Baabelin torni ja pressat patsaina
Kävin Suomen reunalla, Helsingissä. Matkaan pitää aina varata aikaa- siis kun lähtee täältä keskeisestä maaseutusuomesta sinne reunamaille, brysselinrappion maisemiin.
Vanhaa ja laiskaa Hki kiinnostaa yhä vähemmän. Otan osaa jos joku joutuu viettämään siellä reunamailla koko elämänsä…. Vilpittömästi.
Jaa noh, sivistymään pyrin silti Hesan reissuilla aina . Sinnehän ovat keskittäneet esimerkiksi taidemuseot, joissa helsinkiläiset itse eivät käy. Me turistit käymme ja kansoitamme Kiasman, Ateneumin. Tapasin ystäviä, lapsia, lastenlapsia ja kirjaan tähän KOLME KULTTUURISUORITUSTA.
Venäläisen kirjallisuuden nykytila ja Vysotski-konsertti Caisassa
Kiasma
Ateneum ja pressat patsaina
Kiasman kevät 2013
Kiasman kevät ei ole ihan maailmankuvaa järisyttävä, mutta esim REALITY BITES-fotosarja puhuttelee. Eniten meitä kolmea sukupolvea (minä-lapseni-lapsenlapseni)
ihastutti silti ehkä ”Baabelin torni” . Katsokaapa sen ”pystyttämishistoria” vaikka täältä:
Cildo Meirelesin taide, siis tämä Baabel rakentuu vanhoista ja uusista radioista, joista on rakennettu nykyhetken Baabelin torni. Jokainen radio on päällä ja lähettää eri maiden ohjelmaa, kaikilla mahdollisilla kielillä. Vaikuttavaa!
Pressat pronssissa
Presidentinlinna on remontissa ja sieltä poistohävikkinä Ateneumiin on siirretty muun taiteen muassa Suomen tasavallan presidentit. Pressojen pronssiset (?) lähikuvat, kasvopatsaina. On siellä muutakin senaatin ja pressanlinnan taidetta, aika omituistakin, mutta kyllä kannattaa käydä…
Ateneumin pressat ovat lopultakin kenties hurjinta NYKYtaidetta mitä tänä päivänä voi Ateneumissa nähdä! (Siellähän on totuttu lintumaalauksiin ja järnefelteihin, ihan riittämiin – kyllästykseen asti…). Mutta pressat! Niitä voi analysoida loputtomiin.
Alotan huipputaiteellistieteellisen analyysini kysymyksillä:
1) Kuinka monella Suomen presidentillä on ollut sellaiset mursuviikset, että ne ovat päätyneet patsaisiin? Ja kenellä ? (TarjaHalonen ei kuulu sarjaan, huomautan..)?
Vastaan heti: Ståhlberg-Svinhufvud-Kallio – joukossa sentään yksi maalaismies, joka saattoi katsoa naisten etumuksia eduskuntatalossa sillä silmällä, että olisi joutunut dispoon heti (tark. disponibiliteettiä, tiedäthän?), jos sellainen olisi keksitty 1930-luvulla.
Muutamilla, lähinnä Mannerheimillä, Paasikivellä ja Rytillä taisi olla pikkuviiksiä silloin tällöin, mutta ei patsaisssa – eikä Kalliota kukaan voita!
2) Kuka on lähikuvassa muita päätä pitempi?
No tietenkin UKK, Urho Itse, reippaasti muiden yläpuolella. Mannerheim tulee koon puolesta seuraavaksi…
3) Ketkä presidenteistämme katsovat kasvokuvissa vinoon? Siis ei lähikuva suoraan kameraan, vaan viistoon?
Kaksi pressaa katsoo vinoon, oudosti jopa. Risto Ryti ja UrhoKalevaKekkonen(?)
Heillä on aivan selvästi jotakin salattavaa … niin kuin onkin. Mitä me oikeasti tiedämme Rytistä ja Kekkosesta.? Samaan sarjaan ”vinoonkatsojia” olisi kuulunut tietenkin Mannerheim. Minun mielestäni.
4) Kenen presidentin pronssi on ruostunutta?
Tarja Halosen. Tätä on vaikea ymmärtää. Pääkuva on aivan erilaisesti homeruosttutettu kuin muilla pressoilla…
5) Kenen presidentin pää on pienin?
Mauno Koiviston. Tätä on vielä vaikeampi ymmärtää.
6) Kuka presidenteistä on veistohetkellä/ siis patsaana nuorin?
UKK. Tämä ei ole yllätys. Nuorikin Kekkonen on kalju ja seksikkäin presidenttimme. Eikö vain?
ps. 1) Pressanpatsaita vastapäätä on sijoitettu pressojen vaimot – ja yksi mies. He ovat maalauksia. Näin vaimot kohtaavat miehensä lopultakin yksissä ja samoissa julkisissa tiloissa. Todellisuudessahan he ovat aina olleet statisteja ja keittiöhenkilökunnan esinaisia, taidenäyttelyjen ja lastentapahtumien avajaisnaisia. Mutta se, että nyt ovat onnellisesti yhdessä miestensä kanssa samoissa tiloissa , on aivan ilmeisesti poikkeuksellinen tilanne, joka tuottaa liikuttuneelle katsojalle vakaumuksen perheonnen ja avioliiton tärkeydestä.
ps. 2) Vaativa Ateneum-kävijä tietysti toivoo jo tässä yhteydessä pressojen rakastajattarien portretteja – vaimojen muotokuvien rinnalle…? Ainakin Öisinajattelija
Öisinajattelija