Tämän kaltaiset lauseet ovat vilisseet muutaman viime päivän aikana somessa ahkerasti. Tällä viitataan järkyttäviin seksuaalirikoksiin, joita nyt useammalta paikkakunnalta on uutisoitu ja niiden vaikutukseen ihmisten äänestyspäätösten suhteen.
Ihan alkuun on pakko sanoa, että en usko kenenkään ihmisen (paitsi mahdollisesti joidenkin pahasti henkisesti sairaiden) tai minkään puolueen millään tavalla hyväksyvän minkään ikäisiin kanssaihmisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Lapsiin kohdistuessaan puhutaan jo aivan käsityskyvyn ulkopuolelle menevistä, totaalisen tuomittavista teoista.
Oma kantani on, että toimiakseen yhteiskunta tarvitsee vankat pelisäännöt, joita kaikkien kuuluu noudattaa. Ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen, rahatilanteeseen, terveydentilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, koulutukseen tai mihin vain muihin määreisiin katsomatta. Jos ei kykene elämään sääntöjen mukaan ja tekee rikoksia, silloin kantaa asiasta myös oikeudelliset seuraukset. Henkilökohtaisesti kannatan lain mukaan toimimista yhteiskunnassa. Muistutaan myös siitä, että jos henkilö ei ole turvapaikan tarpeessa, ei sellaista hänelle (nytkään) lain mukaan myönnetä ja oikeudellisiin seurauksiin turvapaikanhakijan kahdalla kuuluu nyt jo Suomessa mm. karkotuksen laillisuus.
On hyvä, että kansalaisaloite raiskauksen määritelmän suhteen menee eteenpäin, samoin raiskaustuomioiden pituuksien uudelleen arviointia kannatan. Toivottavasti näistä oksettavista teoista otetaan nyt myös vihdoin onkeen senkin suhteen, että esimerkiksi sosiaalityön ja lastensuojelun järkyttävän huonoihin resursseihin ja kohtuuttomaan työtaakkaan puututaan. Nythän lastensuojelu monin paikoin on pelkkää isoimpien tulipalojen sammuttelua. Poliisin (niin katukuvassa näkyvien kuin netissä rikollisuuden torjuntaa suorittavien) resursseista puhumattakaan.
Toivon todella, että esimerkiksi jatkossa sekä poliisilla, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla olisi mahdollisuus tehokkaammin ja runsaimmin resurssein puuttua ihan kaikenlaisten ihmisten tekemiin seksuaalirikoksiin. Oli sitten kyse näistä julki tulleiden kaltaisista netissä tyttöjä häikäilemättömästi houkuttelevista ulkomaalaistaustaisista tekijöistä tai niistä lähes joka kylälle tutuista pillurallia ajelevista reilusti täysi-ikäisistä kantasuomalaisista, joiden kyydistä joka viikonloppu löytyy liian usein myös alle rippikoulu-ikäisiä tyttölapsia. Toivon todella, että yhtäläisellä vakavuudella tutkitaan ja puututaan myös naisten suorittamaan seksuaaliseen väkivaltaan ja insestiin, tai esimerkiksi miesten kokemiin raiskauksiin. Koska kyllä, myös miehiä raiskataan toisten miesten toimesta. Seksuaalirikos on aina tuomittava, vakava teko jolle ei ole mitään loiventavia asianhaaroja.
Mitä viime päivinä kuultuihin vaatimuksiin hallituksen välittömästä eroamisesta tulee, kannattaa miettiä miten se tässä kohtaa ratkaisisi tämän tilanteen? Jos hallitus kaatuisi niin edessä olisi vaalit, noin pari kuukautta aiemmin kuin piti. Toki jos joku haluaa tällaisen tapahtuman ikään kuin jonakin symbolisena eleenä, niin sitten hänen kohdallaan toiveelle on olemassa hänelle tärkeä peruste.
Moni etenkin Persujen kannattaja tuntuu nyt huojentuneelta, että kevään vaaleista ei tullutkaan heidän mielestään ne ilmastovaalit. Tällä viitattaneen siihen, että maahanmuuttajien rikosten julkitulon ajatellaan satavan Persujen laariin kasvavana äänisaaliina. Toki on ihan ymmärrettävää, että jokaisella puolueella on omat kannattajansa. Siihenhän politiikka perustuukin, että jokaiselle löytyy se oma ”poliittinen koti” omia ajatuksia vastaavasta puolueesta. Moni asioista maltillisemmin ajatellut varmasti tuntee nyt houkutusta lähteä esimerkiksi juuri Persujen kelkkaan. Samalla omia kavereitakin yllytetään samaan.
