Viimeisten kuukausien aikana telttamielenosoitukset ovat vallanneet yliopistojen kampuksia sekä Suomessa että muualla maailmassa. Yliopistoilla on keskeinen asema kamppailussa Israelin apartheidia vastaan, sillä niillä on mittavia sijoituksia Israelin asuttajakolonialismista ja apartheidista hyötyvissä yrityksissä. Sijoituksiakin merkittävämpi syy on yliopistojen toteuttama yhteistyö israelilaisten akateemisten instituutioiden kanssa. Näiden siteiden katkaiseminen on mielenosoitusten tavoite, joka puolestaan on osa palestiinalaislähtöisen BDS-liikkeen (Boycott, Divestment, Sanctions) kampanjaa Israelin akateemisen ja kulttuurisen boikotoinnin puolesta (PACBI).
Vaatimukset akateemisesta boikotista ovat herättäneet huolta akateemisen vapauden rajoittamisesta. Akateemisella vapaudella tarkoitetaan yliopistoyhteisön oikeutta määrittää itse opetussisältönsä, tutkimuskohteensa ja yhteistyökumppaninsa. Vapaus ei kuitenkaan ole rajatonta, vaan siihen liittyy aina vastuunkanto. Akateeminen yhteisö on vastuussa tutkimustyönsä yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskunnallinen vastuu on kuitenkin suomalaisten yliopistojen toimesta täysin sivuutettu, kun ne ovat kieltäytyneet lopettamasta tutkimusyhteistyötä israelilaisten yliopistojen ja tutkijoiden kanssa.
Israelilaisten yliopistojen osallisuus kansanmurhassa, asuttajakolonialismissa ja apartheidissa on olennainen. Viime lokakuun jälkeen israelilaiset yliopistot ovat osoittaneet varauksetta tukensa maan hyökkäykselle, tukeneet taloudellisesti siihen osallistuvia opiskelijoitaan ja sortaneet palestiinalaisia yhteisön jäseniään rikkoen heidän akateemista vapauttaan. Yliopistojen rooli Israelin armeijan asejärjestelmien, tiedustelun ja sotaoppien kehittämisessä on poikkeuksellisen vahva ja syvälle ulottuva. Yliopistot ovat myös osallistuneet epäsuhtaisen voimankäytön oikeuttamiseen ja kansanmurhasyytösten kumoamiseen. Kun suomalainen akateeminen yhteisö tekee yhteistyötä israelilaisten yliopistojen kanssa, oikeuttaa se edellä kuvattua israelilaisten yliopistojen toimintaa.
Yliopistojen osallisuus Israelin Gazassa toteuttamassa kansanmurhassa on erityisen ajankohtainen nyt, kun europarlamenttivaalit ovat käynnissä. Euroopan unioni jakaa vuosina 2021-2027 yhteensä 95 miljardia euroa tutkimukseen Horisontti Eurooppa –ohjelman kautta. Israel on viime vuosina saanut ohjelman kautta noin 600 miljoona euroa, joka on enemmän kuin moni EU:n jäsenmaa on saanut. EU siis rahoittaa israelilaisia yliopistoja, jotka ovat kiinteästi kytköksissä maan Gazassa toteuttamaan kansanmurhaan.
Niistä tutkimushankkeista, joissa suomalaiset ja israelilaiset tutkijat tekevät yhteistyötä, merkittävä osa on rahoitettu myös Horisontti Euroopan kautta. Yliopistot ovat väistäneet vastuutaan näiden hankkeiden osalta vetoamalla tutkijoiden autonomiaan EU-rahoituksen hakemisessa ja käyttämisessä. Tosiasiassa yliopistoilla on rooli rahoituksen hakemisessa sekä ne hyötyvät hankkeiden ja rahoituksen saamisesta myös institutionaalisella tasolla. Kun yliopistot kieltäytyvät vetäytymästä yhteistyöhankkeista, asettavat ne oman hyötynsä vastuunkannon edelle.
Israelilaisten yliopistojen osallisuus maan Gazassa toteuttamassa kansanmurhassa on kiistaton. Yliopistot eivät voi vierittää vastuutaan yksittäisille tutkijoille, vaan niiden on kannettava vastuunsa instituutiona. Yliopistojen on myös tuettava tutkijoitaan heidän siirtyessä pois israelilaisten yliopistojen ja tutkijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, yhtälailla kuin ne tukevat tutkijoitaan yhteistyösiteiden luomisessa.
Kansainvälinen tuomioistuin on määrännyt Israelin lopettamaan sotatoimensa Gazassa, mutta siitä huolimatta Israel on jatkanut iskujaan muun muassa pakolaisleireille. Jos joukkotuhonnan toteuttaminen ei ole riittävä syy yliopistoille akateemiselle boikotille, mikä on? Jos koskaan niin nyt yliopistojen on korkea aika ottaa vakavasti roolinsa yhteiskunnallisena toimijana ja lopettaa vastuunpakoilu.
Pinja Vuorinen
Kirjoittaja on Vasemmisto-opiskelijoiden jäsen ja eurovaaliehdokas kesäkuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa