Joensuussa on muistettu rasismin, sodan ja fasismin uhreja parinkymmenen vuoden ajan , ns. Kristalliyön muistokulkueen muodossa. Tänä vuonna kulkue oli kynttilälyhtyineen jopa tavallista näyttävämpi: mukana oli suuri joukko nuoria ja ulkomaalaisia. Laskin osallistujien määräksi marraskuun viimaisessa säässä reilut 70. Se on paljon pikkukaupungissa!

Joensuun kulkueen puheenvuoroissa vaadittiin:

Haluamme syrjinnästä vapaan kaupungin, jossa yhdenvertaisuuden puolesta tehdään konkreettisia tekoja! Vetoomus on Öisinajattelijan mielestä peräti tarpeellinen Pohjois-Karjalassa, missä on usein viime vuosina unohdettu esim kaavoituspolitiikassa, rakentamisessa ja luonnon / puistojen tuhoamisessa tavallisen kansalaisen etu, erilaiset adressit ja mielipiteet. Joensuussa on hyvä myös muistaa kaupungin saama aiheellinen “skinicity”-maine vajaat 30 vuotta sitten, jolloin Joensuun kaduilla ja torilla pahoinpideltiin “vääränvärisiä” maahanmuuttajia – ja jolloin esim ryssittely venäjänkielisiä kohtaan oli jokapäiväistä!

Mielenosoituskulkuetta seuraamaan 9.11. oli kutsuttu myös median edustajia. En tiedä oliko heitä joukossa, mutta poliisi toki tarkkaili tiiviisti rauhallista kulkuetta. Maakunnan päälehti Karjalainen ei maininnut tänä aamuna halaistua sanaa koko tapahtumasta, jonka järjestäjiin kuului iso joukko:

Joensuun Rauhanryhmä, Monikulttuurisuusyhdistys JoMoni, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Joensuun Demarinuoret, Joensuun Seudun Vihreät Nuoret ja Opiskelijat, Joensuun Seudun Vasemmistonuoret.

——————————–

Kristalliyön taustasta

Saksan historiaan erikoistunut tutkija Jouko Jokisalo kirjoittaa Kristalliyöstä viestissään mm.seuraavaa:

“Weimarin tasavallan presidentti Paul Hindenburgin nimitettyä Hitlerin valtakunnankansleriksi tammikuun lopulla vuonna 1933 antisemitismi nousi valtion doktriinin asemaan. Natsijohdon vainotoimenpiteiden ensimmäiset iskut kohdistuvat Saksan kommunistisista puoluetta, työväenliik­keen aktivisteja ja johdonmukaisia antifasisteja vastaan helmi – ja maaliskuussa 1933. Vasemmistolaisen työväenliikkeen julkisen toiminnan kieltäminen, demokraattien ja kaikkien johdonmukaisten antifasistien vainoaminen muodostivat edellytykset tulevalle ”juutalaiskysymyksen loppuratkaisulle”….

Saksassa juutalaisvainojen laadullinen muutos rauhan aikana tapahtui 9.11.1938 eli ns. ’Kristalliyö’-pogromin yhteydessä. Tuolloin SS, SA ja Gestapo systemaattisesti sytyttivät synagogia palamaan ympäri Saksaan, pahoinpitelivät juutalaisia ja kuljettivat noin 30 000 juutalaista valmiiksi laadittujen listojen perusteella keskitysleireihin. Avoin terrori Saksan kansan silmien edessä ei ollut mikään sattuma tai villiksi tulleiden antisemiittien raivokasta riehuntaa, vaan sen taustalla oli useita täysin rationaalisesti asetettuja tavoitteita… Natsijohdon keskeisenä tavoitteena oli pogromin ja sitä seuranneen propagandan avulla antaa selvä signaali siirtymisestä väkivallan ja sodan tielle.” (Jouko Jokisalo)

Öisinajattelija