Hermannin isä ja Kallen vaari Aukusti Päätalo tunnettiin yleisesti Ukkelina. Nimitys on hänen hautakivessäänkin.
Ukkeli syntyi kesäkuussa 1868, jolloin vauvan eloon jääminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Suurten nälkävuosien (1866-1868) alkupuolella nälänhätä oli pahimmillaan. Toukokuussa oli kuollut yli 25.000 ihmistä.
Ukkeli oli sitkeää tekoa. Lähes sokeana vuosikymmenet elänyt mies jylmi päivät halkorantteella ja heinäaikaan viikatteen varressa. Elämän nautintoihin riitti kahvi, pula-aikoina korvike, ja Hupi-koiran rapsuttelu.
Elämänsä viimeiset kuukaudet Aukusti Päätalo makasi Kummun Kallen pirtissä. Isäntä ja koira kuihtuivat yhtä jalkaa. Kuolema vapautti Ukkelin kärsimyksistään 8. tammikuuta 1952.
Poikien pokka pitää
”Vainajan pojat Arvi, Jussi, Kalle ja isä-Hermanni seisovat ilmeettöminä. On kuin jäätävä tuuli olisi kohmettanut heidän kasvonsa”.
Ollaan Aukusti Päätalon hautajaisissa. Veisataan virttä ja naiset kuivattelevat silmiään. Päätalon miesten, siis vainajan poikien, pokka pitää. Mahdolliset mielenliikkeet pysyvät tiukasti sisällä.
Vaikka erittäin sympaattisen hahmon hautajaisissa ollaan, en pysty lukemaan kohtausta täysin vailla huumoria. Kalle oli niin mestarillinen tilanteiden tallentaja ja sekä itsensä että toisten tarkkailija, että Ukkelin hautajaiset nousevat tutkielmaksi siitä, miten selkosen jura mies pitää asenteestaan kiinni aina ja kaikkialla.
Riitulle on kautta kirjasarjan kummastuksen aihe se, miten Päätalon sisaruksilla ei ole kipenettää sukulaisen rakkautta. Herkko vastaa joka kerta suunnilleen samalla tavalla: pesue hajotettiin jo lapsina ja maailmaa vastaan piti kovettua. Ja kyllä varsinkin Herkko myös kovettui. Ukkelin kuolema oli luonnollinen tapaus ja varmasti helpotus hänelle itselleenkin. Mutta samalla lailla ”kuin raajoistaan liikuteltava, puusta veistetty mies” Herkko oli myös oman poikansa Mannen hautajaisissa muutama vuosi aiemmin.
Tässä ollaan vielä Kummussa lähettämässä Ukkelia viimeiselle matkalle. Herkko seisoo kuin ”Hermanni Päätalon näköispatsas”, mutta Kalle ei edes yritä arvuutella, mitä tämän sisällä liikkuu. Herkko oli asunut isänsä ja äitinsä kanssa yhtenä perheenä noin 15-vuotiaaksi.
Miestä ei auteta
Arkku nostetaan kuorma-auton lavalle ja sinne kipuaa myös saattoväkeä. Nuoret miehet auttavat iäkkäämpiä naisia, mutta tietävät itsestään selvästi, ettei vanhempiin miehiin kosketa. Se kävisi miesten kunnialle. Ne jotka eivät itse lavalle pysty, palaavat pirttiin odottamaan peijaisia.
Kaakkurivaaran hautausmaa tunnetaan haudankaivaja Jaakko Jylkäksen mukaan Jylykäs-Jakin kiekerönä. Ukkeli ei pääse Jakin kaivamaan hautaan. Hän on jäänyt pois virastaan ja Ukkelin kuopan on kaivanut Eemeli Lohilahti.
Arkku lasketaan hautaan, veisataan ja sitten miehet sen ajan tavan mukaan peittävät haudan ja viimeistelevät kummun. Päätalon veljeksistä poikkeavan herkkämielinen Kalle pyyhkäisee hihallaan silmäänsä, muiden ilme ei värähdä.
Seremonian jälkeen saattoväki alkaa laskeutua vaaralta. Kirjailija-Kalle jää varmuuden vuoksi vielä hetkeksi haudalle. Näin hän varmistaa, ettei Laina ota käsimutkastaan tukea lumisessa käyntiurassa.
Herkko kättelee sisariaan
Palataan Kumpuun. Syödään kuumaa lihavelliä ja juodaan kahvia. Kahvin sekaan sipulletaan juustoleivän paloja ja topataan nisua.
Kummun Kallella riittää isännöintiä. Kolme muuta veljestä istuu seinänvieruspenkillä, mutta eivät vierekkäin, vaan jokaisen välissä on ainakin yksi vieras. Hermanni on sietokykynsä ylärajoilla, kun Riitu veisaa jatkuvasti ja kuuluvasti. Kirjailija-Kalle arvioi, että jos taloon nyt tulisi vieras, hän voisi luulla, että nuo kolme veljestä on tuotu pakolla paikalle.
Sitten tulee maankaatoyllätys: lähtöä tekevä Hermanni menee sisarensa luo ja tarjoaa kättä:
”No hyvästi sitte”.
Anni-täti hätkähtää ja kutsuu Hermannia atimoimaan. Herkko vetää kiireesti kätensä ja murahtaa:
”Näkkyypähän semmoset atimareissut”.
Kalle on varma, ettei Herkkoa saataisi köysissäkään sisarelleen kylään.
Herkko kättelee vielä toisen siskonsakin ja kiireesti jopa Jussi-veljensä. Arvi-veljeään hän ei ole näkevinään kiirehtiessään ulos.
Tiedätkö, muistatko
Vastaus: Uuno Tauriainen oli Riitulle heimonkantaa niin kuin kahdestoista kirnun huuhdevesi.
Kysymys: Mikä oli Ukkelin isän nimi?