Vanha sanonta siitä, että ”kaikki puolueet ovat vaaleissa vasemmalla” pitää erityisesti paikkansa kuntavaalien osalta. Tämä selittyy osin sillä, että kuntapolitiikassa teemat liittyvät konkreettisiin lähelle ihmistä sijoittuviin asioihin ja kunnan tuottamiin julkisiin palveluihin. Samalla leimallisesti oikeistolaiset eduskunnassa toteutettavat teemat kuten militarismi eivät yksinkertaisesti ole osa kuntien roolia. On eri asia huutaa torilla ’Suomi takaisin’ eduskuntavaaleissa, kuin kuntavaaleissa. Vaaleilla on aina omat ominaiset piirteensä ja äänestäjillä eri vaaleihin omat mielleyhtymät sekä itselleen tärkeät painotuksensa.
Kun Kokoomus lanseerasi Helsingin Sanomissa valtakunnallisen #Kylmäsydän kampanjansa oli sisältö lähes täyttä höttöä sydämen anatomisesti virheellisestä paikasta ja kulinaristisesta näkemyksestä täytekakun muodosta kun taas poliittinen asiasisältö loisti poissaolollaan. On ymmärrettävästi vaikeaa yhdistää eduskunnassa puolueen esittämää kuntien rahoituksen leikkausta ja kuntatasolla vaatia muun muassa koulutukseen lisäresursseja. Kun politiikan asiasisältö tippuu vaalivankkureista jää jäljelle pelkästään mielikuvakamppailu – jossa oikeistolainen puhe minimalistisesta julkisesta toiminnasta ei samalla tavalla tuota ilon kiljahduksia äänestäjissä.
Myös muilla puolueilla tullee vaikeaa yhdistellä aiempaa toimintaansa ja toteutettua politiikkaa tuleviin kuntavaaliteemoihinsa. Helsingissä tämä näyttäytyy silminnähden piinallisena muiden hallituspuolueiden hyväksyessä konkreettisia leikkauksia nykyisiin kunnan toimintoihin. Räikein ero puheiden ja todellisuuden välillä löytynee koulutuksen saralla. Erityisen vaikeaa tämä tulee olemaan viime kuntavaalit valtakunnallisesti koulutusteemalla voittaneelle Vihreälle liitolle. Mielikuva heistä on yleensä äänestäjien mielessä eriytynyt huomattavasti puolueen todellisesta asemasta.
Maaperä on näistä syistä hedelmällinen vasemmistolaisille voimille paitsi pääkaupungissa myös muualla samankaltaisen tilanteen vallitessa. Onkin tärkeää myös omalta osaltaan muistaa tulevien vaalien liittyvän kunnissa tapahtuvaan, eikä osallistua yrityksiin viedä keskustelua muualle ja näin toteuttaa mahdollisesti muiden puolueiden puolelta toivottua karhunpalvelusta äänestäjille. Kuntavaalien ollessa paradoksaalisesti vaikuttavuudessaan lähimpänä äänestäjää, mutta päivänpolittiisessa televisioidussa poliittisessa keskustelussa kauimpana on mahdollisuus äänestäjän sumutukselle todellinen. Vasemmistolla on kaikki eväät lisätä kannatustaan valtakunnallisesti jos ja toivottavasti kun poliittinen keskustelu säilyy aidosti kuntatasolla.