Jokaisella on tietenkin mielipiteen vapaus ja se tärkeä äänioikeus, jonka saa käyttää miten oikeaksi kokee. Joillekin se valinta voi olla sekin, että piirtää kirkkoveneen äänetyslippuun. Kannattaa kuitenkin tiedostaa mille kaikelle muulle antaa äänensä, kun puoluettaan valitsee.
Esimerkiksi Persujen kohdalla se tarkoittaa (keskusta-)oikeistolaista politiikkaa. Heidän puheenjohtajansa linjaa esimerkiksi, että talouspolitiikassa pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja keskituloisten ostovoimaa. Perussuomalaisten voidaan nähdä muuttuneen Halla-ahon puheenjohtajuuden jälkeen entistä oikeistolaisemmaksi ja konservatiivisemmaksi. Perussuomalaista politiikkaan on luonnehdittu jopa oikeistolaisemmaksi kuin Kokoomuksen politiikkaa. Tällainen kehitys tekisi Persuista mahdollisen kaverin uudelle porvarihallitukselle. Osa ulostuloista tosin vannoo sen nimiin, ettei yhteistyö hallituksessa ole mahdollinen Kokoomuksen ja Persujen välillä.
Helsingin sanomien vaalikoneen 2017 mukaan Halla-aho kannattaa ennemmin julkisten palveluiden leikkaamista kuin veronkorotuksia. Julkisten palveluiden leikkaaminen kannattaa pitää mielessä myös esimerkiksi hoitajien ja muualla julkisella puolella työskentelevien. Eihän se salaisuus ole, että esimerkiksi vanhustenhuollossa suurin kulu ovat henkilöstökulut. Jos sieltä leikataan, niin juurikaan muusta kuin henkilöstöstä ei enää voida leikata. Jos leikkausten tielle lähdettäisiin, saattavat kyseessä olla meidänkin työpaikkamme.
Jos kuvitellaan, että huhtikuussa maahanmuutto painaa vaaliuurnilla enemmän valinnoissa kuin esimerkiksi sote tai se kuuluisa ilmastonmuutos ja Persuille tarjoutuisi paikka hallitukseen, saattaisi moni matalapalkka-alalla työskentelevä tai muuten pienituloinen äänestäjä huomata, ettei heidän asiansa ollutkaan se ykkös-asia.
Kun hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta käydään aikanaan vääntöä, pitää siellä jokainen puolue tietenkin kii kaikkein tärkeimmistä asioistaan. Kaikkia omia ajatuksiaan kun ei saa kukaan läpi. Persut tuskin päästävät irti maahanmuuton rajaamisesta, sen verran vahva vaaliteema se heille näyttää olevan. Uhrauksena ja kompromissina saattaisi sitten hyvinkin olla esimerkiksi duunareiden asemaan kohdistuneet vaalilupaukset. Etenkin jos yhteistyötä rakennetaan rikkaamman kansanosan asioiden ajureiksi profiloituneiden puolueiden kanssa. En hämmästyisi, jos lisää kikyilyä, aktiivimallia tai esimerkiksi työehtosopimusten heikentämistä olisi silloin luvassa. Ryyditettynä tietenkin niillä maahanmuuttopolitiikan kiristyksillä.
En koe Persujen mustamaalausta minään henkilökohtaisena missionani, mutta näen tärkeänä puhua siitäkin mitä heidän vallankahvaan pääsynsä muiden gallup-suosikkien kanssa saattaisi aiheuttaa. Vasemmalle sijoittuvat puolueet jätän tässä kohtaa pois, koska ne ovat selkeästi ilmaisseet, ettei yhteistyö Persujen kanssa ole mahdollinen koska linjat eroavat niin paljon toisistaan aivan liian monissa kysymyksissä.
Palaan vielä siihen, että jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja ääneensä. Joillekin edellä kuvatut asiat saattavat olla juurikin sitä ihannepolitiikkaa ja tavoiteltavaa kehitystä. Mutta pääasia on tajuta oman valintansa seuraukset. Ja siksi ei kannatakaan vihaisena, pettyneenä ja jopa aggressiivisessa fiiliksessä lähteä äänestyspäätöstään lukkoon naulaamaan ja hallitusta kaatamaan. Seuraavat pari kuukautta kannattaa mieluummin käyttää oikeasti miettimällä valintaansa ja ottaa asioista, seurauksista ja vaihtoehdoista selvää.