Islanti on saanut maailman sekaisin jo toistamiseen. Ensin puhkesi pankki- ja talouskupla, sitten se vatjajökulkötselövvetjandottir -niminen (tai sinnepäin) tulivuori.
Eläköön Islanti!
On aivan sama minkä lehden näinä aamuina avaa: pääuutinen on lentoliikenne ja haastateltavina bisnes- ja lomamatkoistaan huolestuneet kansalaiset. Jaa noh, uskon että greenpeacen, maanystävien, luontoliiton ja vihreitten sivuilta löytyy myös pakolliseen lentoseisokkiin myötämielisesti suhtautuvia mietteitä. Hyvä niin.
Myös Öisinajattelija on tulivuoren kannalla ja juurella. Helkutin hienoa, että bisnesmiehet joutuvat seisoskelemaan junissa ja matkustelemaan maitse. Voi kunpa maksaisivat vielä itse matkansa, kiljustelematta! Kolmannen luokan vaunu yhdistää kansan, kuten Dianan kuolema ja Lordi. Toisaalta, tahallinen ilmastonpilaaminen vähenee, koska lentoliikenne, jos mikä, on todellinen suurpeto ja saatana. Jostakin kumman syystä lentopetroolia kuulemma verotetaan vielä tavallista vähemmän? Liekö totta?
Olen joskus lennellyt, Aeroflotilla Sotsiin ja Finnairilla Portugaliin. Kerran joku ukrainalainen jumbojetti vei minut Jaltalle. Tulomatkalla oli hauskaa. Kävin vessassa ja huomasin että siinä verhojen takana ukrainalaiset – kauniita kuin kukat ja hoikkia varreltaan tietenkin! – lentoemännät nautiskelivat vodkaa pienistä muovisista kipoista. Kun tulin vessasta, kysyin venäjäksi että onko lentäjällekin tarjottu. Kaunottaret kihersivät naurua ja kaatoivat Öisinajattelijalle naukun. Vannottivat, ettei kannattauisi kertoa matkustajille mitään tällaisesta työajan väärinkäytöstä: matka on niin pitkä, eestaas.
En kertonut. Eikä siinä mitään.Ukrainalaiskone teki onnistuneen laskun Joensuuhun – ja sama miehistö jatkoi heti takaisin Kiovaan. Koska katastrofiuutisia ei kuulunut, kone kaiketi sinnekin päätyi.
Purkaudu sinäkin!
Ihmisen ja luonnon purkaukset puhdistavat ilmaa. Seksuaaliset purkaukset jopa pidentävät ikää, väitetään. Varmaa ei ole, mitä tämä Islannin jäätulivuori jatkossa aikaan saa – pidentääkö pallomme ikää? – varsinkin jos purkautujiin yhtyy joku isompi jäätikön alainen naapuri. Silti on selvää, että konevapaa ilmatila on upea esimerkki siitä, että luonto on yhä kahlitsematta ja sitä pitää joskus kuunnella.
”Suljettu ilmatila” on merkki positiivisesta pysähtymisestä, josta kaikkien pitäisi nauttia – vaikka ei puolalaisiin hautajaisiinn pääsisikään: kone sielläkin putosi, Katynin matkalla. Siinäkin mielessä kannattaa miettiä, kannattaako lentää ja miksi pitäisi olla heti perillä kun lomalle suuntaa. Eikö matkalla olo ole hauskempaa?
Purkauksen pysähdyttävät merkitykset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Ihmisen kannalta. Vähän sama ilmiö kun/jos taulutelevisio teksisi lakon ja joutuisi radion armoille. Pianhan siinä unohtaisi tiuralaiset hymyt ja jakkupuvut, puhumattakaan stubbilaisista hampaista ja pekkarisen tupeesta. Ei lentäisi, kiirehtisi ja katselisi taxfree-hintoja – vaan kävelisi, hidastelisi, keskustelisi ja kuuntelisi. Itseään, kehoaan, todellisia halujaan, himojaan …
PS. Tulivuoren juurella (Under the Volcano, 1962) on Malcolm Lowryn (1909-1957) tärkein työ. Lowry oli armoton juoppo, eikä juopottelultaan saanut aikaiseksi muita merkkiteoksia (vrt. Pentti Saarikoski!) Silti Tulivuoren juurella on yksi 1900-luvun merkittävimpiä kaunokirjallisia teoksia. Se on The lost weekend -kirjan ohella maailman parhaita viinakirjoja.
Joensuun virallinen Öisinajattelija