Tyhjät tilat ja talot uusiokäyttöön

Tyhjenevällä maaseudulla ja pikkukaupungeissa vapautuu vuosittain satoja neliöitä tyhjää tilaa, rintamamiestaloja, kokonaisia kerrostaloja, asuin- ja yrityspinta-alaa väestön ja pk-yritysten muuttaessa suurempien kaupunkien keskuksiin ja pääsääntöisesti Suomen reunalle etelään. Tyhjä tilaa rappeutuu muutamassa vuodessa käyttökelvottomaksi ilman asukkaita ja ilman minkäänlaista huoltoa tai toimintaa. Sitten se on purku-uhan alainen…

Toisaalta melkein jokaisella pikkupaikkakunnallakin valitetaan nuoriso- ja harrastustilojen puutteesta. Asunnottomuudestakin kärsitään kautta Suomen.

 

Esimerkkinä Lieksa

On käsittämätöntä että ongelmalle ei tehdä mitään. Ihminen ja tila eivät kohtaa,

vaan hyväkuntoisiakin kerrostaloja puretaan kuten on (ehkä?) käymässä vaikka nyt Lieksassa. Siellä mietitään Reunatien kerrostalojen kohtaloa sen jälkeen kun kymmenet somaliperheet ovat saaneet tyhjäntoimittamisesta tarpeekseen ja muuttaneet muualle eli etelän keskuksiin, missä sentään jotakin työtä on tarjolla.

 

Minusta Lieksan kaltaisella muuttotappiopaikkakunnalla pitäisi olla aina TYHJÄT TILAT UUSIOKÄYTTÖÖN -vastuuhenkilö. Tyhjiä asuntoja voisi jakaa vaikka ilmaiseksi työtiloiksi ja residensseiksi paikallisille taiteilijoille, kirjailijoille, muusikoille, kulttuurin tuottajille jne sekä kaikenlaiseen harrastustoimintaan pitsinnypläyksestä piirakantekoon, voimaharjoittelusta thaihierontaan. Tyhjien asuntojen ja muiden tilojen vuokran voisi puristaa aivan minimiin ja pistää pystyyn villin mainoskampanjan:

MUUTA KESÄASUKKAAKSI LIEKSAAN, VARAA PUOLI-ILMAINEN KAKKOSASUNTO viihtyisästä kerrostalosta keskustassa, sieltä missä luonto kutsuu, luomu maistuu ja vaski soi!

 

En takaa tuloksia, mutta minulla on unelma – kuten Kiihtelysvaaran idearikkaalla emeritusprofessori Pertti Rannikollakin – että vielä koittaa aika ennen lähestyvää maailmanloppua (so. ilmasto- ja ympäristökatastrofin kliimaksia), jolloin kansalaiset rynnivät kilvan asfalttiviidakoista luontoon luomuruuan ja niukistisen elämäntavan perään!

 

Esimerkkinä Joensuu

Joensuussakin puretaan rakennuksia…ja sitten kalliilla rahalla rakennetaan uusia… kunnes sitten vuoden kahden jälkeen peruskorjataan uudisrakennusten vaurioita. Kalliiksi tulee. Kaiken lisäksi kansalaisilta viedään puistomaiset oleskeluhuoneet kuten Vapaudenpuisto, Mäntylän metsä jne. Seuraavaksi kai Linnunlahti ja Kuhasalo. Tuntuu kuin jokainen 100-vuotias puu olisi kaavoitusarkkitehtien ykkösvihollinen!


Monet Joensuun hallitilat ja parkkiluolat ja -talot kumisevat tyhjyyttä suurimman osan aikaa, erityisesti iltaisin. En käytä Joensuun toriparkkia periaatteellisista syistä edes kesäautoni pysäköimiseen, koska parkkitilaa on runsaasti muualla keskustassa, mutta olen käynyt uteliaana kansalaisena kurkistelemassa torin alle vähintään kerran kuukaudessa, sunnuntaisin. Pari huomiota. Syyskuisena sunnuntaina toriparkissa seisoi puolenpäivän aikaan 15 autoa, lokakuussa 8 autoa ja nyt marraskuussa 10.11. eli Isänpäivänä kello 11.00 ainoastaan 6 autoa. Tyhjältä siellä maan alla näytti.

Tuli mieleen, että toriparkin valtavaa hallitilaa voisi käyttää erilaisiin harrastuksiin.

Torin alle voisi johonkin kulmaan keskittää kevytrakenteisen, mahdollisesti siirrettävän oleskelutilan, missä voisi pelata esimerkiksi pöytätennistä, biljardia, koronaa, lautapelejä tai vaikka shakkia. Siis perinteisiä sähköä säästäviä pelejä.

Autorauha tietysti turvattaisiin eristämällä harrastustila, mutta nuoriso saisi keskeisen oleskelupaikan talvellakin, pakkas- ja sateensuojan, seurustelupaikan, jota voitaisiin pitää avoinna juuri sunnuntaisin, esimerkiksi tiettynä kellonaikana. Tilan voisi suunnitella niin, että se on arkipäiviksi vaikka helposti siirrettävissä ja ellei ruuhkia ilmene sunnuntaisin nykyistä enempää, harrastustilasta voisi tulla pysyvämpikin. Ehkä kannattaisi kokeilla?

Öisinajattelija