Kunnan jauhojen kohdalla kehuin, ettei niin tiukkaa paikkaa, etteikö siitä huumoriakin irtoaisi. Täydessä tuntirahassa se on kyllä aika vähissä. Romaanin kuvaamat vuodet 1933-1936 olivat Kallelle ja Riitulle hirveät, sillä totaaliseen köyhyyteen sortunutta kattilakuntaa uhkasi todenteolla perheen hajottaminen. Riitu olisi sijoitettu pienimpien lasten kanssa vaivaistaloon, isommat olisi laitettu taloihin töihin ruokapalkalla.

Romaanin alkaessa kalle on 12-vuotias, loppuessa rippikoulun käynyt 15-vuotias. Olosuhteiden pakosta hän joutuu näinä vuosina miehistymään täysin ennen aikojaan.

Kallen muistikuvien tarkkuutta voi vain ihmetellä. Samoin kykyä eläytyä uudelleen vanhoihin tapahtumiin. Tämän on pakko olla myös rasite, elihän hän elämänsä raskaimmat hetket tavallaan kahteen kertaan.

Kallen tekstin elävyydestä todistakoon häntä ja hänen tuotantoaan tutkinut Jenni Janatuinen. Kirjassaan Miehenkuva – Kalle Päätalon perintö (Johnny Kniga 2005) Janatuinen kertoo joutuneensa jättämään Iijoki-sarjan ensimmäisellä lukuyrityksellä kesken.

”Juuri nämä kuusi ensimmäistä kirjaa, Kallen lapsuuden kuvaus, tekivät vaikutuksen ihan fyysiselläkin tasolla. Kärsin Kallen kanssa metsätyömaiden pakkaset ja nälän. Eläydyin Päätalon maailmaan niin intensiivisesti, että jouduin nukkumaan pipo päässä ja hanskat kädessä, kun elimistöni kuvitteli viettävänsä yötä Kallen lailla kylmän savottakämpän lattialla”.

Janatuisen tarkoittama Hankinnan savotta on kaikessa ahdistavuudessaan Täyden tuntirahan vaikuttavimpia jaksoja.

Kallea on usein syytetty liian hitaasta kerronnasta. Jälleen kerran väite on käsittämätön. Tämä kirja käsittää kolme vuotta, joiden aikana Kalle työskentelee uitoissa, savotoissa, rantemiehenä, heinänteossa, rakennustyömaalla ja tienteossa sekä pitää ansioillaan perheen koossa ja kertoo lisäksi taas elävää kuvaa ajasta ja sen ilmiöistä. Kuollutta hetkeä ei 600 sivussa ole, vaan Kalle on myös kirjallisessa mielessä kovassa vedossa.

Kalle Päätalo: Täysi tuntiraha. Gummerus 1974. 619 sivua.

Tiedätkö, muistatko

Vastaus: Poijulan Kallelta.

Kysymys: Mitä asioita Riitu ei Hermannin mielestä ikinä oppinut tekemään kunnolla?