Joensuussa elokuun puolivälissä (13 – 15. 8. 2015) järjestetty viides Parafest-festivaali on löytänyt monipuolisen yleisönsä. Taidemuseon viereen pystytetty esiintymisteltta täyttyi torstai-iltana ja myös perjantaina monta kertaa äärimmilleen kun eri vammaisartistit ja -ryhmät esiintyivät. Myös torilavan edessä kävi kuhina. Pelko siitä etteivät niin sanotut tavalliset ”normi-ihmiset” Joensuussa löytäisi festivaalia on osoittautunut turhaksi. Toki media saisi reklamoida poikkeuksellisen hienosta elofestivaalista nykyistä enemmän, sillä Suomen eteläkärjessä tuskin Parafestia vielä tunnetaan (?).
Mieleen jäi monta vaikuttavaa esitystä. Torstai-illan eräs huipentuma oli ilman muuta räp-artisti KALLE HAVUMÄEN uskomattoman räväkkä esiintyminen, hienot sanoitukset ja välitön tunnelma teltassa. Havumäki sai kunnian lausua myös festivaalin avaussanat. Me Kotkat -porukan vatsatanssi tai Hurjan Joukon teatteriesitys ”Tavallinen päivä” saivat myös yleisön lämpenemään puhumattakaan monista eläytyvistä laulusolisteista. Erikoisimpina numeroina kuultiin ja nähtiin vatsastapuhuja ”Tomssonia” ja pyörätuolitanssija Sanna Kuikkaa.
Taidekeskus Ahjossa oli esillä PEKKA ELOMAA & LYHTY Oy:n yhteistyönä toteutettu kokoelma pääosin mustavalkoisia, mutta osin myös värillisiä valokuvia. Malleina poseeraa tunnettuja ja tuntemattomia vammaisia kansalaisia. Huomio kiinnittyi siihen ylpeyteen, millä kaikki kuvattavat esiintyvät kameran edessä: aidosti ihmisinä ja tietoisina itsestään. Myös kuvakulmat ja valokuvien sävyt, valot ja varjot antavat Ahjon näyttelylle oman erilaisen leimansa.
Parafest ja vammaistutkimus
Vaikka kaikenlaiseen erilaisuuteen on suhtauduttu epäilevästi rasistisesti ajattelevissa pienporukoissa, on tiettyä suvaitsevaisuutta nykyisin ilmassa. Yhä enemmän suuren yleisön parissa. Sen Joensuun viides Parafest osoitti hienosti.
Joensuun kirjaston Muikkusalissa pohdittiin myös kulttuurin ja vammaisuuden suhteita sekä seksuaalikysymyksiä. On hienoa, että Parafestin kylkeen on liitetty myös tällaisia tietoiskuja, joista ehkä hieman toisenlainen yleisö kiinnostuu (?)
(Itse olen ehdottanut Parafestin järjestäjille esimerkiksi ”Sokeiden Shakkia”, siis otteluiden järjestämistä vähintäänkin näytösluonteisesti. Myös sokeat vs. näkevät pelaamassa shakkia sopisi teemaan.)
Akateemiselta tutkimuspuolelta saatiin hyviä uutisia siinä mielessä, että Helsingin yliopistossa on jo pari vuotta toiminut vammaistutkimuksen professori. Tämän viran haltija professori SIMO VEHMAS oli tullut Joensuun Parafestille valottamaan nimenomaan vammaisten aktiivista roolia ja toisaalta kohtelua ”objektina” kulttuurihistoriassa. Alustusta seurannut keskustelu oli vilkasta.
Tutkijana Vehmas summaa nykytilannetta seuraavasti:
”Vammaisuus on tullut monelle tutummaksi urheilijoiden, realitysarjojen ja Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen kautta. Niiden ansoista vammaisuutta ei välttämättä enää katsella säälin sekaisin silmälasein. Se nähdään entistä enemmän osana ihmisen identiteettiä”.
(Ks. myös: WWW.JOENSUUNPARAFEST.ORG)
Öisinajattelija