Parahin lukijani. Tekee mieli parahtaa! Miksikö? Siksi, että mieleeni muistui sote-vaalien tiimellyksessä muutama unhoon joutunut termi:
“solidaarinen palkkapolitiikka”, “indoktrinaatio” ja “manipulointi”.
Unohdetut termit ja uuskieli
Jostakin kumman syystä en ole viime aikoina – en edes korona-aallon vyöryessä – huomannut mediassa vaatimuksia “solidaarisesta palkkapolitiikasta”. Harvemmin siitä muutenkin on mainintoja valtamediassa tai EK:n ja työnantajien lausunnoissa. Minua onkin alkanut kummastuttaa se, että myös vasemmistolainen ay-väki, siis pomotaso, on niin oudon hiljaa. Aikana, jolloin soteväen palkkakuopat ja naisvaltaisten hoitaja-alojen kammottavan matala ansiotaso ja työtahti pitäisi nostaa kunnolla tikun nokkaan!?
Suomalainen sananvapauttaan korostava valtamedia, vaikkapa YLE ja HS, on myös unohtanut sujuvasti näinä jatkuvan “natottamisen” ja “suomettumisen” uusmuistamisen kulta-aikoina sellaiset käyttökelpoiset termit kuten “indoktrinaatio” ja “manipulointi”. Kannattaisi kaivaa ne esiin sivistyssanakirjoista…tai kirjojen puutteessa vaikka wikipediasta ja netistä. Joskus nimittäin tuntuu, että meillä on ryhdytty oikein olan takaa opettamaan ja sivistämään tyhmää kansaa ja oikaisemaan historian mutkia tavalla, mikä muistuttaa kovastikin …juuri indoktrinaatiota ja häikäilemätöntä manipulointia
Myös orwellilainen uuskieli on vallannut alaa: sota on alkanut muistuttaa “rauhaan pakottamista” ja sitä harjoittava sotilaallinen järjestö, USA:n suvereenisti johtama Nato onkin Suomen kannalta “rauhan paras turva”, “demokraattisten maiden yhteisö”, jonka “pöydissä” kannattasi istua, ainakin maksajana ja kuunteluoppilaana. Tähän on tultu. Nyt perivihollinen, tuo Savijalkainen jättiläinen ja läntisen vapaan maailman pahin uhka puhkuu putinismia ja nostattaa uutta aasialaishajuista ryssävihaa – jopa itänaapuria kauempaakin. Levisihän koronakin Kiinasta, eikö totta?
Kamppailu sananvapaudesta
Minusta kamppailu sananvapaudesta on vähän muutakin kuin vain yksittäisten toimittajien ( mediassa valtaviksi paisuvat ) henkilökohtaiset oikeusjutut sanomisistaan tai kirjoituksistaan – tai rikollisten liikemiesten ja paratiisisaarten veronkiertäjien “ymmärtävä” esilläpito valtamediassa.
Sananvapaus kuuluu mielestäni itseään puolueettomana mainostavan ja pitävän (tai julkisin verovaroin ylläpidetyn) median keskusteluarsenaaliin, vähintäänkin mielipidesivujen ja kansalaismielipiteen tasolla myös sellaisissa keskeisissä ulkopoliittisissa kysymyksissä kuten esimerkiksi joulukuun 2021 hävittäjäkaupat tai tammikuun 2022 Nato- ja suomettumiskeskustelu. Niiden ymprillä käyty keskustelu on nimittäin ollut perin yksimielisen yksipuolista. Siis mediassa.
En ole ainoa keskustelija, jonka “toisinajatteleva” Öisinajattelija-mielipide ko. teemoista on torpattu valtamediassa. Voin luetella helposti useita muitakin vaiettuja, siis sensuroituja mielipidekirjoittajia ja blogisteja. Pitää silti todeta, että onneksi on kansalaiskanava some ja itsekin saan vapaasti kirjoittaa tätäkin blogia, tällä kyseisellä foorumilla.
Supervallan rooli
Mutta mennäänpä asiaan…tai “Aasiaan” – kuten totesi muuan Finlandia-palkittu, nyt jo unohdettu suomalainen runoilija…
Joskus nuoremman sukupolven suusta kuulee totuuden sanoja ja siemeniä. Siksi lainaankin tämän blogin loppuosassa aluelehti Karjalaisessa 24.1.2022 julkaistua harvinaislaatuista mielipidekirjoitusta. Sen laatija on Joensuusta vuosi sitten Tampereelle muuttanut sanavalmis ay-aktiivi Viljami Vaskonen.
