Suomi on ollut monesti erilaisen terrorismin kotimaa, vaikka terroritekojen yksityiskohdat ovat huonosti tunnettuja. Fasistisen Italian mustapaitojen toiminnasta mallia ottanut Lapuan liike kuuluu organisoidun terrorin oikeistolaiseen ääripäähin – syyllistyen myös moniin murhiin ja muilutuksiin. Liikkeen kannattajien tunnetuimmasta “uroteosta” on juuri nyt, lokakuun 2020 puolivälissä tullut kuluneeksi tasan 90 vuotta.
Presidenttiparin kyyditys ja Lapuan liikkeen terroriteot
Matti Virrantalo ja Heikki Arppi kirjoittavat artikkelissaan (“Presidenttiparin kyydityksestä 90 vuotta”, Karjalainen 14.10.) Suomen presidentin, K.J.Ståhlbergin ja tämän vaimon kidnappauksesta ja kyydityksestä itärajalle. Tuo kidnappaushan päättyi Joensuuhun ja presidenttipariskunnan yöpymiseen Ilosaaressa, nykyisessä Pielisjoenlinnassa. Paikka oli rakennusajankohtanaan vuonna 1852 Joensuun ensimmäinen ja nyt siis vanhin kivirakennus, jossa toimi vuodesta 1852 kruununmakasiini ja viljavarasto. Sittemmin linnaa hallitsi suojeluskunta ja juuri vuonna 1930 sotilaspiirin esikunta. Myöhemmin “linnaan joutui” vuonna 1995 muun muassa Öisinajattelijakin, sillä Pielisjoenlinna oli tuolloin entisen työpaikkani, Karjalan tutkimuslaitoksen kotipesä aina vuoteen 2005.
Mutta asiaan. Vuosina 1929-32 vaikuttanut Lapuan liike harjoitti raakaa terroritoimintaa, jonka Karjalaisessa julkaistu lehtijuttu kuittaa vähin äänin. Artikkelissa todetaan: “Liikkeen kannattajilla oli tapana muun toiminnan ohella järjestää kommunisteille ja sen aatteen puolesta toimineille kyydityksiä itärajalle…”
Juuri tuo “muu toiminta” ja “kyyditykset” vaativat vähän lisäselityksiä. Lapuan liike nimittäin terrorisoi työväen tilaisuuksia, tuhosi omaisuutta sekä pahoinpiteli ja murhasi toisinajattelevia, vasemmistolaisia ja vasemmistosympatioista epäiltyjä kansalaisia. Vaasassa tuhottiin kirjapaino. Työväentaloja piiritettiin, ikkunoita kivitettiin, kokoontujia piestiin ja riisuttiin. Useita kymmeniä sosiaalidemokraatteja ja kommunismin myötäilijöiksi katsottuja myös kidnapattiin, vietiin pakolla itärajalle tai murhattiin matkalla.
Kyyditykset eivät olleet mitään huvimatkoja ja myös presidenttipari saattoi olla lokakuussa 1930 hengenvaarassa. Kidnappaajat kun olivat usein myös humalassa.“Muilutukset” saivat nimensä lapualaisen körttitalonpojan, kyydityksiin syyllistyneiden Jussi Muilun ja tämän serkkujen sukunimistä. He ja muut muiluttajat toteuttivat fasismin kannattajien ja liikkeen johtajan Vihtori Kosolan inspiroimia terroritekoja. Armeijan upseereitakin oli liikkeessä mukana.
Kansanedustajista muilutettiin muun muassa Asser Salo, Eino Pekkala ja Jalmari Rötkö sekä eduskunnan varapuhemies Väinö Hakkila. Vähäosaisia puolustanut rohkea sosiaalidemokraatti, kunnallispoliitikko Onni Happonen Heinävedeltä ja muutama muu vasemmistolainen murhattiin Lapuan liikkeen toimesta. Asioista vaiettiin ja tuomiolle joutui lopulta vain harva. Onneksi terrori, väkivalta ja murhat karkottivat rivikannattajat eikä virkavaltakaan jäänyt lopulta toimettomaksi. Mutta ei oikeistoterrori tähän päättynyt. Vuonna 1932 nähtiin vielä onneton Mäntsälän kapina, Lapuan liikkeen raunioille nousi IKL, Isänmaallinen kansanliike – ja eduskunnassa säädettiin työväestön yhdistystoimintaa rajoittavat ns. kommunistilait.
Lapuan liikkeen terrorista ja fasistisesta toiminnasta tai ideologiasta ei pidä vaieta. Liike oli aatemaailmaltaan demokratian vastainen ja jyrkkä ääriliike: se vaati myös äänioikeuden kytkemistä veronmaksukykyyn ja toivoi kuolemanrangaistuksen käyttöön ottoa. Nämä seikat huomioidaan vastuullisten historianopettajien tunneilla kouluopetuksessa sekä oppi- ja tietokirjoissa. Asiallista tietoa löytyy mm. ilomantsilaisten tietokirjailijoiden Viljami & Minna Ovaskaisen uutukaisesta opuksesta Suomen historia. Koululaisen Pikkujättiläinen (2020)
Öisinajattelija