Eurooppalainen satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo on jo nyt osittain itsenäisenä järjestelmänä käytössä noin parinkymmenen satelliitin konstellaationa.

Vaikka järjestelmä olikin 11.-15.7.2019 epäkunnossa, toimii se nyt suurin piirtein vastaavalla tarkkuudella kuin USA:n puolustusministeriön GPS-järjestelmä. Tavoitteena EU:lla ja ESA:lla on saada kaiken kaikkiaan 30 satelliittia taivaalla vuoteen 2020 mennessä, joista kuusi olisi varasatelliitteja ja 24 muodostaisi pääkonstellaation.  Merkittävää Galileossa on se, että se on maailmanlaajuiseti ainoa siviilikäyttöön suunniteltu satelliittipaikannus-järjestelmä.

Suomen yläpuolella satelliitteja näkyy aika ajoin noin keskimäärin seitsemän, vaikka olisi suotavaa, että ainakin neljä satelliittia näkyisi koko ajan paikanlaskemiseksi. Suomen Anna-satelliittikin on jo taivaalla: ”EU:n neljä uutta satelliittia on todettu käyttökuntoisiksi. Yksi satelliiteista on nimetty suomalaisen Annan mukaan, joka voitti Suomen lasten Galileo-piirustuskilpailun. Satelliittien toimintakelpoisuuden varmistivat Suomen satelliittipaikannusasemat eli FinnRef-verkko. FinnRef-verkko aloitti neljän uuden Galileo-satelliitin havainnot 11.2.2019./Maanmittauslaitos”

Galileon palvelut on jaettu viiteen referenssipalveluun:
– OS:  avoin palvelu, ilmainen ja avoin kaikille
– PRS: luvanvarainen viranomaiskäyttöön tarkoitettu
– SAR: hätäpalvelu
– CS: kaupallinen palvelu
-SoL: määritellään tarjoamaan parempaa ja luotettavampaa palvelua. Integriteetin seuranta.

”FinnRef-verkko on Suomen valtakunnallinen pysyvien GNSS-tukiasemien verkko, jonka modernit asemat havaitsevat kaikkia Suomessa havaittavia paikannusjärjestelmiä (Galileo, GPS, GLONASS, Beidou) ja yhteensä yli 100 GNSS-satelliittia usealla eri taajuudella./ Maanmittauslaitos” ”– Metsähovin tutkimusasemalla oleva FinnRef-verkon GNSS-asema on havainnut uusia Galileo satelliitteja heti testisignaaleista alkaen.”

Koska Suomi EU:n ja ESA:n jäsenenä on jo voimakkaasti sidoksissa Galileo-järjestelmään, tulisi Suomen nyt EU:ta vuorostaan luotsaavana maana huolehtia paremmin siitä, että Galileon käyttö maassamme laajenisi pian ja huomattavasti, jotta emme olisi nykyisellä tavalla riippuvaisia Yhdysvaltain sotilaallisesti johdetusta GPS-järjestelmästä. Samalla Suomen EU-puheenjohtajuutta hoitavana maana tulee nyt syksyllä huolehtia siitä, että Galileo saa vuosien 2021 – 2027 budjettinsa ajoissa kuntoon! Tätä budjettia ei saa brexitinkään vaurioittaa, koska kyse on ainoasta maailmanlaajuisesta erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetusta sateliittipaikan-nusjärjestelmästä.