Vaskonen viittaa mielipiteessään ( USA on demonisoinut itse itsensä ) kokoomuspoliitikko Ben Zyskowiczin lausahdukseen siitä miten
“… USA:n demonisointi vaikuttaa edelleen suomalaisten kielteisiin natokantoihin”.
Tästä Vaskonen saa aiheen valaista lukijalle hieman USA:n roolia maailmanpoliisina viime vuosikymmeninä. Kirjoitus on sen verran ansiokas, että lainaan siitä tässä lopuksi suurimman osan:
“… demonisoinnistaan USA on itse vastuussa omilla toimillaan. Kylmän sodan aikana se ei ollut itäistä kilpakumppaniaan moraalisempi toimija kotimaassaan tai maailmalla. Amerikan alkuperäisasukkaiden kansanmurhalle ja afrikkalaisten orjuudelle perustuvasta syntytarinastaan puhumattakaan.
Läpi 1900-luvun USA nujersi kotimaassaan väkivaltaisesti ammattiyhdistys- ja kansalaisliikkeitä ja murhasi niiden johtajia. Martin Luther Kingin, Malcolm X:n tai Fred Hamptonin salamurhien jäljet johtivat suoraan tiedustelupalveluihin. Murhien tilaajia ei ole saatu oikeuden eteen ja ratkaisevia todisteet pysyvät tänäkin päivänä salattuina. Vuonna 1985 poliisi lentopommitti Philadelphiassa kokonaisen naapuruston maan tasalle tavoitteenaan erään kansalaisliikkeen tuhoaminen.
Vaikka värillisten kansalaisoikeusliike saavutti voittoja, rakennettiin maassa viime vuosisadalla maailman suurin yksityinen vankilajärjestelmä, jonne pienituloisia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia suljetaan nykyäänkin vuosikausiksi pienimmistäkin rikoksista. Tänä päivänä USA:n vankiloissa viruu 2,19 miljoonaa ihmistä. Enemmän kuin missään muussa maassa.
USA:n toiminta ulkomailla on oma lukunsa. Vietnamin sodassa se oli suoraan vastuussa yli 3 miljoonan ihmisen kuolemasta. Läpi globaalin etelän se tuki suoraan ja tiedustelupalveluidensa avustuksella lukuisia verenhimoisia despootteja. Esimerksiksi Indonesiassa USA:n nukkehallitsija Sukarno murhasi yli miljoona ihmistä vuosien 1965-66 kommunistivainoissa. Etelä-Amerikkaa USA piti omana etupiirinään, jossa se murhautti johtajia ja järjesteli vallankaappauksia täysin oman mielensä mukaan, mistä tunnetuin esimerkki lienee Chilessä tapahtunut vallankaappaus 1973. Kuolonuhreja tuli jälleen kymmeniä tuhansia.
Kylmän sodan päättyminen ei muuttanut USA:ta maailmanparantajavaltioksi. Sodat ja salamurhat ovat jatkuneet entiseen tahtiin. Afghanistanin ja Irakin hävittäminen ja miehitys synnyttivät edelleen jatkuvan arabien diasporan, ja nostivat raunioista ISIS:in kaltaisia ääriliikkeitä. Samaan aikaan USA:n liittolaisvallat Israel ja Saudi Arabia käyvät omia sotiaan, jonka uhreina on kokonaiset kansakunnat Jemenissä ja Palestiinassa. Syyria ja Libya on ajettu jatkuvaan sisällissotaan. Kuolonuhrien kokonaismäärässä ollaan jälleen miljoonaluokassa.
Sitä, että lausuu ääneen USA:n tekoja ja niiden seurauksia, ei voida pitää demonisoimisena. Sen sijaan USA:n toimien arvostelijoiden huitominen leimakirveillä, ja poliitikkojen vaikeneminen suurvallan sota- ja valtapolitiikasta muistuttaa suuresti suomettumisen käytäntöjä. Näyttääkin siltä, että rähmälläänolo on suomalaisen ulkopolitiikan peruspilari.”
(PS. Tätä mielipidettä kirjoittaja Viljami Vaskonen on tarjonnut tiivistetyssä muodossa myös valtamediaan – turhaan… )
Öisinajattelija