Lopunaika lähenee ja pallomme tuhoutuminen jatkuu, monessa mielessä. Syyllinen on helppo löytää: syyllisiä olemme me, jatkuvasti tyhmenevä, sotiva ja yli varojemme kohtuuttomasti elävä, tekoäly-algoritmien ja superrikkaiden oligarkki-egojen ja itsevaltiaiden johtama ihmiskunta!
Ansaitsemme juuri ne johtajat jotka meillä jo on: trumpit, stubbit ja putinit. Mitään älyn väläyksiä, saati rauhan aloitteita heiltä en ole kuullut, ympäristöpolitiikkakin unohtunut. Ai niin, Trump ei ole vielä ehtinyt aloittaa yhtään sotaa, mutta tukee Israelin sotapolitiikka, Stubb on nyt hiljaa kuin kusi sukassa, koska pitää olla pienen Nato-maan johtajana mielin kielin suhteessa Trumppiin. Putin sotii edelleen, mutta luultavasti hiljenee kunhan Trump asettaa Venäjälle sopivat ehdot ja suitset… Kiina hymyilee ja lymyilee sivusta, tuleva maailmanvalta, jonka kieltä nohevat lapset ja oligarkkien lastenlapset opiskelevat jo kilvan!
Mutta vielä viikonvaihteessa ehti periferiassa eli Joensuussakin nauttia taidokkaasta ja jopa viihteellisestä kulttuuriannista. Eityisesti musiikista ja elokuvasta. Kerron mieluusti alkaneen helmikuun helmistä: oopperalaulaja Maria Callasin viimeisistä päivistä Kino Tapiossa tai pohjoiskarjalaisen Lopunajan viihdeorkesterin monipuolisesta soundista ja sanoituksista kirjastossa sekä Joensuun ev.lut. kirkossa esitetystä mykkäelokuvasta, Tohtori Caligarin kabinetti.
Maria
Pablo Larraínin ohjaamassa Maria-elokuvassa kohtaamme yksinäisen, lääkkeitä ja viiniä nappailevan oopperadiivan elämänsä ehtoopuolella. Aika tavallinen tarina, joka kerrotaan hyvin yksilökeskeisesti. Angelina Jolie, jolle on langennut tavallista syvällisempi Maria Callas-rooli, nähdään loistokkaan, mutta traagisen elämän eläneenä oopperalaulajana, joka tekee onnetonta paluuta. Ääni ei enää kanna, mutta kulissit ovat komeat ja elokuva turhankin spektaakkelimainen, mutta niin taisi olla Callasin “ikoninen” elämäkin. Eikä tuo kuuluisuuden usein tuottama yksinäisyys liene vierasta Angelina Joliellekaan (?)
Chileläinen Larraín tunnetaan elokuvista Jackie (2016), joka kertoo Jackie Kennedystä ja Spencer (2021), joka on prinsessa Dianan yhtä traaginen tarina. Nyt on siis valmiina surullisen trilogian kolmas osa, jonka parasta antia ovat päänäyttelijät sekä aivan mahtavat otteet Maria Callasin esittämistä klassikko-oopperoista, jotka ovat Öisinajattelijalle täysin tuntemattomia – ja siksi haastavia!
ps. täpötäysi elokuvasali sunnuntaina 2.2.2025 oli myös yllätys: erilaisen kulttuurin ja laatuelokuvan ystäviä piisaa Joensuussakin!
Lopunajan viihdeorkesteri
Näpsäkän ja hauskan nimen itselleen keksinyt rockbändi Lopunajan viihdeorkesteri on toiminut jo viitisen vuotta, mutta pysynyt Öisinajattelijalle yhtä tuntemattomana kuin Maria Callasin oopperalaulut! Joensuussa perustettu ”orkesteri” aloitti Santeri Sihvosen & Joonas Pihlajan duona, mutta kasvoi sittemmin nelihenkiseksi folkia, jazzia ja bluesia sekoittelevaksi bändiksi, ennen debyyttijulkaisua ”Kestääkö tämä jää?” (2022). Rummut ja basso tuovat mukaan rytmiä ja syvyyttä, ja tottahan reggaekin toimii!
