimplantaatti ja pariskunta poistuu klinikalta – tyytyväisenä?

Tämä on esimerkki monista kohtaamisista työskennellessäni vapaaehtoisena kätilönä Global Clinicillä, Helsingin paperittomien klinikalla. Tilanne on jäänyt erityisesti mieleeni, sillä se herätti paljon pohdintaa jälkikäteenkin.

Millainen on romaninaisen asema parisuhteessa, perheessä tai yhteisössä?
Millainen on naisen ja miehen välinen suhde ­– mitä tasa-arvo heille merkitsee?
Miten hyvin tämä väestöryhmä tuntee seksuaalisen riskikäyttäytymisen mahdolliset haitat?

Olisin halunnut auttaa tuota naista enemmän, mutta tiesin, että se olisi hyvin vaikeaa. On kulttuurisia tekijöitä ja eroavaisuuksia, joihin en pysty näissä olosuhteissa vaikuttamaan tai niitä muuttamaan. Olen joutunut kätilönä ja naisena hyväksymään asioita, joita en haluaisi hyväksyä. Ainoa, mitä voin tehdä, on olla tavoitettavissa, kuunnella ja auttaa mahdollisuuksieni mukaan.

Itä-Euroopan liikkuva väestö tulee pääosin Romaniasta ja Bulgariasta – maista, jotka kuuluvat EU:hun. Itä-Euroopan romanit eivät useinkaan kuulu oman maan sairasvakuutuksen piiriin eikä heillä näin ollen ole oikeutta eurooppalaiseen sairasvakuutuskorttiin, jonka turvin he olisivat oikeutettuja välttämättömään terveydenhoitoon toisessa EU-maassa. Kaikilla Suomessa oleskelevilla ihmisillä on lainsäädäntömme mukaan oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Jotkin kaupungit ovat lisäksi tehneet päätöksiä paperittomien (joiksi myös Itä-Euroopan romanit rinnastetaan) laajennetuista terveyspalveluista (STM 2020). Paperittomilla on laajin hoitoon pääsy tiettävästi tällä hetkellä Helsingissä, jossa heillä on oikeus välttämättömään hoitoon samaan hintaan kuin kuntalaisilla. Välttämättömään hoitoon lukeutuvat esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoito, samoin raskauden ehkäisypalvelut. Poikkeuksen muodostavat lapset ja raskaana olevat; heillä on oikeus kaikkiin samoihin terveyspalveluihin kuin muilla kuntalaisilla (Helsinki 2020). Laajennetusta oikeudesta huolimatta, Itä-Euroopan romanit hakeutuvat usein terveydellisissä asioissa Global Clinicille.

Kokemukseni mukaan Itä-Euroopan romaninaiset saavat ensimmäisen lapsensa varsin nuorena (17–25-vuotiaana), lapsia perheessä on usein 2–4 ja monella naisella saattaa olla takanaan useampi keskeytetty raskaus tai keskenmeno. Vuonna 2019 tekemäni tutkimus paperittomien naisten lisääntymisterveydestä ja äitiyshuollon palveluiden käytöstä vahvistaa tätä tietoa (Tasa 2019).

Monelle naiselle raskauden keskeyttäminen on jollakin tavalla tavallinen tapa hankkiutua eroon raskaudesta, sillä heillä ei ole kenties koskaan ollut käytössään ehkäisypalveluja. Onneksi Suomessa oleskelevista paperittomista naisista suurin osa hakeutuu Global Clinicille varsin pian raskausoireiden alettua ja positiivisen raskaustestin tehtyään. Haastavaksi tilanteen tekee se, että paperittomilla naisilla on vain harvoin varmaa tietoa edellisistä kuukautisistaan, jolloin raskauden keston ja raskauden keskeyttämisen mahdollisuuden arvioiminen on vaikeampaa. Suomessa paperittomilla naisilla tulee olla oikeus raskauden keskeytyksen hoitoon samalla tavalla kuin muilla kuntalaisilla. Global Cliniciltä lähetämme naiset raskauden keskeytyksen hoitoon julkisen terveydenhuollon puolelle.

Olen vuosien varrella huomannut, että monen paperittoman naisen tietämys omasta kehostaan, kuukautisista, ehkäisystä tai seksitaudeista on vähäinen. Naiset eivät välttämättä ole tienneet, mistä kuukautisveri tulee eivätkä jotkut ole koskaan nähneet kondomia. Monet (myös miehet) ajattelevat, että kondomia käyttävät vain prostituoidut eivätkä tämän vuoksi halua kyseistä ehkäisymenetelmää käyttää. Seksitautien ajatellaan koskevan muita, ei itseä ja etenkin HIV:tä pidetään pahana eikä siitä puhuta ääneen.

