Kas tässä,
ohessa alkuperäinen kannanottoni HS-asukasdemokratia-keskusteluun, josta PääkaupunginPravda julkaisi mielipidesivullaan (HS 13.1.) karkeasti karsitun / toimitetun version otsakkeella ”Vuokra-asujat eivät saa vaikuttaa”.
Siis tiedoksi ja toimeksi, asukasdemokratian perään kannattaa kysellä – ja sitä kehittää niin asukastasolla kuin myös valtuustoista käsin…
Öisinajattelija
——————————————————————————-
ASUKASDEMOKRATIA EI KOSKE VUOKRA-ASUJIA JOENSUUSSA
Salla Korpela (HS Mielipide 11.1.) kirjoittaa täyttä asiaa siitä miten asukasdemokratiaa ja yhteisöllisyyttä voitaisiin rakentaa ja parantaa kerrostaloissa, myös vuokra-asukkaiden osalta. Voin kokemuksesta todeta, että asukasdemokratia ei näytä tosipaikan tullen koskevan vuokra-asukkaita, ei ainakaan Joensuun Penttilässä. Ehkä yhteisöllisyys on todellakin ”hyvinvoivan keskiluokan tapa järjestää omat asiansa”, nimenomaan omistusasunnoissa, kuten Korpela epäileekin.
Lyhyesti omat kokemukseni. Olin keskimääräistä aktiivisemman vuokratalojen asukastoimikunnan puheenjohtaja monen vuoden ajan. Puuhastelimme 3-4 vuoden aikana talojemme kellareihin mm. nuorten kerhotilat, vaatimattoman kuntosalin ja askarteluhuoneen. Eläkeläiskerholla oli jo ”perintönä” oma upea kokoontumistilansa. Samoin – ja edelleen vapaaehtoistyönä – järjestimme lukuisia piha-, varasto- ja siivoustalkoita, huolsimme kukkaistutuksia, paneloimme yhteisten saunatilojen pukuhuoneet ja pidimme piha-ja joulujuhlia, joihin osallistui parhaimmillaan 30-40 henkeä. Väittäisin, että myös erilainen häiriökäyttäytyminen väheni. Ehkä se ns. yhteisöllisyyskin hieman lisääntyi, asukkaat tunsivat toisensa entistä paremmin. Naapuriapuakin esiintyi. Puutteita ja korjattavaa toiminnassamme oli varmasti vaikka kuinka paljon eikä se kaikkia miellyttänyt, mutta yhdessä tekeminen yhdisti. Saimme noina vuosina tukea myös talojen silloiselta isännöitsijältä muutamiin hankkeisiimme. Myös paikallislehti huomioi myönteisesti asukastoimintamme.
Mutta kuinkas sitten kävikään kun taloissa alkoi syksyllä 2009 huoneistojen perus-ja putkiremontti? Ainakin puolitoista vuotta kestävä peruskorjaus ja sen suunnittelu toteutetaan 2009-2011 asukkaita ja asukastoimikuntaa kokonaan kuulematta – neuvottelematta asukkaiden esityksistä ja ideoista. Omistajan taholta valmis ja hyväksytty peruskorjaussuunnitelma tuotiin asukkaiden tietoon vasta kuukautta ennen korjaustöiden alkua, vaikka muuta oli luvattu. Asukkaita ei todellisuudessa haluttu edes kuulla, vaikka juuri talojen peruskorjaus – esimerkiksi yhteisten tilojen suunnittelu – olisi ollut vuosikausiin keskeisin asia, minkä toteuttamisessa vuokralaiset olisivat sekä halunneet olla mukana että voineet vaikuttaa tulevaan asumisviihtyvyyteensä. Kaiken kukkuraksi, peruskorjauksen yhteydessä kaikki muut yhteiskäytössä olevat harrastustilat nyt menetetään, vain eläkeläiskerho on luvattu säilyttää!
”Laki yhteishallinnasta vuokrataloissa” on todella niin kuin se luetaan – eikä se tosipaikan tullen koske vuokralaisia, jotka ovat omistajan näkökulmasta usein vain toisen luokan kansalaisia. Muistutan kuitenkin, että asukastoimikunnan oikeuksiin ja tehtäviin vuokrataloissakin sisältyvät lain mukaan mm. seuraavat seikat:
– asukastoimikunta voi tehdä esityksiä ja neuvotella vuosittain talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä ,
– osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan korjaussuunnitelmista,
– osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan rahoitussuunnitelmista,
– valvoa asukkaiden lukuun…hoito-,huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamista.
Toivon mukaan lakia luetaan toisin muualla Suomessa kuin Joensuun vuokrataloissa. Minä tein omat johtopäätökseni asukastoiminnasta, jonka rooli vuokratalojen peruskorjauksen suunnittelussa – ja vaikkapa yhteisöllisyyden kannalta – arvioitiin omistajan eli Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön näkökulmasta nollaksi.
Pentti Stranius
Aarnela-Talojen asukastoimikunnan ex-puheenjohtaja
Joensuu, Penttilä