Oho, taisin jo kirjoittaa marjastamisesta ja sen ihanuudesta (?). Ei se mitään, aihe on yhä ajankohtainen. Puolukat kypsyvät juuri nyt Keski-Suomen korkeudella ja mehustuvat kostean syyssään vallitessa hurmaavan herkullisiksi. Ainakin itärajalla. Joensuussa nimittäin sataa tänään (3.9.) ihan maahan asti. Sienikausikin siis alkamassa, vähän myöhässä tosin…
Marjastamisen ennustajaeukot ja -ukot kuten tutkija Kauko Salo Joensuun seuduilta muistavat muistuttaa etupäässä huonoista marjasadoista. Täytynee myöntää, että mustikkaa sai hakemalla hakea, mutta löytyi lopulta talvivarastoonkin sentään litrakaupalla. Muuten, joku neropatti väitti, että huono mustikkavuosi olisi syynä siihen, että karhut hakevat murkinaa kaupunkien ja talojen liepeiltä, roskiksista. En suostu uskomaan. Karhun elintila on kaventunut hakkuiden yms. metsätöiden ja teiden ansiosta niin, että se on muuten tottunut ihmiseen. Se on kyllä tarpeeksi viisas löytääkseen mustikkansa huonoinakin vuosina. Ja korvessa on muutakin syötävää mesikämmenelle.
Nyt on puolukka-aika ja marjaa näyttää riittävän. Aika kummallista, että sitä on myös korkeammilla metsärinteillä, varsinkin siellä missä on jokia, järviä tai lampia lähistöllä. Jos olisin opettaja, veisin koululaiset armotta marjastamaan – sanokoon lastensuojelulaki mitä hyvänsä. Metsässä on mukava vaellella ja sieltä tullessa olo on raukea. Marjastaminen – kuten sienestäminen – on oivaa liikuntaa, melkein voimistelua, vartalotaivutuksia luontokävelyn ohella.
Kotiviiniä kotimaisista marjoista
Puolukka on myös loistava raaka-aine kotiviinin valmistuksessa. Sanotaan vaikka 3-4 kg puolukkaa ja 1-2 kg mustikkaa (väriksi ja mausteeksi) 20 litraan viiniä. Ja tietysti 1 kg rusinoita käymisen edistämiseksi. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin 4 kg sokeria lisäksi ja viinihiivaa. Mutta jos olet laiskansitkeä kuten Öisinajattelija ja haluat hieman ”nopeuttaa” valmistusprosessia (ja erityisesti viinin selkiytymistä), kannattaa ostaa vaikka halvin käymisainepakkaus (= n. 5 euroa) eli ”Golden Wine – käymisaineet 25 litralle viiniä” (vaikka tapanani ei ole mainostaa…). Pakkaus sisältää paitsi hiivaa, myös käymisen pysäyttämisen ja viinin kirkastamisen kemikaaleja. Olen laskenut, että sokeri- ja valmispakkauskustannukset huomioiden viinipulloni hinnaksi tulee noin 30 senttiä. Jos siis hommaan raaka-aineet omalla työllä tai ystävien lahjoituksina.
Viinin valmistus pullotusvaiheseen eli juomakelpoiseksi kestää kuukauden. Pari-kolme kuukautta pullossa – ja viinin makukin alkaa muotoutua. Mitään korkkikorkkeja ei tarvita, kierrekorkki kelpaa hyvin. Tärkeintä on hygienia ja puhtaus, ja odottaminen…
Tällä hetkellä Öisinajattelijan pöntössä käy herukkaviini – 3 kg mustaherukkaa ja 2 kg punaista plus rusinakilo. Se on oma suosikkini. Maun vahvistamiseksi liemeen voi lisätä myös mustaherukkapensaan tuoreita lehtiä, jotka kannattaa poimia pakkaseen tosituoreina, alkukesästä. Vadelmasta en ole raaskinut viiniä tehdä, vaikka sitäkin aina löytyy, nytkin on 5 litraa pakkasessa. Metsämansikoista ja mesimarjoista saa nykyisin haaveilla. Ne ovat todellakin kadonneet ainakin itärajan maastosta ja ojanpientareilta. Juolukkaa toki on.
Joensuu on kuitenkin siitä mukava kaupunki, että täällä – ja kaupungin ulkopuolella erityisesti – on paljon autiotaloja ja villiintyneitä herukkapensaita, myös omenapuita. Pyöräilyharrastajana pidän aina syyskesällä mukana muovikassia, johon on helppo poimia punaiseksi lehahtanut herukkapensas tien varresta, autiolta tontilta. Köyhän rikkaus on myös ystävissä, jotka tietävät harrastuksestani. Niinpä omenoita ja esimerkiksi raparperia riittää viinin raaka-aineksi ympäri vuoden.
PS. HUOM! Kotiviinin tekeminen kuuluu laillisiin harrastuksiin!
Joensuun virallinen Öisinajattelija