Ehkäisyimplantaatti on paperittomien naisten keskuudessa suosittu ehkäisymenetelmä. Se ei vaadi päivittäistä muistamista, se on huomaamaton ja pitkäkestoinen ehkäisymenetelmä. Olen huomannut, että naisilla on kuitenkin vahvoja uskomuksia ja epäluuloja ehkäisyimplantaatista ja huhut tämän ehkäisymenetelmän aiheuttamista haitallisista oireista liikkuvat yhteisössä vilkkaasti. Nainen on saattanut hakeutua Global Clinicille implantaatin aiheuttaman huonovointisuuden vuoksi, mutta pitkän keskustelun myötä paljastuukin lähisuhdeväkivaltaa ja sen aiheuttamaa stressiä ja ahdistuneisuutta. Nämä tilanteet vaativat Global Clinicin henkilökunnalta erityistä kärsivällisyyttä ja sensitiivistä otetta kohtaamiseen.

Lähisuhdeväkivaltatilanteita tulee Global Clinicillä vastaan, etenkin, jos niistä huomaa kysyä. Tutkimuksessani nousi esiin, että raskaana olevilta paperittomilta naisilta kysyttiin neuvolassa vain harvoin koetusta väkivallasta. Niistä naisista, joilta asiaa kysyttiin, 71 % oli kohdannut seksuaalista tai muuta väkivaltaa elämänsä aikana. (Tasa 2019.) Global Clinicillä kohtaamme toistuvasti tilanteita, joissa henkilö tulee vastaanotolle erilaisten somaattisten oireiden vuoksi, mutta taustalta selviääkin muita huolia, jotka ovat enemmänkin psyykkistä rasitusta aiheuttavia kuormitustekijöitä. On onni, että Global Clinicillä on psykologeja, jotka voivat tarjota asiakkaille keskustelutukea.

Itä-Euroopan romaniväestön seksuaaliterveydestä ei Suomessa ole juurikaan tietoa. Heikot elinolosuhteet, huono taloudellinen tilanne ja arjen epävarmuus voivat lisätä heidän riskiään heikompaan terveyteen. Yksipuolinen ravinto, huonot hygieeniset olosuhteet ja toistuvat raskauden keskeytykset ovat tekijöitä, jotka voivat heikentää seksuaaliterveyttä.

Terveysneuvonta ja oikean tiedon jakaminen korostuvat työskennellessäni Itä-Euroopan romaninaisten kanssa. On tärkeää viestiä asioista yksinkertaisesti selkokielellä. Monet naisista ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Asioista on hyvä kertoa esimerkein ja konkreettisesti näyttää, miltä esimerkiksi kierukka näyttää ja miten ja minne se asennetaan. Pidän Global Clinicillä muutamia kertoja vuodessa terveysneuvontatilaisuuksia naisille. Näissä tilaisuuksissa olemme keskustelleet ehkäisystä, seksitaudeista, kuukautiskierrosta ja yleisestä seksuaaliterveydestä. Hieno ja positiivinen asia on se, että kohtaamani naiset ovat alun ujouden jälkeen rohkaistuneet varsin avoimesti kertomaan kokemuksistaan ja ajatuksistaan erilaisista seksuaalisuuteen liittyvistä kokemuksistaan. Kokemukset ovat voineet liittyä kumppanin tyydyttämiseen ja seksikokemuksiin tai raskaisiin kokemuksiin lähisuhdeväkivallasta. Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen luominen ovat keskeisiä asioita, joita tulee korostaa työskennellessä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa.

Jokainen nainen, jonka olen kohdannut näiden vuosien varrella, elää raskasta ja epävarmaa elämää. Joidenkin elämää on värittänyt pettymyksen kokemukset parisuhteessa tai oman puolison menetys. Jotkut naiset ovat toisaalta olleet ikionnellisia saadessaan tietää olevansa raskaana ja että lapsi kasvaa ja voi hyvin kohdussa. Jokainen kohtaamani äiti on aina ollut onnellinen lapsistaan ja kaipaa heitä päivittäin, sillä usein lapset asuvat kaukana toisessa maassa. Jokaisessa kohtaamassani naisessa on valtavasti voimaa.

Kätilö, Janita Tasa
Vapaaehtoinen Global Clinicillä