Kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula kävi Joensuussa ja puhui Kino Sihis-teatterissa järjestetyssä tilaisuudessa maanantaina 27.1. 2025 klo 16-17.30.
Paikalle tuli salintäyteinen, innokas ja nuorekas yleisö, noin 150 henkeä, jonka parissa Öisinajattelija tunsi itsensä ihan oikeasti “setämieheksi”. Silti tuntui hyvältä olla mukana tärkeässä ja kantaa ottavassa tilaisuudessa, innostavan jengin keskellä! Tuntui myös haikealta – ajatellen sitä, että Anna Kontula jättää knsanedustajan työn kun nykyinen kausi päättyy… Kansalaisaktivismia hän ei onneksi silti jätä!
Anna Kontula on harvinaisen selkeäkielinen puhuja, kansalaisvastarinnan näkyvä ääni, joka on kirjoittanut arviolta 15 yhteiskunnallista ja yhteiskuntaa ravisuttavaa teosta. Hän on väitellyt Tampereella tohtoriksi, osallistunut kunnallispoliittisiin ja valtakunnallisiin debatteihin ja käyttänyt jo neljännen kauden kansanedustajana aitoja “punavihreitä” puheenvuoroja niin kuritetun köyhän kansan kuin maahanmuuttajien puolesta, niin ympäristöpolitiikasta kuin Suomen Nato-myönteisestä ulkopolitiikasta – sekä tehnyt tietysti myös tärkeitä aloitteita moninaisista aiheista.
Muistan Annan monet räväkät puheenvuorot suunnilleen 25 vuoden takaa, jolloin tutustuimme “virtuaalisti”, nimittäin Esko Seppäsen (ex-kansanedustaja ja MEP) organisoimalla Vapaavas-keskustelulistalla. Muistan Annan paljon keskustelua ja kohua herättäneen väitöskirjan– ja odotan innolla seuraavaa tietoteosta, joka käsittelee anarkismia (!)
Joensuussa 27.1. Anna Kontulan aihe oli ”Ympäristökriisi ja demokratia”. Tilaisuuden järjesti Kohtuus vaarassa-liike ja vaihtoehtoista riehakasta musiikkia tarjoili Joensuun oma trubaduuri , muusikko-toimittaja-kirjailija eli monitoimimies Suonna Kononen.
Anna Kontula, joka on myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen, ei nähnyt enää paljon keinoja tai toivoa ympäristötuhon lopettamisessa. Alkaa olla liian myöhäistä, kun jäävuoret joka tapauksessa sulavat ja nostavat merenpintaa, eliölajit ja sademetsät katoavat hurjaa vauhtia ja kohta kevätkesäinen ja välillä sateinen ikisää koittaa kautta koko Suomen. Parlamentarismi on jo matkansa päässä,:“ohjattua demokratiaa”, “tekoälyä” ja ihmismieliä sumuttavat, median avulla hallitsevat historian roskiksesta nousseet yksinvaltiaat, vain egoaan ja kapitaaliaan kasvattavat raharikkaat ja oligarkit kautta maailman.
Yleisökeskustelussa (Martti Vaskonen, Ari Lehtinen, Tuuli Hakulinen jne) puututtiin mm. vesivoimaan, kaivosteollisuuteen ja lentoliikenteeseen: tuomion saivat meidänkin maamme kasvoja ja sen luontoa, ilmaa ja maaperää raiskaavat toiminnot. Niitä vastustetaan marginaalissa, mutta kysyä voi: milloin ja millä keinoin nousevat joukot? Miten saada julkisuutta ja näkyvyyttä kun esim. Kino Sihis-Anna Kontula-keskustelutilaisuuskin taidettiin vaieta kuoliaaksi paikallismediassa (=?). Toki siitä riemuittiin Kohtuus-liikkeen parissa ja varmasti punavihreän nuorekkaan yleisön taholla, mutta…
Rankkaa aikaa elämme, mutta aina pitää muistaa se vanhan kansan viisaus:
“Toivo on se mikä kuolee viimeiseksi”!
Vastarinta ja sen uudet muodot ovat enemmän kuin suotavia! Kiitos rohkaisevista (kin) mietteistä, Anna!
Öisinajattelija