Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön (1918-70) lakkauttamisesta on kulunut 40 vuotta. Ministeriö (jonka nimestä tuli kansan keskuudessa hauska väännös, ks otsikkoa) jaettiin vuonna 1970 kahtia – liikenneministeriöön ja työministeriöön. Se pitäisi nyttemmin perustaa uudelleen. Tuntuu nimittäin siltä, että ”kulkulaitoksissa” on ollut niin paljon mätää tämänkin talven aikana, että ”yleisille töille” ja lisätyövoimalle olisi huutava tarve. Puhumattakaan siitä, että vapaita kulkumiehiä ja –naisia vaeltelee maassamme jo reilut 250 000. Öisinajattelija liittyy kulkumiesten joukkoon vapun jälkeen, määräaikaisen työsuhteen päättyessä…
Huonoimmat työministerit?
Huomasin, että jollakin keskustelulistalla äänestettiin huonoimmasta suomalaisesta työministeristä. Esillä olivat ainakin kommunisti Arvo Aalto ja juuri edesmennyt perussuomalainen Urpo Leppänen. Kaipa sinne kuuluisivat kokoomuksen turhin julkkis Ilkka Kanerva ja vihreät Tarja Cronberg & Anni Sinnemäkikin?
Mutta mitä työministeri voi nykyisen kaltaisen markkinatalouden maassa / globaalissa maailmanpulassa tehdä? Ei paljon mitään. Ellei niitä yleisiä työllistämistöitä tarkoituksella ja lakisääteisesti organisoida. Tekemätöntä työtä riittää tietokoneyhteiskunnassakin, jos vain maksaja löydettäisiin. Tahtovat paeta muille maille – isommat veronmaksajat, pääomat ja perusduunit.
Sinänsä kapitalistinen markkinatalous on itsesuojelussaan ovela kun se poliittisen järjestelmän puitteissa pistää usein ärhäkän pienpuolueen tai muuten radikaalin liikkeen edustajan hallituksensa työministeriksi. Erityisesti kriisiaikoina. Näin kannatus leikataan takuuvarmasti! Arvo Aalto 1979-80-luvun vaihteessa ja Urpo Leppänen 1980-luvun puolessa välissä ovat tästä esimerkkejä. Leppänen pistettiin sanoistaan vastuuseen kun SMP / perussuomalaiset lupasivat poistaa työttömyyden muutamassa kuukaudessa. Se ei ihan onnistunut, mutta sanottava on, että Leppänen teki töitä hartiavoimin – ja esimerkiksi kuuluisa Lex-Leppänen velvoitti kunnat työllistämään nuoret sataprosenttisesti. Työllistämisvelvoite taisi koskea muitakin pitempiaikaisia kulkumiehiä kilometritehtaalla. Moni siitä hyötyi, kunnes kokoomus työministeri Ilkka Kanervan johdolla alkoi 1990-luvun alussa romuttaa tätäkin järjestelmää…Kanerva kuuluu absoluuttisesti huonoimpien työministerien joukkoon… ellei peräti kaikkien aikojen surkeimpien ministerien kastiin, Suomen ”natottamisen” uranuurtajanakin!
Anni Sinnemäki jäänee työministerinä historiaan hallitukseen hyvin integroituneena hiljaisena takapenkkiläisenä. Kun vihreät vielä mitä suurimmalla todennäköisyydellä istuvat ydinvoiman rakentamista kannattavan porukan äänettöminä takuunaisina vallan kahvassa jatkossakin, puolueen radikaalisuus ja perusajatus on täydellisesti hukattu! Luulisi sen näkyvän kannatuksessakin?
Ulkomaalaiset työelämässä
”Työperäinen maahanmuutto” on päivän sana ja joidenkin mielestä kaikki meidät autuaaksi tekevää ”oikeata ulkomaalaispolitiikkaa”. Vastustan sitä jyrkästi. Ihmisillä on mielestäni vähintäänkin yhtä suuri oikeus liikkua kuin pääomillakin eikä mikään inhimillinen ulkomaalaispolitiikka voi perustua pelkästään ”työperäisyyteen” – vaikkapa pakolaisten, sotien ja luonnonkatastrofien uhrien kohdalla. Sitä paitsi, olisi aika myöntää, että kaikenmaailman kulkumiehet ja naiset haluavat pääsääntöisesti tehdä osaamaansa työtä elääkseen!
Suomen Pravda liputtaa silti vahvasti juuri ”työperäisen maahanmuuton” puolesta ainoana oikeana vaihtoehtona. Kansainvälisen pörssiyhtiön Suomessa vaikuttava toimitusjohtaja Keith Silverang on esimerkiksi näkyvästi nostettu lehden (HS, 29.3. – ”Osaajat on hankittava Suomeen”) kokosivun jutussa esille. Hän haastaa riskinottoon maahanmuutossa ja toivoo tänne ”…osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia”.
Paradoksaalisesti, tuon samaisen Suomen Pravdan jutun kaavioista käy ilmi, että Suomessa vuonna 2009 työluvan saaneet ulkomaalaiset edustavat seuraavia ammatteja (suuruusjärjestyksessä): siivoojat, kokit & keittäjät, puutarhatyöntekijät, kuljettajat, putkityöntekijät, maataloustyöntekijät, hitsaajat, liikeyritysten johtajat, levysepät, keittiötyöntekijät, talonrakentajat, raudoittajat & betonityöntekijät, postinkantajat & lajittelijat, muurarit, lastenhoitajat, sähköasentajat jne jne. Aivan ilmeisesti Keith Silverangin ja lehden mielestä nuo ammattiryhmät eivät pääsääntöisesti edusta ”draivia” (?) eivätkä esimerkiksi siivoojat, hoitajat, keittäjät ja bussinkuljettajat ole siten riittävän tasokkaita maahanmuuttajia (?). Silti ammattiluettelo osoittaa päivänselvästi ulkomaalaisten toimivan monilla keskeisillä avainaloilla, joilla palkat ovat usein keskitason alapuolella ja työsuhteet pelkkiä pätkiä. Suomalaisia näille aloille ei aina hakeudu juuri palkkatason vuoksi.
Ja lopuksi: olkaamme iloisia, että ulkomaalaiset tuovat monenlaista ”draivia” yhteiskuntaan ja pyörittävät isommissa kaupungeissa keskeisiäkin toimintoja. Samanlaisen panoksensa ovat myös suomalaiset maastamuuttajat antaneet, esimerkiksi Amerikassa ja Ruotsissa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön uudelleenperustamista – tai uusia yt-neuvotteluja – odotellessa jokainen siivooja, hoitaja, keittäjä ja bussinkuljettaja olkoon äärimmäisen tervetullut. Kuten henkensä hädässä pakeneva sodan tai vainon uhrikin. Tulkoon maasta mistä tahansa.
Joensuun virallinen Öisinajattelija