Otsikon mukaan tuskin kukaan meistä haluaa toimia. Jokainen voi miettiä mitä kaikkea kahteenkymmeneenviiteen kiloon ruokaa mahtuu ja paljonko se parhaimmillaan maksaa. Ei mikään pieni setti sapuskaa. Uskon, ettei juuri kukaan meistä ajattele haaskaavansa niin valtavasti käyttökelpoista ruokaa. Karu fakta Hävikkiviikko-kampanjan mukaan kuitenkin on, että jokainen suomalainen heittää vuodessa 20-25 kiloa ruokaa hukkaan. Eniten haaskaamme leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja ja kahvia.
Koko ruokaketjun aikana toki, aina tuottajasta kuluttajaan, aiheutuu hävikkiä. Selvästi suurinta hävikki on kuitenkin kuluttajan kohdalla. Eli siis sun, mun ja kaikkien meidän keittiöissä ja kodeissa. Jopa 30% ruokahävikistä tapahtuu kotitalouksissa. Kotitalouksissa hävitetään ruokaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi ravintoloissa ja muissa isojen joukkojen ruokailuissa.
Mistä hävikki sitten johtuu? Tietenkin on ymmärrettävää, ettei kukaan syö homeista ja pilaantunutta ruokaa. Se puolestaan, että ruoka pääsee pilaantumaan, johtuu usein keittiötaitojen puutteesta tai tiedon puutteesta sen suhteen, miten mikäkin ruoka tai raaka-aina tulisi säilyttää. Emme osaa myöskään hyödyntää tähteitä tai valmistaa niistä uutta ruokaa. Moni ei myöskään koe kiehtovana syödä useampana päivänä samaa ruokaa, vaan jämät heitetään roskiin, vaikka niistä saisi sopivalla lisukkeella aivan hyvän aterian vielä seuraavanakin päivänä. Lisäksi kokkailemme liian isoja satseja ja lapamme kerralla liikaa lautaselle, emmekä jaksakaan syödä lautasta tyhjäksi. Monikaan ei osaa myöskään nykyään erottaa viimeistä myyntipäivää ja viimeistä käyttöpäivää toisistaan.
Hävikkiviikko-kamppis ohjeistaa perusasioita ruoan säilyttämisestä, voit kurkata vinkit täältä: https://havikkiviikko.fi/wp-content/uploads/2017/07/Havikkiviikko_juliste_5.pdf
Mitä voimme tehdä hävikin vähentämiseksi, eli samalla säästää ympäristöämme ja silkkaa rahaa!? Kun lähdet kauppaan, käy ensin kaapit läpi. Kauppalista tai kuva jääkaapin sisällöstä on myös hyvä tapa ostaa vain se mitä tarvitsee. Uhraa hetki myös suunnitelmallisuuteen. On aivan turha ostaa kotiin puolentoista litran maitoa kahville, jos kotona keittää kahvit vain satunnaisesti. Samoin ei kannata ostaa kaupan isointa leipäpakettia, jos tekee leipiä lähinnä vain viikonloppuisin. Toki leipäkin säilyy esimerkiksi pakastimessa useamman kuukauden, joten kannattaa suosiolla isosta paketista heittää pakastimeen osa ja käyttää sieltä pienemmissä erissä. Kannattavaa on myös suunnitella viikon ruokalista etukäteen mahdollisimman pitkälle ja ostella vain siihen tarvittavia juttuja kaupasta.
Jos haluaa omilla toimillaan vähentää myös kaupoissa tapahtuvaa hävikkiä, kannattaa napata ”punaisilla lapuilla” alennettuja tuotteita. Jos esimerkiksi alennus-lihaa ei käytä heti samana päivänä, kannattaa se laittaa pakastimeen odottamaan käyttöä. Hävikkiviikko-kamppis haastaa myös ajattelemaan onko aina se suurin pakkaus halvin, jos sitä ei ehdi käyttää kokonaan vaan osa menee roskikseen!
Mitäs sitten, jos sitten tulee tehtyä sitä sapuskaa kuin armeijalle, kun ruokakunnan koko on oikeasti vaikkapa vaan 2 ihmistä? Toki edellä jo mainittu pakastaminen on hyvä konsti, valmis ruoka säilyy kuitenkin viikkoja hyvänä pakkasessa. Mutta voisiko yhdistää sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden ja hävikin vähentämisen? Voisiko ajatella kutsuvansa ystävät tai sukulaiset syömään, tai viedä satsin sitä makaronilaatikkoa tai nakkikeittoa kaverille seuraavan viikon evääksi töihin? Parempaa se ruoka jaettuna on kuin roskiksessa!
Tässä vielä muutama linkki, miten valmistaa tähteistä aivan loistavia sapuskoista!
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ekokokki/ruokaa-tahteista/
Hävikkiviikkoa vietetään tuossa noin kuukauden kuluttua 10.-16.9. Tuu säkin mukaan ajattelemaan hieman enemmän, miten hävikkiä vähennetään! https://havikkiviikko.fi