Sanoitukset olivat monipuolisen paljonpuhuvia, aitoa , jopa ismoalankomaista
rockrunoutta ja Santeri Sihvosen käsialaa. Rento lavatyyli ja jutustelu sopivat hyvin pienille areenoille, pubeihin ja pääkirjaston ylisille, kuten Joensuussa maanantaina 3.2.2025! Joonas Pihlaja puolestaan osottautui taitavaksi puhallinsoitinten käyttäjäksi. Trumpetti, huuliharppu, vetopasuuna, ja vihellys tuovat bändin tyyliin sävyjä ja sahan käyttö tuli melkoisena yllätyksenä.
Eihän tällaista yhdistelmää, esimerkiksi sahaa, tapaa missään, ei ainakaan rockfestareilla. Pitää mennä mestaripelimannien luo, Kaustiselle asti! Myös instrumentaaliosuudet miellyttivät konsertin päätteeksi. Ainesta vaikka millaisiin sfääreihin! Saatoin kuvitella, mutta jotenkin tulvahtivat mieleen Pink Floydin vika longplay-älppärit…ja toisaalla rummut ja basso!…Nehän enteilevät bändille lisää reggae-vaikutteita. Toivottavasti (?)
Tohtori Caligarin kabinetti
Lopunajan tunnelmista, maapallon loppuluisusta, kertoo mitä mainioimmin myös kauhuelokuvan varhainen mutta kiistaton klassikko Tohtori Caligarin kabinetti (1920) – varsinkin kun mykkäelokuva esitettiin Joensuun ev.lut.kirkossa, Tuomas Pyrhösen taitavan ”urkuinspiroinnin” säestyksellä. Yleisöä oli tiistai-iltana 4.2.2025 peräti kirkon täydeltä!
Mainosteksti kertoo elokuvasta olennaisen : Ohjaaja Robert Wienen mykkäelokuvaklassikkoa Das Cabinet des Dr. Caligari pidetään yhtenä saksalaisen ekspressionismin merkkiteoksista, ja se on inspiroinut lukuisia taiteilijoita yli vuosisadan ajan. Elokuva luo voimakkaan kokemuksen porautumalla syvälle mielen tiloihin. Lavasteissa olevat vinot perspektiivit ja erikoiset asetelmat vääntyneine maisemineen sekä aikakauden elokuville epätavanomainen loppu tekevät elokuvasta erityisen.
Musiikki tekee mykkäelokuville oikeutta, sillä 100 vuotta sitten varhaisia filmejä säesti kokonainen orkesteri, joka esiintyi aika usein elokuvakankaan edessä sijaitsevassa montussa. Tampereen elokuvajuhlilla, kirkossa joku vuosi sitten esitetty mykkäklassikko Dziga Vertovin “Mies ja elokuvakamera” oli musisoituna mitä huikein kokemus sekin! Mykkäfilmi kertoo kuvin, äänifilmi menettää selittävissä sanoissa paljon! Viva vähäpuheinen Aki Kaurismäki!
Pariisin Notre Dame-kirkossakin soitellut Tuomas Pyrhönen , jota kehui aikoinaan klassisen Bach- & kirkkomusiikin asiantuntija, nyt jo edesmennyt kulttuuritoimittaja Hannu Taanila, on ollut uruissa ja vireessä Joensuussa aikaisemminkin. Ja oli nyt. Elokuvallis-musiikillinen nautinto oli ihan täydellinen ja ihmiskuntamme loppuluisun ounastelevat kauhun väreet kulkivat pitkin selkäpiitä.
Tohtori Caligarin kabinetti ennustelee monin tavoin niin 1930-luvun saksalaisen fasismin nousua kuin 2000-luvun tulevaisuuden hetkiä, sotaa ja väkivaltaa, jota manipuloivat yhä tänäänkin tohtori C.n kaltaiset maailman johtajat ja ainoastaan omasta egostaan piittaavat oligarkit (?). Ajankohtaisempaa lopun ajan viihdettä saa hakea…ei kun elokuvataidettahan tämä on !, tärkeää paatosta juuri tälle militaristiselle ajalle! Löydä itsesi ihmiskunta! Tulevaisuuden murhaaja, Caligari!…
ps. 1)
Outoa oli yksi asia (purevien leikkausten Suomessa!): Joensuussa on vielä mahdollisuus kokea ilmaista korkeakulttuuria, tarkoitan Lopunajan viihdeorkesteria ja Caligaria.
ps. 2)
Kino Tapion eläkeläislippuja voisi alentaa puoleen! Köyhä eläkeläisväki, kuten Öisinajattelija, lisääntyisi taatusti!
Öisinajattelija