Luottamusmiehiin liittyy yhä nykyäänkin paljon ennakkoluuloja, valitettavasti. Ay-liike ja työntekijöiden oikeudet kalskahtavat monen korvaan, etenkin työnantajapuolella, hankalilta ja jopa ikäviltäkin asioilta. Moni tuntuu ajattelevan, että taas se luottari tulee ja taas sillä on jotain naputettavaa.
Totta on, että luottamusmiehellä saattaa usein ollakin ”natkutettavaa ja nipotettavaa”. Kvtes kun painaa laukussa ja oma luottamuksella ansaittu toimi velvoittaa olemaan silmät ja korvat auki. Ja se suukin on saatava auki, jos kaikki ei ole niin kuin pitää.
Kvtes tai jokin muu työehtojasopimus on kuitenkin selkeä nuottivihko sille, miten niitä työelämän duureja ja molleja kuuluu soitella. Sopimus on pohja työrauhalle ja sen tarkoitus on edistää ja turvata hyvä työelämä, jossa jokainen voi toimia luottaen ja sitoutuen yhteisiin pelisääntöihin.
Haluan uskoa, että harvan esimiehen mahdollinen virheellinen toiminta johtuu vallanhalusta tai tahallisesta ilkeilystä. Moni lähiesimies, esimerkiksi hoitoalalla on hyvin hankalasti puun ja kuoren välillä. Budjetit, ylempien portaiden vaatimukset ja toisaalta alaisten jaksaminen ja hyvinvointi luovat melkoisen paletin pyöritettäväksi. Jos esimerkiksi ajaudutaan tilanteeseen, jossa paljon työntekijöitä sairastuu yhtä aikaa tai pitkien pyhien aikana on hankalaa saada sijaisia, alkavat lailliset ja rehelliset keinot olla toisinaan hyvinkin vähissä.
Paljon tuntuu esimerkiksi hoitoalalla olevan myös silkkaa tietämättömyyttä ja kokemattomuutta pelissä niissä kohdissa kun esimies tulee jollakin tavalla rikkoneeksi tes:iä tai kannustaneeksi tes:n vastaiseen toimintaan. Uskallan näin väittää, koska edelleen käymme aivan liian monin paikoin keskustelua esimerkiksi siitä mitä on harmaa ylityö ja miten oikeasti pitäisi ylityöt työntekijälle korvata. Kvtes esimerkiksi sanelee aivan selkeästi, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia, mutta silti edelleen liian monessa paikassa ylitöitä käsketään ottaa samalla työvuorolistalla pois, tunti tunnista, jolloin mitään ylityötä ei synny.
Hankalissa tilanteissa, kuormituksen lisääntyessä, työehtojen rikkomisen takia ja monesta muusta syystä se luottamusmies kyllä varmasti huohottaakin pomojen niskaan. Se ei kuitenkaan tee hänestä mitään maanvaivaa, vaan itseasiassa toimelleen hyvin omistautuneen ja sitä hyvin hoitavan. Mutta samalla hän parhaimmillaan on pomon paras kaveri, jos pomo tilaisuuden haluaa käyttää.
Vaikka luottamusmies onkin nimenomaan työntekijän edustaja, ei hänen tarkoituksensa ole olla virheiden kyttääjä ja hankaluuksien aiheuttaja. Jokainen luottamusmies mielellään tekee ennaltaehkäisevää työtä työrauhan suhteen. Näin ollen fiksu pomo osaa tarvittaessa, ja ollessaan epävarma jostakin asiasta, hyödyntää luottamusmiehen osaamista. Kyllä siltä luottarilta saa kysyä pomokin tai tiimin vastaava, jos miettii meneekö jokin asia oikein esimerkiksi lakien tai työehtosopimuksen mukaan. Parempi se on yhdessä hoitaa asiat hyvin, kuin kokeilla kepillä jäätä ja mahdollisesti tehdä räikeäkin virhe. Toki luottamusmiehen ensisijainen homma on edustettaviensa etujen valvonta, mutta mieluummin jo etukäteen kuin jo muodostuneita vaikeita ongelmia ratkoen.