Venäjä on naisten valtakunta, mutta ei suinkaan tasa-arvon mittapuulla. Väestön selvä enemmistö on ollut naisia jo ainakin vuosisadan. Tämä on johtunut – a) osin rankasta sotimisesta ja eri rintamilla kaatuneiden miesten miljoonaisesta joukosta – b) osin hurjasta vodkanjuonnnista, tupakasta ja ammattitaudeista. Miesten keski-ikä on tätä nykyä nippa nappa 60. Naiset ovat tutkimusten mukaan myös pitäneet Venäjää pystyssä erityisesti kriisi- ja murrosaikoina. Esimerkiksi Venäjän Karjalan ”vanhat naiset” ovat olleet viime vuosikymmeninä ruokahuollon, lastenkasvatuksen, kulttuurin ja muun sosiaalisen elämän avainhenkilöitä. Asiasta on paljon kirjoittanut joensuulaisprofessori ja naiskysymystä rajan takana tutkinut Kaija Heikkinen, vanha opiskelijakaverini Pietarin ylipistosta.
Abortit, lapset ja syntyvyys Venäjällä
Syntyvyys on tämän vuoden ensi puoliskolla lähtenyt lievään kasvuun Venäjällä, mikä kertoo ainakin osittain yhteiskuntaelämän tasaantumisesta murroskausien jälkeen. Kasvu on tosin vain 1,5 – 2,0 prosentin luokkaa. Samaan aikaan lähes puolet raskauksista päättyy yhä aborttiin ja abortti on vieläkin keskeinen ”ehkäisykeino”. Myös orpolasten määrä, 700 000 – 800 000, on hirvittävän iso ja orvoista lähes joka kolmas elää lastenkodeissa, joiden tasossa on paljon parantamisen varaa. Tosin poikkeuksiakin on: olen vieraillut avustuskuormien kanssa ihan mallikelpoisissa orpokodeissa Petroskoissa ja Pitkärannassa, missä pienipalkkainen henkilökunta tekee kaikkensa ääriolosuhteissa. Suomalainen ”Karjalan apu” on pieni tekijä siinä uhrautuvassa työssä mitä näin ja mistä kuulin tarinoita noilla matkoilla.
Neuvostoliitto oli vuonna 1920 ensimmäinen maa maailmassa, jossa sallittiin abortti kaikissa tapauksissa, jos nainen niin haluaa. Ei mennyt kuin rapiat 15 vuotta kun Josif Stalin kriminalisoi tuon toimenpiteen vuonna 1936. Venäjän väestö piti saada kasvuun. Vapaa abortti palasi diktaattorin kuoleman jälkeen vuonna 1954, mistä lähtien siitä tuli hyvinkin yleinen ja ilmainen ehkäisykeino. Olen haastatellut Pietarissa nelikymppistä naisjournalistia kymmenkunta vuotta sitten; intiimiasioista kertoessaan hän mainitsi puolihuolimattomasti tehneensä toistakymmentä aborttia, koska ei halunnut 4-henkisen perheensä enää kasvavan. Lännen 60-lukulainen seksuaalivallankumous saavutti osittain – tutkija Anna Temkinan mukaan – Venäjänkin 1970-luvulla, mutta valitettavasti vain lisäsi aborttien määrää kunnon ehkäisyvälineiden puuttuessa. Perusluonnonmenetelmä tuotti aika monta ”keskenvedettyä einaria”…, anteeksi ”ivania”.
Lastenkasvatukseen Venäjällä liittyy muutama kummallisuus, joita aika ajoin pohditaan myös suomalais-venäläisissä perheissä. Vauvat saatetaan Venäjällä yhä kapaloida, varsinkin yöksi, niin että jalat – tai jopa jalat ja kädet – eivät liiku alle 3 – 6 kk ikäisillä lainkaan. Babushkat ovat tässä mielessä vahvoja auktoriteetteja ja toinen erikoisuus liittyykin heihin: hyvin moni venäläisäiti jättää lapsensa mummolaan, babushkan kasvatettavaksi alkuvuosina.
Tasa-arvo ja neitsytmyytti
Nainen oli neuvostoaikana periaatteessa ja lain mukaan miehen kanssa tasa-arvoinen. Käytännössä tämä koski palkkaa ja työelämää, tietyin varauksin. Kotona, lastenhoidossa ja kauppojen jonoissa nainen teki aina toisen työpäivän miehen keskittyessä ”urheilullisiin” harrastuksiina, joista tärkeimpiä olivat penkkiurheilu ja kulmakapakka. No jaa, saatan liioitellakin.
Kun Neuvostoliitto hajosi, tasa-arvo kaikkosi jopa kauemmaksi. Raha on tehnyt monesta naisesta yhä riippuvaisemman miehestä ja sukupuolten väliset palkkaerot sen kun kasvavat. Seksuaalinen ahdistelu työpaikoilla ja prostituutio rahanhankintakeinona ovat yleistyneet hurjasti. Tosin alkuaikoina, 1990-luvulla monet naiset haaveilivatkin innolla kotiäidin roolista ja keskittyivät – siis uusrikkaassa eliitissä ja isoissa kaupungeissa – koti- ja vauva-askareisiin. Pian monet huomasivat olevansa kaksinkertaisessa ansassa, suomalaisittain ilmaistuna hellan ja nyrkin välissä. Tavallisen maalaisnaisen rooli ei ole neuvostoajoista paljonkaan muuttunut edes 2000-luvulla. Työnjako perheessä ei toimi. Tosin meikit ja tamponit ovat yleistyneet ja yhä harvempi luottaa ns. varmoihin päiviin seksuaalielämässään.
Monen avioliiton solmimisessa myös ns. neitsytmyytti on yhä vahvoilla, varsinkin Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Niinpä varakkaimmat ”neitsyet” avioituessaan voivat nauttia esimerkiksi erityisten seksiklinikoiden palveluista ”neitsyyden palauttamiseksi” kirurgisin toimenpitein. Venäläisessä markkinataloudessa kaikki on mahdollista, myös traditioiden ylläpito kaupallistamisen kautta. Samoin monet negatiiviset, usein naista ylistämällä alistavat mainokset ja toimintamallit lännestä ovat yleistyneet Venäjällä, joten ”naisten imperiumissa” lienee vielä parantamisen varaa…
Joensuun virallinen Öisinajattelija