Veikkaan, että MatkaKarjalan järkkäämä VALLANKUMOUSMATKA PIETARIIN 24.-27.lokakuuta 2013 oli oikeasti ensimmäinen aiheeseen liittyvä teemamatka (ainakin Joensuusta) sitten vuoden 1991- kun neuvostoimperiumi hajosi.

Jo oli aikakin! – siis kulkea vallankumousvuoden 1917 tärkeimmillä paikoilla ja esimerkiksi Leninin ja henkivartijansa Eino Rahjan jalanjäljillä pieni matka Suomen asemalta Liteinin sillan yli ja suoraan Spalernajaa kohti Smolnaa. ”Rähjän” veljekset…tai heidän isänsä Aapohan oli kotoisin Kalajoen Rahjan satamasta. ”Punaupseeri” Eino (1885-1936) oli veljeksistä kuuluisin – nuorempi veli Jukka (1887-1920) sai surmansa niin sanotun Kuusisen klubin verilöylyssä. Kuusinen itse pelastui kun oli tapansa mukaan myöhässä tilaisuudesta…

VALLANKUMOUSMATKA onnistui käsittääkseni melko lailla hyvin. Mukana oli pari tusinaa asiasta kiinnostunutta (=kohteliaisuuden, ”konspiraation” ja anonymiteetin nimissä en tässä mainitse nimiä…). Porukka oli hyvin erilaista ja eri-ikäistäkin – eikä puoluekirjoja kyselty. Ikinä en ole ollut muuten matkanjohtajana ryhmässä missä matkalaisista 100 % osallistuu kaikkeen ohjelmaan – ja aika moni sen yli (kirkkokäynti, baletti ja jääkiekko sekä Viipurin Lenin-museo jne). Laskimme leikkiä siitäkin, ettemme valitettavasti kyenneet uuteen vallankaappaukseen kun Pietarissa satoi sen verran vettä. Sää oli sellainen kuin lokakuussa usein: ”Taivaalla ei ole yhtään selvää pilveä”.

Meillä oli mainio opas – ja ammattilainen kuljettaja. Moskova-hotellin aamiaispöydästä löytää melkein mitä vain ja ainakin toista yhteistä ruokapaikkaamme, Da Vinci -ravintolaa voi suositella.

Sisäänajo Pietariin sujui ilman ruuhkia. Oli hyvä tuuri!
Kaikki museo- ja kiertoajelutkin toteutettiin ohjelman mukaan. Palatsiaukiolla, Marsin kentällä, Suomen aseman Lenin-patsaalla ja Aurora-laivalla pysähdyimme. Vallankumouksen kehto eli Smolna oli käyntikohteena huippu – sinne ei ihan aina turisteja edes lasketa ja kontrolli alaovella oli kuin lentokentällä. Smolnassahan Lenin työskenteli 124 päivää, lokakuusta 1917 maaliskuuhun 1918. Siellä myös Svinhufvud ja kumppanit saivat bolshevikkijohtajien allekirjoituksen Suomen itsenäisyysjulistukseen.

Myös Pietarin Poloiittisen historian museo ja Kirovin museo olivat ohjelmassa. Kirovin museon vieressä sijainnut varsinainen Kuusisen klubi on nykyisin yksityisasunto, joten sinne ei sisään laskettu… . Kuuluisasta Kirovin murhasta 1934 kuulimme myös uutta tulkintaa. Kyseessä ei ehkä sittenkään ollut Stalinin organisoima salamurha puolueen ”lemmikin” pään menoksi, vaan ihan yksittäinen terroriteko, jossa mustasukkaisuudella oli suuri osuus. Poliittisen historian museo /Ksheshinskaja-palatsi on nykyisin hyvin moderni museo, paljon elävää kuvaa ja
ammattilainen opastus. Olin siellä ensi kertaa sitten opiskeluaikojen. Palatsissa bolshevikit pitivät tukikohtaansa jo keväällä 1917 ja sieltä parvekkeelta Lenin julisti väkijoukolle kuuluisat ”Huhtikuun teesinsä”.

Viipurissa pysähdyimme pitkäksi aikaa tulomatkalla, kohteita oli paljon:
-Lenin-huoneisto-museo, joka on hieno nähtävyys, paljon valokuvia ja hyvä opastus
-Talikkalan markkinat eli tori (aivan museon vieressä)
-Karusel-supermarket
-Pyöreä torni ja päätori

Viipurin Lenin-museo on saanut merkittävää tukea Tampereen Lenin-museon työntekijöiltä: uusi valokuvanäyttely on katsomisen arvoinen. Museohan sijaitsee suomalaisten Lyyli ja Juho Latukan kotitalossa (osoite Ulitsa Rubezhnaja 15). Pariskunta piilotteli tuossa hyvin säilyneessä hirsitalossa Leniniä vuoden 1917 syksyllä…

ks. www.museum-lenin.vbgcity.ru

PS. Pienen yksityisvierailunkin teimme. Kävimme Pietarissa punaisten suomalaisten pakolaisten kommunalka-asunnossa (Malyi prospekt 7), jossa erään matkalaisen isoisä ja isoäiti olivat asuneet 1920-luvun alussa. Nykyasukkaiden vastaanotto oli kerrassaan venäläisystävällinen: kaviaaria, silavaa, piirakkaa ja juotavaa kannettiin pöytään pikavauhdilla!

Öisinajattelija