[English here: https://blogit.kansanuutiset.fi/northern-exposure/some-points-on-the-election-for-vasemmisto-getting-the-message-across-on-foreign-candidates]
Joskus huhtikuussa jättäydyin pois Oulun kunnallisvaaleista, joissa olin aikonut olla ehdokkaana vasemmistoliiton riveissä. Perustelin päätökseni puolueelle monin eri syin, mutta tärkein syy oli se, että odotimme vauvaa suomalaisen kumppanini kanssa ja aioin huolehtia vauvasta täyspäiväisesti vauvan ensimmäisen elinvuoden ajan. Ilokseni voin kertoa, että vauvamme – terve 2,8 kilogramman painoinen poikalapsi – syntyi viikon etuajassa toukokuun puolessavälissä. Olen edelleen vakuuttunut siitä, että ehdokkuudesta luopuminen oli oikea päätös, vaikkakin samaan aikaan suomalais-englantilaisen poikani syntymä vahvisti haluani elää rauhallisemmassa, oikeudenmukaisemmassa ja monimuotoisemmassa maailmassa. Niinpä nyt kunnallisvaalien alla haluan tuoda esiin seuraavat huomiot, jotka voivat olla ehdokkaille hyödyksi.
Suomi on hieno maa, mutta muiden maiden tavoin sen hienoutta voidaan mitata ainoastaan muiden kulttuurien rinnalla.
Olen asunut kolmessa maassa: Britanniassa, Italiassa ja Suomessa (nyt kolmen vuoden ajan). Olen huomannut jokaisessa maassa, kuinka paikalliskulttuuri pääsee todella oikeuksiinsa, kun sen annetaan kukoistaa muiden kulttuurien rinnalla. Mikä olisikaan parempaa kuin (turkkilainen) kebab-annos jalkapallo- tai lätkämatsin jälkeen. Ajaisivatko fish and chips tai lohi uusilla perunoilla saman asian? Ei oikeastaan. Miksei? No, uskallan väittää, että maajoukkuetta kannustavat fanit nauttivat ulkomaalaisista oluista ja ruoasta niin paljon juuri siksi, että sillä hetkellä mikään ei uhkaa heidän kansallisidentiteettiään. Kansainvälistä jalkapalloa katsoessa tuontilager voi olla täydellinen lisuke isänmaallisuuden kylkeen, kun monet eri kulttuurit, joita näkyy stadionilla, kommentaattoritiimeissä ja baareissa roikkuvissa lipuissa, auttavat korostamaan tervettä kansallisylpeyttä. Eikö samalla logiikalla voisi myös väittää, että Suomen maahanmuuttajat ovat olennaisena osana tekemässä Suomesta suomalaisen? Ja tietysti suomalaiset tekevät saman ulkomailla eli ovat mukana luomassa kosmopoliittista monimuotoisuutta kaupungeissa, kuten Lontoo, Pariisi, Berliini ja New York, silti ollenkaan uhkaamatta kaupunkien omaa, erityistä identiteettiä. Tästä näkökulmasta katsottuna avoimuus vieraita kulttuureja kohtaan ei ole ristiriidassa suomalaisuuden kanssa, vaan ne kulkevat käsi kädessä. En ehdota, että vasemmistoliitto käyttäisi kiihkoisänmaallisuutta äänestäjien houkuttelemiseksi. Mutta älkää pelätkö mainita jalkapallon kaltaisia esimerkkejä tähdentääksenne kansainvälisen kanssakäymisen etuja.
Koko maailma ottaa mallia Suomesta; annetaan vasemmistoliiton ulkomaalaisjäsenten kertoa siihen syy
Suomi on toistuvasti huipulla tai sen tuntumassa, kun vuosittain vertaillaan eri maiden onnellisuutta, hyvinvointia, koulutusta, lehdistön vapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja monia muita asioita. Sosiaalidemokraattiset puolueet sekä demokraattiset sosialistipuolueet ympäri maailmaa mainitsevat erityisesti Suomen mallina paremmasta yhteiskunnasta. Tiedämme, että osa hehkutuksesta on liioiteltua. Vaikka ehkäpä juuri Suomeen asettunut ulkomaalainen tietää kaikkein parhaiten, kuinka hyvin (tai ei niin hyvin) suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueet toimivat. Tästä syystä vasemmistoliiton tulisi käyttää ulkomaalaistaustaisia ehdokkaitaan taitavasti. Tulette huomaamaan, että äänestäjät vaikuttuvat heidän tietämyksestään ja pelkokin maahanmuuttajia kohtaan voi laantua, kun ihmiset kuulevat, mitä sanottavaa ehdokkailla on uudesta kotimaastaan.
Ystävyyden ulkomaalaisiin täytyy alkaa puolueesta
Yhdysvalloissa Bernie Sandersin vaalikampanja ja Britanniassa Corbynin johtama työväenpuolue kehittivät yhteisöllisyyden parantamiseen tähtäävän järjestelyn, joka ei ole käynnissä vain vaalien aikaan vaan jatkuvasti. Siinä jalkaudutaan yhteisön kaikkiin osiin, puhutaan ihmisille ja kuunnellaan, mitä sanottavaa heillä on, sekä tarjotaan yhteisölle apua esimerkiksi asunto-olojen ja paikallisten palveluiden puolesta kampanjoimiseen. Olen sitä mieltä, että Suomen poliittisten puolueiden tulisi ottaa oppia tästä mallista ja tarjota apuaan heikommassa asemassa oleville yhteisöille ja näin näyttää, miten yhteisöllisyys auttaa luomaan parempaa yhteiskuntaa. Tähän liittyen uskon myös vahvasti, että vasemmistoliittolaisten tulee ottaa ulkomaalaiset paremmin huomioon oman puolueensa sisällä ja saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi paikallisella tasolla. Ei riitä, että puhutaan monimuotoisuudesta, jos puolueen ulkomaalaisiin tulokkaisiin ei solmita toverillisia suhteita. Joten jos puolueessasi on paikallisia ulkomaalaistaustaisia jäseniä, ehkä jopa ulkomaalaisia vaaliehdokkaita, kysy, miten voit auttaa heitä, ystävysty heidän kanssaan ja ota heidät osaksi yhteisöä.
Vaaleihin on kolme viikkoa. Vasemmistoliiton täytyy hyödyntää parhaita henkilöresurssejaan näyttääkseen äänestäjille, miksi ulkomaalaiset auttavat tekemään Suomesta vielä paremman.
Täällä Oulussa aion äänestää skotlantilaista Steve Williamsia. Steve on naimisissa suomalaisen kanssa ja on asunut täällä yli kymmenen vuotta. Hänen äänestysnumeronsa on 198.
Ja ehkäpä asetun ehdokkaaksi sitten vuonna 2025!