Haluatko tietää miten keskiluokkainen rahahuolia vailla oleva suomalainen voi kuluttaa kestävästi, laatutietoisesti ja ympäristöystävällisesti? Aika moni on ilmeisesti halunnut, sillä mielipide- ja/tai tietokirja Kaikki kuluttamisesta on ollut lainaus- ja myyntitilastojen kärkikymmenikössä ainakin elokuussa 2021. Teos kertoo asiasta kepeään tyyliin ja keskiluokkaista (=lue varakasta) kuluttajaa välillä imarrellen ja aina kaikenlaisen “laatu”kuluttamisen ymmärtäen. Mikäpä siinä – onhan kuluttaminen monen kansalaisen elämänsisältö, melkein uskonto (?).

Thuren, Julia. Kaikki kuluttamisesta. Gummerus 2021. 246 s.

Julia Thuren (s. 1987) on suosittu bloggari, joka mainostaa laadukasta kuluttamista ja perustelee mielipiteensä asiallisen sujuvasti. Hän on kirjoittanut mm. kirjat Kaikki rahasta ja Kaikki kuluttamisesta.

 

Kulutususkonnon opetuslapset

Kaikki kuluttamisesta – kirjaansa varten tekjä on haastatellut ison joukon kulutusyhteiskunnan asiantuntijoita: professoreita, psykologeja, sosiologeja, kirjailijoita, toimittajia ja markkinamiehiä. Monet ovat niin sanotusti mediasta tuttuja, nuorekkaita keskustelijoita, muodikkaita kannanottoja laukovia sananiekkoja. Heitä Julia Thuren lainailee paljon – pyöritellen siinä sivussa myös “seuraajiensa” postauksia omien käsitystensä inspiraatioksi tai tueksi. Laatu, luonto, ympäristö ovat avainsanoja. Jopa niukkuus, sijoittaminen ja säästäminen mainitaan tuon tuosta. Tekijä on jollakin listalla valittu “vuoden sijoittajaksikin”. Kevyt itseironia alussa miellyttää, lopulta hieman häiritsee ja aiheuttaa myötähäpeää; aivan kuin julkisuutta saanut menestysbloggari haluaisi vähän väliä osoittaa kuinka tavallinen kuluttaja ja nuori äiti hän lopulta onkaan.

Kaikki kuluttamisesta kertoo suht kattavasti siitä, mitä erilainen kulttaminen on. Se sisältää mielenkiintoisia, mutta usein vain pintapuolisia detaljeja ja havaintoja kulutusyhteiskunnan historiasta, kulutususkonnosta, maniasta, riippuvuudesta, ihmisen aidoista tarpeista ja mainonnan merkityksestä turhakkeiden tuotannon kohdalla. Se mikä kirjassa pistää silmään, on tekijän loputon suvaitsevaisuus ja ymmärtäminen, oman selkeän position puute, täydellinen markkinayhteiskunnan köyhän ja osattoman uhrin sivuuttaminen. Se on varmaankin ymmärrettävää kun joutuu työkseen mainostamaan ja markkinoimaan vaihtuvia muotituotteita ja kaikenlaista tarpeetonta roskaa (?).

On kuitenkin valitettavaa, että Kaikki kuluttamisesta ei sisältönsä puolesta vastaa kirjan nimeä: yhteiskunnallinen analyysi (läpikapitalistisesta) markkinataloudesta puuttuu eikä “kulutususkon” juuria pohdiskella paljonkaan filosofisesti tai jatkuvan “talouskasvun” tai luokkayhteiskunnan näkökulmasta. Muodikas ympäristönäkemys toki saa paljon huomiota.

Harva meistä on rautaa…ja harva sahaa sitä kulutusyhteiskunnan oksaa, jolla istuu, astuu isäntänsä liikavarpaille – siis sen, joka nykyistä mainonnan ja markkinoinnin “ympäristöystävällistä” anekauppaa oikeasti pyörittää ja hyvää tarkoittavan bloggarin viulut maksaa.

 

Mitä kaikkea kulttaminen on?

Mutta, jotta toisenlainen, nuoremman(kin) sukupolven näkökulma Julia Thurenin kirjasta tulisi mainituksi, siteeraan lenkkipoluilla ja pyöräillessä kirjoja kuuntelevan vanhimman poikani , Leo Straniuksen sähköpostiviestiä:

Olen kuunnellut Julia Thurenin kirjan. Mielestäni se on oikein hyvä.

Kuluttaminen ei ole vain tavaroiden ostamista tai rahan käyttämistä. Se on myös ajankäyttöä. Kun selaat esimerkiksi uutisia tai sosiaalisen median virtaa, kulutat aikaa. Kuluttamatta jättäminen lisää vapautta.Sijoittamalla taas vastuullisesti voi siirtää rahaa kätevästi pois ylikulutuksesta. Toisaalta. Jos on varaa sijoittaa, on varaa hyväntekeväisyyteen. Parasta pitkän tähtäimen vastuullista sijoittamista ja kuluttamista on lahjoittaa rahaa ilmasto- tai biodiversiteettityötä, eläinoikeus tai ihmisoikeustyötä tekeville tahoille.

Kirjasta poimittu mahtava ajatus:

Ota iso laina ja lahjoita kaikki se raha hyväntekeväisyyteen. Näin tulet varmistaneeksi, että teet seuraavat vuodet merkityksellistä työtä maksaessasi lainaa takaisin”.

Öisinajattelija